Nuorisovaltuuston edustajat Niklas Vaulanen, Mette Hämeenaho ja Tatu Alari vaativat päivän turkulaisessa nuorisovaltuustolle paikkoja Turun lautakuntiin ja kaupunginvaltuustoon. Vaatimus on mielestäni perusteltu ja tärkeä. Samaan aikaan tuntuu myös uskomattomalta, että vuonna 2018 Turussa edelleen täytyy käydä taisteluja nuorten edustavuudesta. Monessa muussa kaupungissa lautakuntapaikat ovat jo vuosia olleet itsestäänselvyys.
Olen itse aloittanut poliittisen taipaleeni nuorisovaltuutettuna Salossa. Tästä alkaa olla kohta kymmenen vuotta aikaa, ja jo silloin Salossa nuorisovaltuutetuilla oli paikat kaikkiin lautakuntiin. Itse sain toimia nuorten edustajana sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kokemus oli opettavainen ja olen kiitollinen silloiselle kaupungin ja lautakunnan johdolle, jotka ottivat nuoret lämpimästi ja avosylin vastaan. Moni meistä tuon ajan nuorisovaltuutetuista jatkoi yhteiskuntatieteellisiin opintoihin ja muutenkin yhteiskunnallisen aktiivisuuden saralla. Nuorisovaltuustolla on tärkeä kasvatustehtävä!
Tällä hetkellä Turun nuorisovaltuustolla on suorat paikat vain nuorisolautakuntaan ja opetus- ja kasvatuslautakuntaan. Meillä nuorisolautakunnassa nuorisovaltuuston edustaja onkin aina toivottu ja arvokas vieras. On parempi kysyä suoraan nuorten mielipidettä, kuin yrittää arvailla sitä (vaikka nuorisolautakunnassa istuukin melko nuorta porukkaa, jotka eivät ole vielä vieraantuneet nuorten arjesta). Nämä olemassa olevat lautakuntapaikat on saatu sillä perusteella, että niiden käsittelemät asiat liittyvät suoraan nuorten elämään. Tuntuu vähän oudolta, että esimerkiksi kaupunkiympäristö, sosiaali- ja terveyspalvelut tai liikuntapalvelut eivät olisi nuorten asioita.
Nuorisovaltuutettujen lautakuntapaikkoja on vastustettu myös monilla muilla hämmentävillä perusteilla. Yksi niistä on se, että sen jälkeen myös muut ryhmät kuten vanhusneuvosto tarvitsisivat omat paikat. Tämä perustelu ei mielestäni ole pitävä, sillä nuoret tarvitsevat oman edustajan nimenomaan sen vuoksi, että eivät vielä voi itse äänestää tai asettua ehdolle vaaleissa. Myös väite kulujen kasvamisesta ei ole pitävä: nuoret eivät ole vaatimassa samoja kokouspalkkioita kuin varsinaisilla lautakunnan jäsenillä on. Kolmantena on vedottu salassa pidettäviin asioihin. Jos tämä kohta on onnistuttu ratkaisemaan myös muissa kaupungeissa, miksi se olisi ongelma Turussa? Nuorisovaltuuston edustajia koskevat samat salassapitosäännöt kuin muita lautakunnassa istuvia.
Vetoan puheenjohtajakollegoihini muissa Turun lautakunnissa. Kutsukaa nuoria kokouksiin ja antakaa heille mahdollisuus. Miettikää, minkä viestin asian vastustaminen antaa niille harvoille nuorille, jotka ovat kiinnostuneet yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta? Kuinka saamme ikinä poliittisen kiinnostuksen nuorissa heräämään, jos jo alusta pitäen he joutuvat näin perusjutuissa kohtaamaan negatiivista ilmapiiriä ja vastustusta?
Kyse on myös nuorisolain noudattamisesta: nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.
Janika Takatalo
Kirjoittaja on Turun nuorisolautakunnan puheenjohtaja ja Turun nuorisovaltuuston kummivaltuutettu (kok.)