Vain korkeaan osaamiseen panostamalla Eurooppa menestyy

Julkaistu Eurooppanuorten Tähdistö-lehdessä

Tänä keväänä ratkaistaan paljon. Ilmastonmuutos, siirtolaisuuskriisi ja populismi ovat tunnettuja esimerkkejä unionin kohtaamista globaaleista haasteista. Yksinään suurimmatkin jäsenvaltiot ovat liian pieniä pystyäkseen ratkaisemaan näitä. Siksi vahvalle eurooppalaiselle yhteistyölle ja korkealle osaamiselle on nyt erityisen paljon tilausta.

EU:n tulee mielestäni jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että olemme osaavin maanosa ja pärjäämme näin maailmanlaajuisessa osaamisintensiivisessä kilpailussa. Korkea osaaminen edistää työpaikkojen luomista, talouden kasvua ja auttaa meitä ratkaisemaan globaaleja ongelmia. Kaikilla EU-mailla on yhteinen intressi koulutuksen ja kulttuurin tarjoaman potentiaalin maksimoimiseen. Minun visioni seuraavan sukupolven Euroopasta on sellainen, jossa kaikki nuoret saavat laadukasta koulutusta ja hyötyvät kansainvälistymisestä.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään. Se voi tapahtua Erasmus-vaihdon avulla tai kotikansainvälistymällä. Erasmus-ohjelman rahoitus on tämän vuoksi triplattava lyhyellä aikavälillä ja jopa kymmenkertaistettava pitkällä. Jokaisen eurooppalaisen tulee myös oppia kommunikoimaan vähintään kahdella kielellä äidinkielensä lisäksi ja joka toisen nuoren tulisi suorittaa toisen asteen jälkeinen tutkinto.

Muissa EU-maissa suoritetut tutkinnot ja opintojaksot tulee tunnustaa automaattisesti ja vastavuoroisesti, haasteita on edelleen esimerkiksi monessa ammattipätevyyden vaativassa alassa. Meidän tulee myös luoda vahva eurooppalaisten korkeakoulujen verkosto, jotta olemme mantereena vetovoimainen ja saamme houkuteltua parhaat opiskelijat ja tutkijat työskentelemään tänne. Myös yhteistä innovaatio- ja tutkimusohjelmaa tulee jatkaa ja kasvattaa, sillä euro tutkimukseen Euroopan tasolla on vaikuttavampi kuin euro tutkimukseen kansallisella tasolla.

Jotta tämä kaikki on mahdollista, tulee meidän jatkaa seuraavalla rahoituskaudella EU-budjetin painopisteen siirtämistä kohti kilpailukykyä ja innovaatioita synnyttävää toimintaa. Suomella on myös tuhannen taalan paikka nostaa osaamisen ja koulutuksen teemaa heinäkuussa alkavalla puheenjohtajuuskaudellaan, sillä Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta ja meillä voisi olla tässä kokoamme enemmän sanavaltaa. EU tarvitsee nyt tieteen ja koulutuksen sanansaattajia!