Blogi
Tiedote 18.9.2017: Takatalo ja Euro: Varsinais-Suomessa kokeiltava maakunnallista nuorisovaikuttamista
Tiedote 18.9.17
julkaisuvapaa heti
Takatalo ja Euro: Varsinais-Suomessa kokeiltava maakunnallista nuorisovaikuttamista
Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston nuorimpiin jäseniin kuuluvat Janika Takatalo ja Alvar Euro penäävät nuorten osallistumismahdollisuuksien perään uutta maakuntahallintoa suunniteltaessa.
Tuleva maakuntalaki velvoittaa tulevat maakunnat asettamaan maakunnallisen nuorisovaltuuston nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen takaamiseksi. Nuorten on voitava vaikuttaa päätöksentekoon myös maakuntatasolla. Kunnallisten nuorisovaltuustojen tulee päästä rakentamaan maakuntapäättäjien tuella omaan maakuntaan sopivia nuorten vaikuttamisen malleja jo suunnitteluvaiheessa.
Takatalo ja Euro jättivät kauden ensimmäisessä maakuntavaltuuston kokouksessa aloitteen siitä, että Varsinais-Suomessa kuullaan maakuntahallinnon suunnittelussa kunnallisia nuorisovaltuustoja ja valmistaudutaan maakunnallisten nuorisovaltuustojen tuloon pilotoimalla maakunnallista nuorisovaikuttamista.
Lisätiedot:
Janika Takatalo
+358 50 574 1700
janika.takatalo@eduskunta.fi
Välittämisen arvon ulotuttava eläimiin
Yksi kokoomuksen perusarvoista on välittäminen. Periaateohjelmassamme sanotaan, että välittämistä ei voi ulkoistaa. Jokaisen on kannettava henkilökohtainen vastuu ja heikommista on huolehdittava.
Ihmisten lisäksi tietoisia ja tuntevia ovat muutkin lajit. Tukeudumme kuitenkin usein spesismiin, eli pidämme yhtä lajia, ihmistä, muita arvokkaampana. Toisaalta uskomme, että ihmisen vastuulla on huolehtia niistä, jotka eivät siihen itse pysty tai jotka ovat muuten heikommassa asemassa.
Miten siis tähän kategoriaan asettuvat esimerkiksi siat, jotka ovat ymmärryksessään viisivuotiaan lapsen tasolla?
Pahin eläinsuojelun ongelmakohta tällä hetkellä on tuotantoeläinten olot. Tilakoot ovat entistä suurempia, minkä seurauksena eläinten yksilöllinen hoito on vähäistä tai jopa olematonta. Jalostuksen ja liikkumattomuuden vuoksi useat sairaudet ovat yleistyneet. Ympäristö sisältää virikkeitä niukasti, eivätkä eläimet pysty elämään lajityypillisillä tavoilla.
Voimme kääntää selkämme ja ajatella asiat parhain päin, mutta se ei ole arvojemme mukaista. Jokaisella yksilöllä on vastuu omista valinnoistaan ja toimistaan – edistääkö vai ehkäiseekö toimillaan muiden kärsimystä. Länsimainen elämäntapa perustuu tällä hetkellä pitkälti suurten eläinmäärien hyväksikäyttöön. Se ei ole ekologista, eikä myöskään eettistä.
Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain (247/1996) kokonaisuudistus. Uudistus on tärkeä ja sitä on odotettu vuosia. Lakiluonnos on tänä syksynä lausunnoilla ja ensi keväänä sen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn. Toivon kokoomuslaisilta aktiivisuutta asiassa. Keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi kivuliaiden toimenpiteiden kielto ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa, lajityypillisten tarpeiden toteutuminen etenkin liikkumisen osalta ja eläimille haittaa aiheuttavaan jalostukseen puuttuminen. Myös maininta eläinten itseisarvosta lakitekstiin olisi paikallaan. Minun moraalini ei kestä, että eläimillä olisi vain taloudellista ja tuotannollista arvoa. Jokaisella älykkäällä ja tuntevalla olennolla on aina myös arvoa sinänsä.
Eletään siis todeksi arvojamme ja päivitetään niitä myös tähän päivään. Vuoden 2016 Eurobarometrin mukaan suomalaisista 99 % pitää eläinten hyvinvoinnista huolehtimista tärkeänä ja 90 % on sitä mieltä, että hyvinvoinnista pitäisi huolehtia nykyistä paremmin. Tältä pohjalta meidän tulee katsoa myös meneillään olevaa Kokoomuksen periaateohjelman uudistamista. Välittämisen arvon on ulotuttava myös muihin lajeihin kuin ihmisiin, ja yksilönvapauksia korostavassa puolueessa yksilölliset tarpeet on huomioitava myös eläinten kohdalla.
Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja
Puhe Turun kävelykadulla 15.9.2017: Emme voi sulkea silmiä
Hyvät kuulijat,
olemme täällä tänään lisätäksemme tietoisuutta ja osoittaaksemme solidaarisuutta sille, mitä Myanmarissa tapahtuu. Rohingya-kansan kohtalo on inhimillisesti katsoen hirveä. Heimon syrjintä on jatkunut vuosia, kärjistyen usein väkivaltaisuuksiksi. Nyt olemme saaneet nähdä satelliittikuvia, joissa näkyy, miten kokonaisia Rohingya-kyliä on poltettu maan tasalle viime viikkoina. Kyse on yli miljoonaa ihmistä koskevasta humanitaarisesta kriisistä ja etnisestä puhdistuksesta. Emme voi sulkea silmiä kanssaihmisten kärsimyksiltä.
Monelle asia voi tuntua täältä Suomesta katsottuna kaukaiselta. Miksi juuri minun tulisi kiinnostua Kaakkois-Aasian tilanteesta? Mitä minä voin tehdä? Kansainvälinen herääminen tilanteeseen on ollut valitettavan hidasta. Suomessa YLE ja muutama muu taho ovat uutisoineet asiasta, mutta muuten asia on jäänyt aktiivisten kansalaisten ja järjestöjen harteille. Suuren yleisön tietoisuuteen tilanteen ei vielä voi sanoa nousseen. Siksi tämä tapahtuma Turun kävelykadulla tänään on tärkeä. Kiitos järjestäjille ja osallistujille tämän mahdollistamisesta. Yhteinen tavoitteemme on tukea Rohingya-kansaa, ja nostaa heidän äänensä kuuluviin.
Jokainen meistä voi tehdä jotain omissa rooleissamme. Yksi helppo tapa on allekirjoittaa vetoomus Amnestyn sivuilla. Siinä vaaditaan, että hyökkäys rohingyoja vastaan pysäytetään välittömästi ja humanitaarisille toimijoille, YK:lle, riippumattomille toimittajille ja ihmisoikeustarkkailijoille varmistetaan vapaa ja esteetön pääsy Rakhinen osavaltioon, ja että heidän turvallisuutensa taataan. Voimme myös pitää asiasta ääntä omissa yhteisöissämme. Paljon on merkitystä silläkin, miten ja kuinka paljon toimittajat asiasta kirjoittavat.
Kansainvälinen yhteisö pyrkii yleensä osallistumaan kriisien ratkaisuun. Käytännössä työ on hankalaa, sillä harvoin vallitsee täysi yksimielisyys maiden välillä siitä, mitä toimintatapoja olisi käytettävä. Usein kansainvälinen apu paikallisten ja alueellisten kriisien ratkaisussa on kritiikin kohteena – koetaan, että ei ole toimittu tarpeeksi aktiivisesti ja päättäväisesti. Valtioiden rinnalla tilannetta selvittämässä ovat nykyään myös erilaiset riippumattomat rauhanvälitysjärjestöt.
Turun nuorisolautakunnan puheenjohtajana haluaisin nostaa esille vielä nuorten näkökulman asiaan. Kun mietimme suuria rauhanrakentajia, yleensä ensimmäisenä tulevat mieleen monet ansiokkaat vanhemmat miehet, kuten rauhannobelisti Martti Ahtisaari. Harvoin ajatellaan nuoria konfliktien ratkaisijoina, vaikka pitäisi. Tällä hetkellä maailmassa on historian suurin nuorten sukupolvi. Joka neljäs maailman yli seitsemästä miljardista ihmisestä on 10-24 -vuotias. Kestävää rauhaa tai yhteiskuntaa on vaikea saavuttaa ilman kaikkia sukupolvia.
Jotta voimme ehkäistä maailman konflikteja, meidän tulee panostaa hyvinvointiin, koulutukseen ja sananvapauteen. Rohingya-kansalta nämä ovat katkolla, ja meidän tulee toimia tilanteen muuttamiseksi. Meidän on saatava hiljaisten ääni kuuluviin.
Valtuustoaloite 11.9.: Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun
Valtuustoaloite 11.9.2017
Turku mukaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun
Syksyn budjettiriihessä päätettiin monista lapsiperhemyönteisistä asioista. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta. Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.
Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistuu Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat lähemmäs sadan prosentin luokkaa. Viisivuotiaista turkulaislapsista 85,1 % oli varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 31.12.2016.
Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Turun tulee tehdä periaatepäätös viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun mukaan pyrkimisestä.
Edellä kerrotun perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että
- Turku tekee periaatepäätöksen pyrkiä mukaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun. Kokeilun lopullinen laajuus ja toteutus voidaan päättää myöhemmin sen perusteella, paljonko valtion rahaa kokeiluun tulee.
Janika Takatalo
Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun
Syksyn budjettiriihen todellisia voittajia olivat lapsiperheet. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta.
Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.
Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistui Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat yli 90 prosentin luokkaa.
Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Töitä on kannattavampaa ottaa vastaan, kun noussut tulotaso ei katoa heti varhaiskasvatusmaksuihin. Ensi vuoden alusta voimaan tulevan muutoksen myötä 6700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin ja sisaralennus nousee kaikissa perheissä 10 prosentista 50 prosenttiin.
Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Ensimmäinen askel oli maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisilta perheiltä. Seuraava on tämä budjettiriihessä päätetty kokeilu viisivuotiaille maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.
Turun tulee hakea mukaan kokeiluun. Pyrkimyksenä tulee olla mallin vakiinnuttaminen kaupunkiimme. Aion tehdä asiasta valtuustoaloitteen seuraavassa valtuuston kokouksessa.
Janika Takatalo
Kaupunginvaltuutettu (kok.)
Turku
Elokuun valtuustopodcast
Me Turun kokoomuksen nuoret valtuutetut aloitimme videomuotoisen valtuustopodcastin!Luvassa on noin kerran kuussa keskusteleva katsaus Turun päätöksentekoon. Kaikki palaute ja kehitysideat otetaan mielellään vastaan. Toivottavasti viihdyt juttujemme parissa!
T. Janika ja Alvar
Valtuustoaloitteeni 28.8.2017: Lisää seisomatyöpisteitä Turun kirjastoihin
Valtuustoaloite 28.8.2017
Lisää seisomatyöpisteitä Turun kirjastoihin
Suomalaiset aikuiset viettävät lähes 80 % valveillaoloajastaan liikkumattomina, pääasiassa istuen. Nuoret istuvat vielä enemmän kuin keski-ikäiset. Korkeakoululiikunnan barometrin (2013) mukaan korkeakouluopiskelijat istuvat keskimäärin 9-10 tuntia päivässä. Keskeinen syy suureen päivittäiseen istumisen tuntimäärään on se, että opiskelu on pitkälti istumista luennoilla, tietokoneen tai tenttikirjan ääressä.
Liiallinen istuminen on terveysriski, vaikka henkilö täyttäisi nykyiset liikuntasuositukset. Pitkäkestoinen istuminen voi kuormittaa yksipuolisesti kehon tukirakenteita ja on todennäköisesti yhteydessä niska- ja alaselkäkipuihin. Pitkään jatkuva ja toistuva paikallaanolo myös altistaa pitkäaikaissairauksille kuten erilaiset valtimosairaudet ja diabetes.
Kirjasto on tärkeä työskentelypaikka monelle nuorelle ja aikuiselle. Kirjastoissa tehdään läksyjä, luetaan tentteihin, kirjoitetaan lopputöitä ja valmistaudutaan pääsykokeisiin tai ylioppilaskirjoituksiin. Siellä myös vietetään vapaa-aikaa lehtiä ja kirjoja lukien. Jos päivällä on jo opiskelu- tai työpaikalla tullut istuttua kokonainen päivä, olisi tärkeää, että sama ei jatkuisi enää iltapäivällä ja illalla. Turun kirjastojen tulisi näyttää esimerkkiä ja kannustaa ihmisiä työskentelemään yhä useammin seisten.
Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Turku alkaa systemaattisesti lisäämään seisomismahdollisuuksia kirjastoissaan seuraavin keinoin:
- Kartoitetaan nykyisten seisomatyöpisteiden määrä alueen kirjastoissa
- Selvitetään nykyisten seisomatyöpisteiden käyttöastetta ja sijoittelua – ovatko ne helposti saavutettavissa ja ovatko ne houkuttelevana vaihtoehtona hyvin näkyvillä?
- Lisätään systemaattisesti seisomapisteiden määrää ja uusia pöytiä hankittaessa korvataan vanhoja sähköpöydillä tai muilla säädettävillä ratkaisuilla.
- Huomioidaan seisomisen vähentäminen tiedotuksessa ja mahdollisten julistekampanjoiden yhteydessä, lisätään henkilökunnan ja asiakkaiden tietoisuutta istumisen vähentämisen hyödyistä ja ohjataan hyödyntämään seisomismahdollisuuksia nykyistä enemmän.
Janika Takatalo
Antti Rinne ei saa minua synnyttämään
Helsingin Sanomat uutisoi tänään 23.8., että SDP kehottaa suomalaisia tekemään lisää lapsia. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne puhui ”synnytystalkoista” eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Kouvolassa.
Tarkoitus on varmasti hyvä. Syntyvyys on heikentynyt jo kuutena vuotena peräkkäin, ja suomalainen perhepolitiikka kaipaa kipeästi uudistamista. Työväenpuolueen retoriikka talkoista ampuu kuitenkin pahasti ohi. Minussa, nuoressa lisääntymisikäisessä naisessa, puhe synnytystalkoista saa lähinnä veren kiehahtamaan.
Miten asiasta sitten tulisi puhua? Valtio kun ei voi vauvoiksi muuttua. Päätös mahdollisesta perheen perustamisesta tehdään yksilötasolla. Siihen vaikuttavat muun muassa se, löytyykö kumppania, onko aika ja elämäntilanne sopiva, onko lapsia mahdollista saada tai halutaanko niitä edes ylipäänsä. Kaikki eivät halua, ja sekin on täysin hyväksyttävä valinta.
Kysymys syntyvyydestä on herkkä ja henkilökohtainen, mutta samalla huoli on myös yhteinen. Väestörakenne on kallellaan ja se vaikeuttaa tulevaisuuden hyvinvointivaltion ylläpitämistä. Jos Suomi haluaa lisää lapsia, sen pitää raivata perheellistymisen tieltä näkymättömiäkin esteitä. Hyvällä perhepolitiikalla ja työelämän joustoilla voidaan tehdä paljon sen eteen, että syntyvyys Suomessa nousisi.
Suomi tarvitsee kipeästi perhevapaauudistuksen. Kokoomuksen kaavailemassa mallissa yhdistyisivät lapsen etu ja perheiden valinnanmahdollisuus, perheen ja työn parempi yhteensovittaminen sekä naisten korkeampi työllisyys. Kaikki tämä. On tuskastuttavaa, että moni puolue ei ole tähän valmis tai haluaa viivyttää päätöksentekoa.
Juuri me nuoret aikuiset korkeakoulutetut olemme niitä, joiden perheellistymisen perään demarit ja muut tahot niin kovasti kurkottelevat. Ehkä olisi siis hyvä kysyä meiltä, mitä yhteiskunta voisi tehdä. Huoltajakorotus opintotukeen oli tarpeellinen, mutta opiskelijoiden perheen perustamisen tiellä on yhä usein taloudellisia esteitä. Työurat ovat epäsäännöllisiä ja valmistumisen jälkeen kitkutellaan määräaikaisissa työsuhteissa vuosia. Tämäkään ei välttämättä luo tarpeeksi vakaita oloja perheen perustamiselle.
Nykyajan nuoret aikuiset eivät ole myöskään homogeeninen porukka. Perhepolitiikan pitäisi huomioida nykyistä paremmin erilaiset perheet ja erilaiset elämäntilanteet. Haluamme myös työelämän tasa-arvoa, emmekä mallia joka pakottaa naiset jäämään koteihinsa. Myös varhaiskasvatus liittyy kuvioon, mutta siinä on onneksi tämän hallituskauden aikana menty paljon eteenpäin. Esimerkiksi ensi vuoden alusta 6700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.
Antti Rinteelle tahtoisin sanoa, että sen sijaan, että kannustaa nuoria synnytystalkoisiin, voisi vaikka keskittyä painostamaan muita puolueita perhevapaatalkoisiin. Päätösten aika on syksyn budjettiriihessä.
Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja