Blogi

Suomen paras kampusalue

Julkaistu alunperin TYYn blogissa

Turun kaupungissa on meneillään Yleiskaava 2029:n valmistelu. Kyseessä on suunnitelma, joka tulee vaikuttamaan vahvasti kaupunkiympäristön kokonaiskehitykseen lähitulevaisuudessa. Turku viettää 800-vuotisjuhliaan vuonna 2029, ja samalla halutaan varautua 20 000 uuteen turkulaiseen. Uuden yleiskaavan päämääränä on Turun vetovoiman, aseman ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Tällä hetkellä meneillään on koko prosessin merkittävin vaihe: kehityskuvavaihtoehdon valinta. Vaihtoehtoja on kolme, joista ensimmäinen korostaa kasvua keskuksiin, toinen kasvua joukkoliikennereittien/sisääntuloväylien varrelle ja kolmas hajautettua kasvua. Turun yliopiston ylioppilaskunta päätti lausua asiasta oma-aloitteisesti kaupunginhallitukselle sekä suunnittelusta vastaavalle kaavoitusinsinöörille. Korkeakouluopiskelijat ovat huomattava joukko nykyisiä ja tulevia turkulaisia, joiden mielipiteen tulee kuulua kaupunkisuunnittelussa.

TYY päätyi kannattamaan vaihtoehtoa ”Kasvu keskuksiin”, joka nojaa voimakkaasti olemassa olevaan palvelurakenteeseen ja sijoittaa tavoitellun kasvun pääosin Turun keskustaan ja alakeskuksiin. Opiskelijat haluavat tutkitusti asua palveluiden läheisyydessä, ja suosituin asumismuoto on kerrostalo lähellä keskustaa. Malli mahdollistaa myös kohtuuhintaisen asumisen keskustan ulkopuolisella kehällä. Tiivis rakentaminen on paitsi kustannustehokasta myös järkevää ja säästeliästä maankäyttöä. Lyhyet etäisyydet kaupungissa parantavat kevyen liikenteen edellytyksiä ja lisäävät joukkoliikennettä vahvojen alakeskusten välillä.

Erityisen tärkeäksi opiskelijat kokevat Kupittaan ja Itäharjun alueen. Kasvu keskuksiin -malli tukisi kampus- ja tiedepuistoalueelle luotavaa korkean osaamisen keskittymää. Kampusalueesta tulee tehdä omaleimainen ja toimiva kokonaisuus. Opiskelijajärjestöillä on jo mietittynä visio Suomen parhaasta kampusalueesta, joka esitellään tarkemmin, kun siirrytään tarkastelemaan alueen kaavaa yksityiskohtaisemmin. Korkeakoulujen sijainti lähellä keskustaa ja lähellä toisiaan on ainutlaatuinen mahdollisuus, joka tulee hyödyntää mahdollisimman hyvin. Myös nopeamman junayhteyden rakentaminen Turun ja Helsingin välille korostaa Kupittaan ja Itäharjun aluekokonaisuuden kehittämisen tarvetta. Lisäksi tulee muistaa, että opiskelija-asuminen on tärkeä tekijä opiskelukaupunkia valitessa, ja kampusalueen lähelle tulisikin kaavoittaa tilaa opiskelijauudisrakentamiselle. Kulkeminen kampusalueelle ja kulkeminen kampusalueen sisällä on oltava jouhevaa ja turvallista. Viheralueiden tärkeyttä viihtyvyyden kannalta ei sovi myöskään unohtaa yleiskaavaa suunnitellessa.

Turun kaupunkistrategian keskeiseksi päämääräksi on nostettu tavoite olla Suomen paras opiskelijakaupunki. Tämän loistavan tavoitteen tulee näkyä vahvasti myös yleiskaavaa suunnitellessa.

Janika Takatalo
TYYn hallituksen varapuheenjohtaja

 

Osaaminen hoi, älä jätä!

Julkaistu alunperin TYYn blogissa

Turun kaupunki julkaisi loppuvuonna tutkimuskatsauksen, jonka tulos oli selvä. Opiskelijat tuovat kaupunkeihin merkittävän osaamispotentiaalin, johon ei ole kiinnitetty toistaiseksi tarpeeksi huomiota.  Katsauksen kirjoittaja, erikoistutkija Heli Kalliomäki Turun Yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta tiivistää: ”mikäli opiskelijoiden halutaan sitoutuvan kaupunkiin, myös kaupungin tulee sitoutua opiskelijoihin ja ottaa heidät mukaan kaupungin kehittämiseen”.

Mikä sitten saa opiskelijan sitoutumaan kaupunkiin? Katsauksen mukaan kaupunki voi osaltaan myötävaikuttaa opiskelijan asettumiseen paikkakunnalle tukemalla hänen integroitumistaan paikalliseen työelämään. Myös opiskelijoiden hyödyntämiä palveluja kannattaa kehittää. Opiskelijoille olisi hyvä osoittaa tiloja kehitellä uutta kaupunkikulttuuria sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta kaupungin päätöksentekoon.

Turku kyllä näyttäytyy opiskelijoille houkuttelevana paikkana asua, opiskella ja tehdä töitä, mutta merkittävänä ongelmana on puute korkean osaamisen työpaikoista valmistuneille korkeakoulutetuille. Nykyisellään maakunnastamme karkaa osaamista jatkuvana virtana pääkaupunkiseudulle. Tilanteen korjaamiseksi alueen elinkeinoelämään tulee panostaa, erityisesti nuorten ja opiskelijoiden perustamat start up – yritykset voisivat olla ratkaisu. Kaupungin tulisi mahdollistaa yritysten perustamiselle hyvät puitteet niin, että Turku olisi Suomen paras paikka perustaa yritys ja innovoida uutta. Tuotantoketjun toimiessa korkeakouluissa syntyneet ideat saadaan valjastettua liikeideoiksi ja sitä kautta kannattavaksi liiketoiminnaksi, joka tuottaa työpaikkoja ja hyvinvointia Turun seudulle.

Kaupungin tulisi vaikuttaa siihen, että toimitiloja opiskelijayrittäjille olisi paremmin saatavilla. Esimerkiksi Teknologiakiinteistöt tarjoaa Turku Science Parkin alueella tiloja start up –yrityksille, mutta niiden tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään. Lisäksi auttaisi, jos yrittäjyyspalvelut järjestettäisiin yhden luukun periaatteella. Ei pidä myöskään unohtaa opiskelijoiden työmahdollisuuksien parantamista korkeakouluopiskelijoille suunnattavien harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen kautta. Näiden määrää tulisi lisätä, sekä avoimista paikoista viestimistä parantaa. Tukemalla opiskelijoiden työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia Turussa varmistetaan, että nykyisellään seudulta pois valuva osaamispotentiaali saataisi paremmin jäämään ja hyödyttämään koko aluetta.