Lahdessa, Raumalla, Kokoomus, varsinais-suomi, eurovaalit 2019

Sinivihreä sivistyksen ja kaupunkien puolue – kokoomuksen on uskallettava valita

Julkaistu alunperin Edistyskokoomuksen blogisarjassa 19.10.2019

Sinivihreä sivistyksen ja kaupunkien puolue – kokoomuksen on uskallettava valita

Syntyvyys ja kaupungistuminen – siinäpä syksyn kuumimmat puheenaiheet sen jälkeen, kun Tilastokeskus julkaisi syyskuun lopussa uudet väestöennusteensa. Näillä näkymin 2050-luvulla suomalaisia on 100 000 vähemmän kuin nyt ja heistä yhä useampi asuu pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella tai jossain muussa maakunnan keskuksessa yliopiston lähellä. 

Tämä teksti ei kuitenkaan käsittele syntyvyyden ongelmia, vaan puolueiden ja etenkin meille niin rakkaan Kansallisen Kokoomuksen tulevaisuutta. Puolueiden tulee ottaa demografiset muutokset huomioon strategioissaan, mikäli ne haluavat tulevaisuudessa pärjätä. Listasin kolme mielestäni tärkeää näkökulmaa.

1. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän kaupungeissa. Mitä enemmän väki pakkautuu Uudellemaalle ja muuhun Etelä-Suomen kasvukolmioon, sitä enemmän näillä alueilla on tulevaisuudessa kansanedustajia ja sitä enemmän puolueiden tulee näihin alueisiin panostaa. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta viime eduskuntavaaleissa voitettu Lapin lisäpaikka ei paljoa lämmitä sen rinnalla, millainen potentiaali mahdollisia uusia paikkoja menetettiin muualla. 

2. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän koulutettujen mielipiteen perusteella. Koulutustaso on noussut jatkuvasti maailmalla ja myös Suomi tähtää korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossaan siihen, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Jo nyt näemme selkeän trendin myös siinä, että korkeakoulutetuista yhä suurempi osa on naisia. Hankittu koulutus muovaa vahvasti arvoja ja asenteita.  Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. He myös äänestävät muita aktiivisemmin, ja siksi jokainen puolue käy yhä kovempaa kilpaa heistä.

3. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän voittamalla nuoret puolelle. Uusimman vaalitutkimuksen mukaan meidän ei tulisi olla niinkään huolissaan liikkuvien äänestäjien valumisesta muihin puolueisiin, vaan siitä, että äänestysikään tulevat nuoret eivät enää valitse kokoomusta yhtä usein kuin ennen. Nuorten naisten suosikkipuolue on vihreät ja nuorten miesten Perussuomalaiset. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että viestimme ei ole riittävän selvä. Identiteettipolitiikan aikana parhaiten näyttää pärjäävän se, joka pystyy ottamaan uudella ristiriitaulottuvuudella oman paikkansa janan vastakkaisessa päässä. 

Olen kirjoittanut aikaisemmin, että kokoomuksessa on hienoa se, miten erilaisesti ajattelevia ihmisiä voidaan tuoda yhteen samojen periaatteiden ja tavoitteiden taakse. Yksimielisesti hyväksytty uusi periaateohjelmamme on siitä hyvä esimerkki. Silti väitän nyt, että meidän on tulevaisuudessa uskallettava yhä selvemmin valita puolemme kiistaakin aiheuttavissa kysymyksissä. Meidän tulee muotoilla selkeästi se, mitä kokoomus on ja minkä puolella olemme. Minusta meidän tulee olla yhä enemmän kaupunkilaisten, koulutettujen ja nuorten puolue. Tämä ei tarkoita minkään nykyisen mielipiteen tai ryhmän jättämistä ulos, vaan selkeiden strategisten painopisteiden valitsemista tulevalle vuosikymmenelle.

Janika Takatalo

Kirjoittaja on VTM, kokoomuksen puoluehallituksen jäsen ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Turussa.

nuoret, rauha ja turvallisuus

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Kirjoitettu Verkkouutisten blogivuorolleni lokakuussa 2019

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Monen ajatukset ovat Syyriassa. Saimme tällä viikolla lukea ja kuulla uutisista, joiden mukaan Turkki on käynnistänyt hyökkäyksen Syyrian kurdialuille. Turkki on pitkään uhannut kurdialueelle hyökkäämisellä, mutta mahdolliseksi se tuli vasta Yhdysvaltojen vedettyä joukot Turkin vastaiselta rajalta Syyriasta. Syyrian kurdit ovat olleet keskeisessä roolissa Isisin kukistamisessa Syyrian alueella. Nyt Trump petti kurdiliittolaiset raukkamaisella tavalla.

Tämän hyökkäyksen seurauksena Syyrian sodan asetelmat saattavat kääntyä täysin uuteen asentoon, synnyttäen entistä laajempaa sekasortoa. Yksi huolista liittyy Isisin mahdolliseen uuteen nousuun, kun tällä hetkellä kurdien joukot ovat vartioineet vankiloissa ja leireillä noin sataa tuhatta ihmistä, joista merkittävä osa on Isisin taistelijoita. Nyt kurdien voimat menevät puolutustaisteluun, eikä Isisin kukistamiselle ja vartioinnille jää resursseja.

Turkin hyökkäys saattaa käynnistää samalla myös uuden pakolaisaallon. Tähän asti EU:lla ja Turkilla on ollut sopimus, jonka mukaan Turkki ei päästä pakolaisia kulkemaan lävitseen Eurooppaan. Nyt tämäkin sopimus on Turkin puolelta uhattuna. Tilanne vaatii Euroopan unionilta nopeaa ja selkeää reagointia. EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina keskustelemaan tilanteesta. EU:n tulisi mielestäni tuomita hyökkäys, tarjota siviileille humanitaarista apua sekä löytää pikainen ratkaisu pakolaiskysymykseen, jota ei enää voi siirtää. Myös naiset ja nuoret tulee ottaa yhä vahvemmin mukaan konfliktinratkaisuun.

On surullista ja ahdistavaa lukea takapakeista, joita rauhan saavuttamisessa maailmalla on otettu. Sodissa siviilit kärsivät ja etenkin naiset ja lapset ovat heikossa asemassa. Heitä ei tulisi kuitenkaan nähdä vain uhreina, vaan tunnustaa merkittävä rooli aktiivisina toimijoina kestävän rauhan saavuttamisessa. YK:n päätöslauselmat 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) ja 2250 (Nuoret, rauha ja turvallisuus) penäävät sitä, että naiset ja nuoret otettaisiin yhä vahvemmin mukaan rauhan prosesseihin.

Valtioiden on lisättävä nuorten ja naisten osallisuutta päätöksenteossa kaikilla tasoilla sekä konfliktien ehkäisyssä. Niiden on myös tuettava nuorten ja naisten osallisuutta luomalla puitteita, joissa nuoret saavat tukea toteuttaa toimintaa, joka pyrkii väkivallan ehkäisyyn. Nuorten on saatava olla mukana rauhanrakentamisen prosesseissa ja edistämässä rauhan kulttuuria.

Hallitusten on tärkeää taata siviilien suojelu konfliktien aikana ja niiden jälkeen. Kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin syyllistyneet on tuotava oikeuden eteen. Hallitusten on myös luotava ja vahvistettava kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa. Tämä saavutetaan lisäämällä poliittista, taloudellista, teknistä ja logistista tukea esimerkiksi YK:n toimijoille, jotka edistävät rauhaa, kehitystä ja tasa-arvoa. Ainoastaan saamalla paikalliset toimijat mukaan ja valtuuttamalla paikallisia nuoria, perheitä, naisia ja eri yhteisöjen johtajia torjumaan ääriliikkeitä ja edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, voidaan taata kestävää rauhaa.

Janika Takatalo

kirjoittaja on kansainvälisten asioiden asiantuntija, VTM

nuoret, rauha ja turvallisuus
nuoret, rauha ja turvallisuus

Kokoomuksen on voitettava kilpa koulutetuista

Julkaistu myös Verkkouutisten blogivuorossa 8.8.2019

Politiikan perinteiset jakolinjat eivät enää palvele entiseen tapaan vanhoja puolueita, kuten kokoomusta, keskustaa ja demareita. Ennen jakolinjat kulkivat pääasiassa esimerkiksi sosioekonomisen luokan (omistava ja työtä tekevä luokka), maantieteellisen sijainnin (maaseutu ja kaupunkimainen ympäristö) tai uskontoon, kieleen ja kulttuuriin suhtautumisen mukaan. Nyt politiikan uusiksi keskeisiksi ristiriitaulottuvuuksiksi ovat nousseet esimerkiksi suhtautuminen ympäristönsuojeluun, tasa-arvoon ja maahanmuuttoon.

Perinteinen oikeisto­­–vasemmisto -jako on luokkasamaistumisen sijasta muuttunut enemmän ideologiseksi jaoksi niihin, jotka uskovat vapaaseen markkinatalouteen ja niihin, jotka kannattavat ennemmin laajempaa kontrollia valtion taholta. Samalla oikeisto­­–vasemmisto -jaon merkityksen on nähty ylipäänsä la

skeneen. Vanhat puolueet ovat kipuilleet uuden kilpailutilanteen kanssa ja yrittäneet löytää asemoitumisensa uudelleen. Kevään eduskuntavaaleissa nähtiin, miten hyvien positioiden löytäminen uusilla ristiriitaulottuvuuksilla palveli esimerkiksi vihreitä ja perussuomalaisia. Kokoomukselle on kriittisen tärkeää löytää asemapaikka, joka palvelee sitä pitkällä tähtäimellä uudella poliittisella kartalla.

Tutkijoiden mukaan globalisaation myötä nouseva uusi nouseva superjakolinja eurooppalaisessa politiikassa on jako korkeasti koulutettuihin ja vähemmän koulutettuihin. Kokoomus on pärjännyt koulutettujen puolueena ennenkin hyvin, mutta aiemmin jako ei ole ollut niin merkittävä, kun korkeasti koulutettujen joukko on ollut suhteellisen pieni. Koulutustaso on kuitenkin koko ajan noussut ja nyt Suomi tavoittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa sitä, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Samalla puolueiden välinen kilpailu koulutetuista äänestäjistä on kiristynyt, sillä esimerkiksi vihreät on onnistunut kipuamaan koulutettujen naisten puolueeksi.

Kouluttautumisen kanssa käsikädessä kulkee moni muukin puolueiden näkökulmasta kriittinen seikka. Koulutetut ihmiset äänestävät muita aktiivisemmin. Kaupungistumisen megatrendi johtuu pitkälti koulutettujen kansalaisten valumisesta kaupunkeihin, ja nämä myös valitsevat yhä suuremman osan tulevaisuuden kansanedustajista. Korkea koulutus vaikuttaa myös vahvasti ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. Kokoomus pärjää näillä teemoilla jo kohtuullisen hyvin, mutta se ei riitä. Ristiriitaulottuvuuksissa parhaiten pärjäävät ääripäät, joilla on selkeä vastinpari. Niin kauan kuin yritämme miellyttää vähän joka suuntaan, emme saavuta täyttä potentiaaliamme.

Kokoomuksen tulee uskaltaa priorisoida ja keskittää voimavarat kilpailuun koulutetuista. Tämä ei tarkoita pelkästään politiikan teemoja, vaan myös järjestökonetta. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta matemaattisesti tarkasteltuna tulevien vaalien tulosten kannalta olisi kriittistä resursoida kokoomustoimintaa etenkin Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja keskeisissä yliopistokaupungeissa. Tähän tarttumista odotan tulevalta puoluesihteeriltä ja tähän kokoomusopiskelijat haluavat olla tuomassa oman merkittävän panoksensa.

Voittaaksemme korkeasti koulutetut puolellemme jatkossakin, meidän on lujitettava kokoomuksen mainetta sivistyspuolueena. Puhutaan koulutuksen laadusta, tieteen ja tutkimuksen arvostamisesta ja näytetään se myös käytännössä. Ollaan Suomen johtava Eurooppa-puolue, puolustetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ihmisten moninaisuutta. Tuodaan esille kokoomuslainen ratkaisu ympäristöhaasteisiin, joka nojaa esimerkiksi uudenlaisten palvelujen käyttämiseen eikä kertakäyttöisten tavaroiden massakulutukseen. Sujuvoitetaan kaupunkien rakentamista ja panostetaan suurempia työssäkäyntialueita luoviin infrahankkeisiin. Mahdollistetaan uudenlaisten työpaikkojen synty ja huolehditaan, että Suomessa ahkeruus kannattaa.

Haastetaan aktiivisesti näissä teemoissa meille tarjolla olevia selkeitä vastinpareja. Esimerkiksi perussuomalaisia kansainvälisyydessä ja EU-myönteisyydessä, keskustaa kaupungistumisessa, demareita ja vasemmistoa kannustavan yhteiskunnan rakentamisessa, vihreitä ympäristöratkaisuissa, jotka eivät perustu degrowth -ajatteluun. Kirkastetaan kokoomuslainen linja ja otetaan syksyllä paikkamme opposition ykköspuolueena, joka tähtää suureen vaalivoittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa ja sitä seuraavissakin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja ja kokoomuksen puoluehallituksen jäsen

VTM ja tohtoriopiskelija

Janika Takatalo SuomiAreenassa
Ilmastonmuutos, ympäristö, sinivihreä verouudistus, Itämeri-aiheinen, Itämeri, yrittäjyys, innovaatiot, Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo, Assarin Ullakko, luonas, opiskelijaravintola, eduskuntavaalit 2019, #Takatalo2019, Kokoomus, Turku, TYY, Turun yliopiston ylioppilaskunta, ylioppilaskunta

Mitäpä, jos tukisit näissä vaaleissa nuorta naista?

Viime eduskuntavaaleissa miehiä valittiin kansanedustajiksi 117 ja naisia 83. Epäsuhta sukupuolten välillä johtuu ennen kaikkea siitä, että miehet äänestävät useimmiten miehiä (75/25%) ja naisten äänet jakautuvat tasan mies- ja naisehdokkaiden välillä (50/50%). Åbo Akademissa tehty tutkimus kertoo, että miesten sukupuolenmukaisen äänestystavan ansiosta miehet saivat koko maassa noin 60 prosenttia annetuista äänistä. Tilanne on ollut suunnilleen samalla tasolla eduskuntavaaleissa koko 2000-luvun ajan.

Nuoria alle 30-vuotiaita kansanedustajia valittiin viime vaaleissa 14 ja heistä kuusi oli naisia. Tämä tekee nuoret naiset pahasti aliedustetuksi ryhmäksi. Nuorten naisten tie politiikan huipulle on muutenkin kivisempi, jos katsotaan vaikkapa vaalirahoituksen hankkimista tai ehdokkuuteen kohdistuvaa epäasiallista käyttäytymistä. Miesehdokkaiden kampanjoiden keskimääräinen rahoitus on noin 20 prosenttia suurempi kuin naisten. Naisehdokkaat saavat osakseen myös enemmän ja rajumpaa henkilöön menevää kommentointia ja häirintää somessa ja vaalikentillä kuin miehet.

Vaikka sitten saataisiinkin tasattua miesten ja naisten jakaumaa eduskunnassa, eivät ongelmat lopu siihen. Eduskunnassa valiokuntapaikat tai ministerien salkut tuppaavat jakautumaan nekin vahvasti sukupuolen mukaan. Suurten puolueiden puheenjohtajiksi ja eduskuntaryhmien johtajiksi nousee usein mies. 

Samaan aikaan naisia ja etenkin nuoria naisia koskevia kysymyksiä käsitellään kuitenkin eduskunnassa valtavasti. Naisten työurat eivät etene niin kuin toivoisi, eikä palkkakehitys niin kuin on tarkoitus. Tämä heijastuu vahvasti myös nuorten naisten tulevaisuuteen. Kun ajatellaan vaikkapa eläkkeitä, ne ovat suoraan suhteessa elämän aikana kertyneisiin palkkatuloihin. Naiset tekevät myös miehiä enemmän määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä ja he kantavat edelleen suuremman hoivavastuun läheisistään päivätyönsä ohella. Ensi kauden tärkeimpiä uudistuksia on aidosti tasa-arvoa lisäävä perhevapaauudistus.

En tietenkään tarkoita, että muita kuin naisia koskevia tasa-arvo-ongelmia ei olisi. En myöskään tarkoita, että ehdokas pitäisi valita ennen kaikkea sukupuolen perusteella tai että vain naiset voivat ajaa naisten asioita. Haluan kuitenkin näin naistenpäivänä herättää ajattelemaan, että mahdollisuuksien tasa-arvo politiikassa ei ole valmis.

Tässä ajatuksia, miten voit parhaalla mahdollisella tavalla juhlistaa naistenpäivää:

  • Liity jonkun naisehdokkaan tiimiin ja tarjoa aikaasi ja apuasi
  • Lahjoita pieni summa rahaa jonkun naisehdokkaan kampanjaan
  • Kehu nainen päivässä. Puolusta naisehdokasta, kun huomaat hänen saavan somessa tai kadulla asiatonta kommenttia
  • Etsi arvojasi lähimpänä oleva naisehdokas ja äänestä häntä!

Janika Takatalo

Eduskuntavaalit 2023, #Takatalo2023, Kokoomus, Tasa-arvo, Turku, Turun yliopisto, Åbo Akademi
Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo
Heinolassa, Eduskuntavaaliehdokas / riksdagskandidat Janika Takatalo, vihreä kokoomuslainen, Turun kokoomusnaiset, kokoomus, muotinäytös, Ravintola Suomalainen Pohja, Tavattavissa, Varsinais-Suomi, Turku, #Takatalo2019, Minna Canthin päivä

Starka baskunskaper ska toppa den utbildningspolitiska agendan

ps. lue täältä sama suomeksi

Den bästa grundskolan i världen har länge varit finländarnas stolthet och dess allmänna hemlighet, världens bästa lärare och undervisning, har väckt uppmärksamhet bland människor från världens alla hörn. Under den gångna valperioden har skolsystemet reformerats förtjänstfullt från småbarnspedagogiken till högskolenivån, och därefter ska nästa regeringsprogram innehålla två viktiga mål: att slutföra reformerna behärskat och garantera varje elev starka baskunskaper från grundskolan.

Vi har alltmer unga med svaga baskunskaper från grundskolan vilket leder till att många avbryter andra stadiet. Svaga kunskaper inom läs-, skriv- och räknekunnighet ökar risken att bli utslagen för de är förutsättningar att klara sig i de fortsatta studierna och arbetslivet. De viktigaste framtidskunskaper som vi kan förmedla till barn och unga är att lära sig lära och intresset av sin egen framtid.

Många partier har förslagit att förlänga läroplikten med ytterligare ett år till 18 år som lösning. Att förlänga läroplikten i slutet av studierna utelsuter ändå inte bristen på baskunskaperna och är därför bara en kosmetisk åtgärd och inte en riktig lösning. Mer effektivt är att blicka mot de tidiga levnadsåren och början av grundskolan. Samlingspartiet företräder att förskolan börjar vid fem års ålder och att de första klasserna förvandlas till en flexibel enhet.

Förskoleundervisningen som inleds tidigare garanterar lika möjligheter när bakgrundsskillnaderna mellan olika elever kan balanseras. Utöver kan de möjliga inlärningssvårigheterna beaktas tidigare än i nuläget av en behörig barnträdgårdslärare och så kan familjerna få rättidigt stöd. Grundskolans första år måste fokuseras till att ingjuta läs-, skriv- och räknekunnighet.

I stället för skolåren måste vi fästa uppmärksamhet vid kompetensmålen. Läroplikten bör genomföras med tanke på inlärningsmålen. Målet ska vara att varje elev som börjar tredje klass kan läsa, skriva och räkna. På de starka baskunskaperna är det bra att bygga senare inlärning. De som behöver extra stöd ska få det. Vi ska inte heller glömma dem som går framåt snabbare och låta dem bli förslöade. Vi behöver fler möjligheter till individuella studiestigar.

Nu ska vi återupprätta baskunskaperna. Vi ska lyfta upp tillgången till starka baskunskaper till utbildningspolitikens primära mål under den blivande valperioden.

Janika Takatalo
Samlingspartiets Studerandeförbunds ordförande
Medlem i stadsfullmäktige
Riksdagsvalskandidat
Åbo

Eduskuntavaaliehdokas / riksdagskandidat Janika Takatalo, vihreä kokoomuslainen, barn, grundskola, förskola
Riksdakskandidat Janika Takatalo
Epstorilla, Seinäjoella, Kokoomus, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Vahvat perustaidot koulutuspolitiikan kärjeksi

Läs här på svenska

Maailman paras peruskoulu on pitkään ollut suomalaisten ylpeyden aihe ja sen julkista salaisuutta, maailman parhaita opettajia ja opetusta, on tultu seuraamaan kaikista maailman kolkista. Kuluneella hallituskaudella koulutusjärjestelmää on ansiokkaasti uudistettu varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, ja seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi tuleekin asettaa uudistusten hallittu maaliin vieminen ja koululaisten vahvojen perustaitojen takaaminen.

Heikoilla perustaidoilla varustettuja nuoria valmistuu peruskoulusta yhä enemmän, mikä johtaa monen kohdalla koulutuksen keskeyttämiseen toisella asteella. Heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot lisäävät syrjäytymisen riskiä, sillä ne ovat edellytykset jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämiselle. Tärkeimmät tulevaisuustaidot, joita voimme lapsille ja nuorille opettaa, ovat oppimaan oppiminen ja kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

Moni puolue on esittänyt ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella 18-vuotiaaksi asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen opintojen loppupäässä ei kuitenkaan poista puutetta perustaidoissa ja on siksi vain näennäinen toimi eikä todellinen ratkaisu. Vaikuttavampaa on suunnata katseet varhaisiin vuosiin ja peruskoulun alkupäähän. Kokoomus kannattaa esiopetuksen alkamista viisivuotiaana ja peruskoulun ensimmäisten luokkien muuttamista joustavaksi kokonaisuudeksi.

Aikaisemmin aloitettu esiopetus takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, kun kotitaustasta johtuvia lähtökohtaeroja pystytään tasaamaan. Lisäksi mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan osaavan lastentarhanopettajan toimesta havaita nykyistä aikaisemmin ja näin saada perheelle oikea-aikaista tukea. Peruskoulun ensimmäisten vuosien tulee keskittyä vahvan luku-, lasku- ja kirjoitustaidon juurruttamiseen.

Kouluvuosia tärkeämpää on tuijottaa osaamistavoitteita. Oppivelvollisuuden on toteuduttava oppimistavoitteiden saavuttamisen kautta. Tavoitteena tulee olla, että jokainen kolmannelle luokalle siirtyvä osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Vahvojen perustaitojen päälle on hyvä rakentaa myöhempää oppimista. Niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea, tulee saada sitä. Myöskään nopeammin eteneviä ei saa unohtaa tylsistymään. Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin.

Nyt tarvitaan perustaitojen kunnianpalautus. Nostetaan vahvojen perustaitojen saavuttaminen koulutuspolitiikan ykköstavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Takatalo, Janika Takatalo, eduskuntavaaliehdokas, eduskuntavaalit 2019, VTM, Kokoomus, #Takatalo2019, vahvat perustaidot, lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito, Takatalo

Janika Takatalo, kokoomus, eduskuntavaalit, Salo

Tunnin juna tukee työn murrosta

Blogi julkaistu alunperin Varsinais-Suomen liiton sivuilla 

Tunnin juna tukee työn murrosta

Työn ja työelämän murros on ollut keskeinen teema julkisessa keskustelussa jo vuosien ajan. Työn murroksella tarkoitetaan esimerkiksi työn tekemisen muotojen ja työsuhteiden moninaistumista. Työelämän murros edellyttää pitkälle vaikuttavia ratkaisuja lainsäädännössä, sosiaaliturvassa ja koulutusjärjestelmässä mutta myös liikenteeseen ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Valtioneuvoston aihetta käsittelevässä raportissa todetaan, että työn tulevaisuuteen liittyviä haasteita on helppo nimetä, mutta työn muutoksen kaltainen monimutkainen ilmiö ei helposti käänny politiikkatoimiksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi. Yksi konkreettinen keino olisi kuitenkin tunnin työssäkäyntialueiden synnyttäminen kasvukolmion varrelle, kuten Turun ja Helsingin välille. Tunnin juna tukisi työn murrosta ja työvoiman liikkuvuutta merkittävästi.

Yhä harvemmalle työelämä tarkoittaa enää koko työuraksi yhdelle paikkakunnalle tai työnantajalle sidottua vakituista työsuhdetta. Uudessa työelämässä liikutaan yhä enemmän koulutuksen, yrittäjyyden ja perinteisemmän palkkatyön välisissä eri pituisten jaksojen pätkissä. Työ on yhä vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua ja työtä on oltava valmis ottamaan vastaan kauempaakin ja myös lyhyempien jaksojen ajaksi. Nopeat ja toimivat liikenneyhteydet tekevät osaltaan tämän mahdolliseksi.

Olen itse esimerkki modernista korkeakoulutetusta, joka hankkii tulonsa useammasta eri lähteestä ja joka lähes päivittäin reissaa Helsinki-Turku -väliä junalla. Juna on mieluisin kulkuväline, koska se mahdollistaa matka-aikojen hyödyntämisen johonkin järkevään. Usein pendelöinti kuitenkin myös turhauttaa, sillä aikatauluihin ei voi täysin luottaa, kun hyvin usein odotellaan vastaan tulevaa junaa tai ilmaantuu muita ongelmia.

Turussa ja Salossa on yhteensä noin 40 000 kaltaistani opiskelijaa, jotka pohtivat valmistumisen jälkeistä elämäänsä. Moni haluaisi jäädä Varsinais-Suomeen töihin, mutta usein oman alan työt löytyvät pääkaupunkiseudulta tai muista isoista kaupungeista. Toisaalta Varsinais-Suomessa on pulaa esimerkiksi diplomi-insinööreistä, joita tulisi houkutella valmistumisen jälkeen tänne. Tunnin pituinen työmatka tarkoittaisi sitä, että kodin ja työpaikan sijainti eri paikkakunnilla ei olisi ongelma.

Tunnin junan puolesta puhuu myös myönteiset vaikutukset talouskasvuun, investointeihin, asuntomarkkinoihin ja ilmastonmuutokseen. Harvemmin esillä oleva teema on kuitenkin työelämän laatu, johon liittyy joustavat etätyömahdollisuudet ja työmatkoihin kuluva kohtuullinen aika, jonka saa työajassa hyödynnettyä. Tästä meidän tulisi puhua enemmän, sillä lopulta ne ovat ne arjen pienet asiat, jotka ratkaisevat suurten ihmisjoukkojen pidemmän ajan päätöksiä.

Kirjoituksiani aiheesta:

Janika Takatalo: Suomi raiteille

maahanmuutto, turvallisuus, Salo, Turku

Lapsia ja nuoria on suojeltava saalistajilta

”Ei voi olla niin, että Suomesta hakee turvaa ja sen jälkeen aiheuttaa itse turvattomuutta”, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) aamutv:ssä. Oulussa paljastunut seksuaalirikosvyyhti on aiheuttanut paljon ahdistusta ja nostanut pintaan kysymyksiä, kuten ”Mitä nyt tehdään?”. Tällainen ei saa päästä leviämään, vaikka valitettavasti en usko Oulun olevan ainut kaupunki, jossa lasten ja nuorten saalistusta on tehty.

Seksuaaliset hyväksikäytöt jäävät helposti piiloon häpeän takia. Etenkin lapset ja nuoret päättävät usein salata tapahtuneen lähipiiriltään, koska heitä on uhkailtu tai he eivät muista syistä uskalla kertoa asiasta. Meidän tulisi puuttua tähän lisäämällä vanhempien ymmärrystä ja tietoisuutta erilaisista sosiaalisen median viestipalveluista, jotta he osaisivat kysyä oikeita kysymyksiä ja valvoa sovellusten turvallista käyttöä.

Lisäksi koulun, kodin ja viranomaisten yhteistyötä on lisättävä. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi Ankkuri-toiminnan avulla, jossa poliisista, sosiaalitoimesta, terveydenhoidosta ja nuorisotoimesta koostuvat tiimit yrittävät ratkaista nuoren kokemia ongelmia moniammatillisesti. Lounais-Suomen poliisissa Ankkuri-tiimit toimivat tällä hetkellä Turussa, Salossa, Raumalla ja Porissa. On sanomattakin selvää, että poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat enemmän resursseja siihen, että he voivat yhdistää tietoja ja huomata ongelmatilanteet mahdollisimman varhain.

Olemme tottuneet ajatukseen Suomesta yhtenä maailman turvallisimmista maista. Oulun järkyttävistä seksuaalirikoksista epäillyt ovat turvapaikanhakijataustaisia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen valtioista. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että kyse on yksilöistä eikä kollektiivisesta syyllisyydestä. Ihonväri tai kansalaisuus ei tee kenestäkään rikollista, vaan ihmisen omat valinnat. Turvapaikanhakuprosessia tulisi uudistaa niin, että apu kohdistuu todella suojelua tarvitseviin ja siihen oikeutettuihin henkilöihin.

Vuonna 2015 Eurooppaan saapui pakolaisaalto, johon ei oltu osattu riittävästi varautua ja jota ei vieläkään ole kunnolla saatu ratkaistua. Mielestäni tehokkainta olisi perustaa EU:n ulkorajoille vastaanottokeskuksia, joissa hakemukset käsiteltäisiin ja josta sitten turvapaikan saaneet ohjattaisiin väkiluvun tai muun mittarin mukaan heidät vastaanottavaan valtioon. Tämä olisi paitsi tehokasta, myös inhimillisesti parempi ratkaisu. Se vähentäisi salakuljettamista Euroopan maasta toiseen ja myös vähentäisi turhautumista, kun jossain jäsenmaassa jo alkanut kotoutuminen vaihtuisikin käännytykseen.

Euroopan tason ratkaisun löytymisessä voi vielä kestää, joten on tärkeää, että myös kansallinen lainsäädäntömme on näiltä osin kunnossa. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta on voitava perua Suomen kansalaisuus. Ylipäänsä kansalaisuuden, karkotusten ja palautusten ehtoja on tarkistettava. Eduskunnassa on myös käsittelyssä parhaillaan rangaistuspolitiikan kiristämispaketti, joka sisältäisi uuden rikosnimikkeen, lapsen törkeän raiskaamisen, josta maksimirangaistus olisi 12 vuotta. Vakavien rikosten seurausten on vastattava kansalaisten oikeustajua, ja mielestäni selkeä linja on tiukentaa lapsiin ja muihin puolustuskyvyttömiin kohdistuneiden rikosten rangaistuksia. Toivottavasti lakihankkeet ehtivät edetä ripeästi vielä tällä hallituskaudella.

Turvallisuus on perustarve, ja meidän on suojeltava etenkin lapsia ja nuoria pahalta. Kenenkään ei tule joutua elämään arkeaan pelossa.

Janika Takatalo
Nuorisolautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu

maahanmuutto, turvallisuus, Salo, Turku

 

Mitä nuoret naiset edellä, sitä muut perässä

Kolumni Nykypäivä -lehteen 12/2018

Mitä nuoret naiset edellä, sitä muut perässä

Kansallinen Kokoomus perustettiin sata vuotta sitten porvarilliseksi puolueeksi, jonka tarkoituksena oli koota yhteen kaikki yhteiskuntaa rakentavat piirit. Alusta alkaen puolueen puoltamia arvoja ovat olleet esivallan kunnioitus, kansallismielisyys, omistusoikeuden suojeleminen, talouselämän edut, kristillinen etiikka ja sosiaalinen omatunto. Kokoomuksen sisällä on käyty vuosien varrella kilpailua esimerkiksi konservatismin, liberalismin, sosiaalireformismin ja puhtaan markkinatalouden välillä.

Poliittiset jakolinjat yhteiskunnassa ovat monimuotoistuneet. Enää perinteistä poliittista nelikenttää ei rakenneta vain oikeisto–vasemmisto tai liberaali–konservatiivi -akseleiden välille. Uudempia jakolinjoja ovat muun muassa suhtautuminen kaupungistumiseen, kansainvälistymiseen, ilmastomuutokseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Myös sukupolvipolitiikka nostaa päätään, kun esimerkiksi eläkkeistä keskustellaan.

Saan aina toisinaan vastata kysymykseen, miten puolueen nuoret liberaalit ja kansainväliset kaupunkilaiset sopivat yhteen maakuntien koti, uskonto ja isänmaa -hengen kanssa. Mielestäni kokoomuksen vahvuus piilee juuri siinä; menestyksemme salaisuus on, että emme ole ryhtyneet yhden asian liikkeeksi, vaan laaja-alaiseksi arvopuolueeksi. Olemme kyenneet käymään keskustelua ja päivittämään tavoitteitamme maailman kehityksen mukana – silti yhteisen maaperän säilyttäen.

Kokoomuslaisia yhdistää laajasti esimerkiksi halu tehdä vastuullista talouspolitiikkaa ja olla edelleen se yhteiskuntaa uudistava voima, joksi kokoomus vuonna 1918 perustettiin. Olemme myös Suomen EU-myönteisin puolue ja olemme sivistyksen puolue. Uuteen periaateohjelmaamme on hyvin kiteytetty, että kokoomus on avoin tulevaisuuspuolue, joka luottaa ihmiseen.

Silti nuoria kokoomuslaisia tarvitaan edelleen ravistelemaan puoluetta uusille urille. Meille kokoomusopiskelijoille on kunnia-asia toimia yhteiskunnan tiedostavana etujoukkona. Näin lukee myös periaateohjelmassamme ja näin olemme aina pyrkineet toimimaan osana satavuotiaan kokoomuspuolueen historiaa. Olemme edelläkävijöinä siirtäneet emopuoluetta uusilla ajatuksilla pois mukavuusalueeltaan – viimeisimpinä ajatuksillamme vaikkapa oikeistofeminismistä, eläinten hyvinvoinnista tai sinivihreästä veropolitiikasta.

Ympäristöön ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat ovat yhä merkityksellisempiä nuorille ihmisille. Vasemmistopuolueet ovat kuitenkin pitkään hallinneet keskustelua näissä aiheissa ja tämä näkyy kenties siinä, että vihreät on suosituin puolue nuorten keskuudessa ja kokoomus vasta toiseksi suosituin. Ero vihreiden hyväksi on erityisen suuri kaupunkien lukiolaistyttöjen keskuudessa. Tämän takia meidän on kyettävä tarjoamaan uskottava kokoomuslainen vaihtoehto ja johtamaan keskustelua rohkeasti myös ympäristö- ja yhdenvertaisuusteemoissa. Nämä ovat sitä paitsi aivan liian tärkeitä asioita jätettäväksi muiden vastuulle.

Jos ja kun haluamme, että kokoomuksen menestystarina jatkuu vielä seuraavatkin sata vuotta, tulee meidän edelleen kyetä uudistumaan ja kokoamaan kaikki yhteiskuntaa rakentavat tahot. Pysähtymällä taantuu ja rajaamalla jotkut aiheet agendansa ulkopuolelle köyhtyy. Erityisesti kokoomuksen tulisi kyetä kokoamaan nuoret naiset mukaan. Tutkimuksissa on havaittu yhteys esimerkiksi paikkakunnan vetovoiman ja nuorten naisten valintojen välillä – naiset valitsevat ja muut tulevat perässä. Kokoomus näyttäytyy nuorille naisille houkuttelevana kuuntelemalla, tukemalla ja ottamalla heille tärkeät teemat omikseen.

Janika Takatalo

kirjoittaja on Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtaja, kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Turussa ja VTM.