Aidosti #häirinnästävapaa Eduskunta

Olen hyvin surullisena ja pettyneenä seurannut viimeaikaisia tapahtumia työpaikassani eduskunnassa. YLE julkaisi viime viikolla selvityksen, jonka mukaan useampi kuin joka kymmenes avustaja on kokenut seksuaalista häirintää kuluvan vaalikauden aikana. Suurimmassa osassa avustajien ja muiden työntekijöiden vastauksista toistuu kertomus, jossa ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan.

Avustajat ilman rajoja –verkosto otti jutun ilmestymisen jälkeen kantaa siihen, että eduskunnan hallinto on suhtautunut puutteellisesti ja jopa haluttomasti kansanedustajien avustajien ilmoittamiin häirintätapauksiin. Häirinnän yleisyys on ollut tiedossa toistuvasti teetetyissä työpaikkaselvityksissä, mutta uusia toimia tilanteen korjaamiseksi ei ole toteutettu. Tai no, eduskunta kyllä laittoi ulos tiedotteen, jonka mukaan eduskunnassa on häirinnälle nollatoleranssi. Nollatoleranssi ei kuitenkaan synny pelkästään siitä tiedottamalla.

Eduskunnassa käytiin juuri ajankohtaiskeskustelu, jossa kaikenlainen häirintä tuomittiin yksimielisesti. Kansanedustajat myös peräänkuuluttivat eduskunnalta vaadittavaa esimerkkiä häirinnän kitkemisessä.

Eipä kulunut aikaakaan, kun saimme lukea perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen käyneen humalassa käsiksi edustajakollegaan ja tehneen hänelle väkisin seksuaalisen teon eduskuntatalossa. Anteeksipyyntökin oli muotoa ”ei tule toistumaan ennen kuin olen seuraavan kerran kännissä”. Hakkaraisen mukaan seksuaalisesta häirinnästä ei kannata välittää, koska siitä ei jää jälkeä.

Pöyristyttävää! Vielä erikoisemmaksi tilanteen tekee se, että eduskunnan hallintojohtajan mukaan eduskunnan häirinnänvastaisissa toimissa ei juurikaan ole parannettavaa. Häirintää kokeneen tulisi ensisijaisesti selvittää tapaus itse häiritsijän kanssa. Uusia sanktioita ei hänen mukaansa ole tarvetta asettaa häiritsijälle. Eduskunnan puhemies esitti ratkaisuksi pikkujoulujen kieltämistä ja tekijän nuhtelua.

Seksuaalisesta häirinnästä on aina jouduttava vastuuseen, oli kansanedustaja tai ei. Pikkujoulujen kieltäminen tai nuhtelu eivät ole ratkaisuja. Eduskunnan tulee näyttää esimerkkiä ja sen tulee toimillaan näyttää, mitä nollatoleranssi käytännössä tarkoittaa.

Eduskunta voisi esimerkiksi
– Nimetä häirintäyhdyshenkilöt, joihin häirintää kokenut voi olla yhteydessä
– Kouluttaa työyhteisöä tunnistamaan häirintätilanteet ja antaa työkaluja puuttua niihin
– Asioiden tulee myös mennä aidosti eteenpäin organisaatiossa ja johtaa johonkin. Häirinnän uhrille ei saa kasata liian suurta taakkaa tai riskiä asian edistämisestä.
– Lisäksi eduskuntaryhmän tulee sulkea häirintään syyllistynyt ”jäähylle” eduskuntaryhmästä ja puolueen keskeisistä luottamustoimista.

Janika Takatalo

Kouluruoka on kansallisylpeytemme

Kävin Arkean pop up -kouluruokaravintolassa Hansatorilla. Konseptin tarkoituksena oli osoittaa, että kouluruoka on mainettaan parempaa niin maultaan kuin terveellisyydeltäänkin. Sain maistaa italialaista tofu-tomaattipataa, ja se kyllä yllätti positiivisesti moderniudellaan.

Kouluruoan jättää tällä hetkellä syömättä vähintään kerran viikossa noin joka kolmas yläkoululainen. Arvostuksen palautus kouluruokailulle olisi paikallaan. Satavuotiaan Suomen juhlavuonna on hyvä muistaa myös sellaisia asioita, jotka tuntuvat meistä kenties itsestään selviltä, mutta jotka kuitenkin ovat isossa roolissa hyvinvointimme taustalla.

Suomi oli ensimmäinen maa koko maailmassa, jossa kaikille koululaisille alettiin tarjota maksuton lämmin ateria. Tänä päivänäkään vastaavaa järjestelmää ei ole lisäksemme kuin Ruotsissa, joka sekin aloitti käytäntönsä meitä vuosikymmeniä myöhemmin. Suomessa kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa; sosiaalinen oppimisen tilanne. Sen avulla voidaan juurruttaa terveellisiä elämäntapoja ja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kansanterveyteen.

Koulussa tarjottava lounas voi olla osalle lapsista päivän ainoa lämmin ruoka ja vielä suuremmalle osalle päivän monipuolisin ateria. Oikea-aikainen ja oikein koostettu kouluruoka varmistaa jaksamisen koulupäivän aikana ja parantaa oppimistuloksia. Kunnissa voidaan tehdä paljon sen varmistamiseksi, että lautasella on kotimaista ja mielellään vielä lähellä tuotettua. Kaikkein tärkeintä on maku, jotta ruoka ylipäätään tulee syödyksi.

Kun lapsilta ja nuorilta kysytään, mihin he haluaisivat lähiympäristössään vaikuttaa, moni sanoo vastaukseksi kouluruoan. Kouluruokailu onkin samalla loistava paikka harjoittaa demokratiakasvatusta. Arkea on kertonut alkavansa kerätä turkulaiskouluissa palautetta kouluruokailusta hymynaamanappien avulla. Lapsi tai nuori voi ruokalasta poistuessaan painaa haluamaansa kuvaa sen mukaan, miten ruoka maistui. Tämän lisäksi tärkeää olisi myös sanallisen palautteen kanava, jotta kehitysehdotukset menevät perille.

Meillä on kaikki syyt olla kouluruoasta kansallisesti ylpeitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehittymiselle ei enää olisi tarvetta. On hienoa huomata, kuinka esimerkiksi kasvisruokaa ja etnisiä vaihtoehtoja on saatavilla aina vain monipuolisemmin. Meidän pitäisikin jokaisen uudistaa tietämystämme ja asenteitamme kouluruoasta. Lapset ja nuoret ovat herkkiä kotoa ja muusta ympäristöstä tuleville vaikutteille.

Kerrotaan ylpeydellä tarinaa satavuotiaasta Suomesta, jossa kenenkään ei tarvitse olla nälissään koulussa ja jossa ruokailu on osa oppimista.

Janika Takatalo
Kirjoittaja on turkulainen kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja (kok.).

Turku sitoutuu budjetissa valtuustoaloitteeseeni maksuttomasta varhaiskasvatuksesta

Budjettipuheenvuoro 13.11.17

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Olen todella iloinen, että Turku on tällä budjettiesityksellä päättänyt erityisesti panostaa sivistykseen. Se on meille tärkeä kilpailuetu. Tarvitsemme positiivisen rakennemuutoksen myötä lisää osaavaa työvoimaa Turun seudulle. Monen perheen vaakakupissa painaa se, onko lapsille uudessa kotikaupungissa riittävästi päiväkotipaikkoja ja laadukasta koulutusta.

Tällä kolmen miljoonan euron lisäpanoksella saamme esimerkiksi Turun kansainvälisen koulun rahoituksen turvattua ja sitä myöten myös kansainväliset osaajat houkuteltua tänne. Tärkeä päätös on myös varhaiskasvatus- ja kouluverkoston selvityksen toteuttaminen, jolla varmistamme riittävät, terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt Turun lapsille ja nuorille jatkossakin.

Koulutuksessa erityisen tärkeää on nyt kohdistaa katse varhaisiin vuosiin. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme vaikuttavin osa, mutta samalla se on sen ainut maksullinen osa.

Se, että varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme ainut maksullinen osa, on oikeastaan paradoksaalista. Se on johtanut siihen, että suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kansainvälisesti vertaillen vähän. Sen sivutuotetta on myös se, että Suomessa nuorten naisten työllisyys laahaa jäljessä, kun kannustinloukkujen takia on kannattavampaa jäädä kotiin hoitamaan lapsia, kuin maksaa useamman lapsen varhaiskasvatusmaksuja ja mennä töihin.

Maan hallitus päätti syksyn budjettiriihessä kokoomuslaisen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla käynnistää viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun. Kokeilu toteutetaan vuosina 2018–2019 yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun tulee 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Tein tänä syksynä valtuustoaloitteen siitä, että Turun tulee pyrkiä mukaan tähän maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun. Olen todella iloinen, että budjettiesityksessä ollaan nyt sitoutumassa valtuustoaloitteeseeni.

Kokoomukselle on tärkeää, että jokainen lapsi saa taustastaan riippumatta yhtä hyvän alun koulupolulleen ja elämälle. Maksuton puolipäiväinen varhaiskasvatus jokaiselle viisivuotiaalle on konkreettinen askel kohti tätä tavoitetta. Toivotaan, että Turku pääsee mukaan kokeiluun ja saa siihen hyvin valtion vastinrahaa.

Kiitos!

Ehdolla Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajaksi

Olen ehdolla Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajaksi kaudelle 2018-19. Tutustu ajatuksiini Kokoomusopiskelijoiden ja Kokoomuksen suunnasta tästä:

Turun Kokoomusopiskelijat – AKN ry:n hallitus on asettanut Janika Takatalon ehdolle Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajaksi vuosille 2018–2019.

Janika Takatalo, 25, toimii tällä hetkellä liiton varapuheenjohtajana ja työskentelee eduskunnassa opetusministerin avustajana. Takatalo on myös Turun kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja. Lisäksi hän on maisterivaiheen opiskelija Turun yliopistossa pääaineenaan valtio-oppi. Takatalolla on vankka kokemus järjestötoiminnasta opiskelijaliikkeen eri tasoilta sekä Kokoomuksesta.

”Tuhatkunnalle olisi lottovoitto saada Janika puheenjohtajaksi. Hän on kokenut järjestöjohtaja ja vahvasti verkostoitunut toimija koulutuspolitiikan kentällä. Janika on aktiivinen yhteiskunnallisten avausten tekijä ja keskustelija, joka nostaisi taatusti Kokoomusopiskelijoiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta”, sanoo Akateemisten Kansallisten Nuorten puheenjohtaja Laura Sukula.

Takatalo haluaisi kaudellaan etenkin lisätä liiton roolia uusien politiikka-avausten tekijänä. Myös järjestelmällistä työtä perusasioiden parantamiseksi on jatkettava: uusien jäsenten hankinta, elinvoimaiset paikallisyhdistykset ja voitetut edustajistovaalit ovat esimerkkejä prioriteeteista.

”Aktiivinen saa aikaan enemmän. Haluan Tuhatkunnan järjestävän keskustelutilaisuuksia ja tuottavan poliittisia ohjelmia, jotka eivät jää vain papereiksi pyörimään, vaan joita edistetään eri kanavia pitkin, kunnes ne toteutuvat. Olemme nuorten aikuisten ääni ja toivo, ja meillä on vastuu siitä, millaisen yhteiskunnan jätämme joskus jälkeemme”, Takatalo maalailee.

”Kokoomusopiskelijoiden vahvuus on fiksuissa ja osaavissa jäsenissä. Heidän äänen haluan kanavoida valtakunnan tasolle. Kokoomusopiskelijoista täytyy jokaisen politiikasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneen opiskelijan voida löytää paikkansa ja saada mielekkyyden kokemus. Tämä vaatii liittojohdolta määrätietoista työtä perusasioiden eteen”, Takatalo päättää.

Kokoomusopiskelijoiden uusi liittojohto valitaan Turun liittokokouksessa 25.-26.11.2017.

Digitaalinen lukeminen samalle viivalle painetun kanssa

Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää! Olen aina ollut kova lukija ja vannonut perinteisten kirjojen nimeen. Nyt kuitenkin annoin pikkusormen Bookbeat -sovelluksen kokeilujaksolle. Täytyy sanoa, että olen myyty. Pendelöin paljon Turku-Helsinki väliä, ja äänikirjat ja e-kirjat ovat siinä tosi kova juttu. Ehkä on minunkin aika myöntää, että tässä on lukemisen nykypäivä ja tulevaisuus.

Myös Euroopan tason päättäjien olisi hyvä tulla nykyaikaan digitaalisten kirjojen, lehtien ja oppimateriaalien osalta. Kirja on kirja – oli se sitten sähköinen tai painettu. Näitä kuitenkin kohdellaan verotuksessa eri tavoin, sillä painetun kirjan ALV on 10% ja sähköisen kirjan 24%.

EU:n voimassa oleva arvonlisäverodirektiivi sallii jäsenvaltioille enintään kaksi alennettua verokantaa. Monet jäsenmaat ovat neuvotelleet poikkeuksia tähän direktiivin säätämisen tai unioniin liittymisen yhteydessä. Siksi nykyinen sääntely kohtelee jäsenmaita ja eri julkaisutapoja epätasa-arvoisesti.

Euroopan komissio ja parlamentti ovat jo näyttäneet vihreää valoa sille, että sähköisten julkaisujen arvonlisäverokantaa voitaisiin alentaa. Asian käsittely EU:ssa on kuitenkin vielä kesken. Veromuutokset vaativat kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, ja kaikki jäsenmaat eivät ole olleet valmiita hyväksymään ehdotusta. Asiaa on tänä vuonna käsitelty Ecofin-neuvostossa kaksi kertaa. Puheenjohtajamaa Viro ei ole vielä päättänyt sitä, koska asia on esillä seuraavan kerran. Todennäköisesti kuitenkin syyskaudella.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi kannattaa sitä, että jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus soveltaa samaa alennettua verokantaa sähköisiin julkaisuihin kuin painettuihin julkaisuihin. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on kertonut tavoitteena olevan alvimuutoksen voimaantulo ensi vuonna. Kysyin myös MEP Henna Virkkuselta asiasta viikonloppuna Kokoomusopiskelijoiden syyskorkeassa. Asia on tosiaankin jumissa Euroopan pöydissä ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Nyt olisi tärkeää pitää asiaa esillä ja kohdistaa lobbausvoima jarrutteleviin jäsenvaltioihin.

Alennus tarkoittaisi todennäköisesti piristyvää e-kirjojen ja sähköisten lehtien myyntiä, ja heijastuisi siten myös kirja- ja media-alan työllisyyteen. Ehkäpä kaikkein tärkein peruste olisi kuluttajahintojen lasku etenkin oppimateriaaleissa. Yhä enenevässä määrin opetus on digitaalista ja oppimateriaalimaksut tekevät ison loven monen perheen ja opiskelijan rahapussiin. Digialvin laskeminen olisi mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta merkittävä teko. Samalla se saattaisi myös lisätä lukemista ja sitä kautta lukutaitoa, mistä olemme olleet Suomessa huolissamme.

Meidän tulee ottaa asiassa ohjat käsiimme, ja varmistaa muutos tavalla tai toisella mahdollisimman pian.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja

Startup -viisumi ja asiantuntijoiden maahantulon helpottaminen tervetullutta!

Suomi tarvitsee kasvuyrittäjiä ja huippuammattilaisia. Yhä globaalimmassa maailmassa kilpailu osaajista kiristyy, ja Suomen on tärkeää pärjätä tässä mittelössä. Ne maat tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, jotka onnistuvat nopeasti kokoamaan parhaat tekijät innovaatioiden ympärille.

Kokoomusministerit Kai Mykkänen ja Paula Risikko antoivat tänään eduskunnalle esityksen, jonka avulla startup –yrittäjä voi saada oleskeluluvan Suomeen. Tekes varmistaa, että yrittäjyys on uskottavaa. Samalla byrokratiaa kevennetään Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten asiantuntijoiden kohdalla.

Niin kutsutun startup -viisumin käyttöönotto lähettää viestin siitä, että Suomi panostaa kasvuyrittäjyyteen. Hallituksen esityksellä uudistetaan myös muiden yrittäjien oleskelulupia. Jatkossa yrittäjyyden perusteella annettava oleskelulupa ei enää riipu yhtiömuodosta. Esitykset tukevat yrittäjyyttä ja talouskasvua ulkomaalaislain keinoin.

Vaikka uudistukset koskevat tällä hetkellä verrattain pientä joukkoa, voi niiden välillinen vaikutus kuitenkin olla suuri. Eurostatin (2015) tutkimuksen mukaan pk-yritysten kentässä eniten uusia työpaikkoja syntyy juuri kasvuyrityksiin. Startupit vaikuttavat ympäristöönsä positiivisesti myös esimerkiksi siten, että ne tarjoavat toimivan kanavan kaupallistaa akateemisen tutkimuksen tuloksia. Kasvaessaan startupit työllistävät etenkin korkeasti koulutettuja ihmisiä.

Kun mietitään vaikkapa Nokian rippeistä syntyneitä uusia liikeideoita, oli niissäkin keskeistä tarvittavien osaajien saaminen oikealla hetkellä kasaan. Nykymaailmassa suomalaisten korkeakoulutettujen määrä ei välttämättä yksin riitä vastaamaan kaikkien alojen osaamistarpeisiin. Silloin on tärkeää, että työhön ja yrittäjyyteen kykenevien ammattilaisten on mahdollisimman mutkatonta hypätä mukaan remmiin.

Meillä ei ole mitään syytä jarruttaa työ- ja yrittäjyysperusteista maahanmuuttoa – päinvastoin! Heikentyneen huoltosuhteen Suomi tulee vielä kiittämään siitä, että veroja maksavien aikuisten nenän edestä ei vedetä ovia kiinni.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja

Tiedote 18.9.2017: Takatalo ja Euro: Varsinais-Suomessa kokeiltava maakunnallista nuorisovaikuttamista

Tiedote 18.9.17

julkaisuvapaa heti

Takatalo ja Euro: Varsinais-Suomessa kokeiltava maakunnallista nuorisovaikuttamista

Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston nuorimpiin jäseniin kuuluvat Janika Takatalo ja Alvar Euro penäävät nuorten osallistumismahdollisuuksien perään uutta maakuntahallintoa suunniteltaessa.

Tuleva maakuntalaki velvoittaa tulevat maakunnat asettamaan maakunnallisen nuorisovaltuuston nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen takaamiseksi. Nuorten on voitava vaikuttaa päätöksentekoon myös maakuntatasolla. Kunnallisten nuorisovaltuustojen tulee päästä rakentamaan maakuntapäättäjien tuella omaan maakuntaan sopivia nuorten vaikuttamisen malleja jo suunnitteluvaiheessa.

Takatalo ja Euro jättivät kauden ensimmäisessä maakuntavaltuuston kokouksessa aloitteen siitä, että Varsinais-Suomessa kuullaan maakuntahallinnon suunnittelussa kunnallisia nuorisovaltuustoja ja valmistaudutaan maakunnallisten nuorisovaltuustojen tuloon pilotoimalla maakunnallista nuorisovaikuttamista.

Lisätiedot:

Janika Takatalo
+358 50 574 1700
janika.takatalo@eduskunta.fi

Välittämisen arvon ulotuttava eläimiin

Yksi kokoomuksen perusarvoista on välittäminen. Periaateohjelmassamme sanotaan, että välittämistä ei voi ulkoistaa. Jokaisen on kannettava henkilökohtainen vastuu ja heikommista on huolehdittava.

Ihmisten lisäksi tietoisia ja tuntevia ovat muutkin lajit. Tukeudumme kuitenkin usein spesismiin, eli pidämme yhtä lajia, ihmistä, muita arvokkaampana. Toisaalta uskomme, että ihmisen vastuulla on huolehtia niistä, jotka eivät siihen itse pysty tai jotka ovat muuten heikommassa asemassa.

Miten siis tähän kategoriaan asettuvat esimerkiksi siat, jotka ovat ymmärryksessään viisivuotiaan lapsen tasolla?

Pahin eläinsuojelun ongelmakohta tällä hetkellä on tuotantoeläinten olot. Tilakoot ovat entistä suurempia, minkä seurauksena eläinten yksilöllinen hoito on vähäistä tai jopa olematonta. Jalostuksen ja liikkumattomuuden vuoksi useat sairaudet ovat yleistyneet. Ympäristö sisältää virikkeitä niukasti, eivätkä eläimet pysty elämään lajityypillisillä tavoilla.

Voimme kääntää selkämme ja ajatella asiat parhain päin, mutta se ei ole arvojemme mukaista. Jokaisella yksilöllä on vastuu omista valinnoistaan ja toimistaan – edistääkö vai ehkäiseekö toimillaan muiden kärsimystä. Länsimainen elämäntapa perustuu tällä hetkellä pitkälti suurten eläinmäärien hyväksikäyttöön. Se ei ole ekologista, eikä myöskään eettistä.

Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain (247/1996) kokonaisuudistus. Uudistus on tärkeä ja sitä on odotettu vuosia. Lakiluonnos on tänä syksynä lausunnoilla ja ensi keväänä sen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn. Toivon kokoomuslaisilta aktiivisuutta asiassa. Keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi kivuliaiden toimenpiteiden kielto ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa, lajityypillisten tarpeiden toteutuminen etenkin liikkumisen osalta ja eläimille haittaa aiheuttavaan jalostukseen puuttuminen. Myös maininta eläinten itseisarvosta lakitekstiin olisi paikallaan. Minun moraalini ei kestä, että eläimillä olisi vain taloudellista ja tuotannollista arvoa. Jokaisella älykkäällä ja tuntevalla olennolla on aina myös arvoa sinänsä.

Eletään siis todeksi arvojamme ja päivitetään niitä myös tähän päivään. Vuoden 2016 Eurobarometrin mukaan suomalaisista 99 % pitää eläinten hyvinvoinnista huolehtimista tärkeänä ja 90 % on sitä mieltä, että hyvinvoinnista pitäisi huolehtia nykyistä paremmin. Tältä pohjalta meidän tulee katsoa myös meneillään olevaa Kokoomuksen periaateohjelman uudistamista. Välittämisen arvon on ulotuttava myös muihin lajeihin kuin ihmisiin, ja yksilönvapauksia korostavassa puolueessa yksilölliset tarpeet on huomioitava myös eläinten kohdalla.

Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja

Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Syksyn budjettiriihen todellisia voittajia olivat lapsiperheet. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta.

Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistui Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat yli 90 prosentin luokkaa.

Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Töitä on kannattavampaa ottaa vastaan, kun noussut tulotaso ei katoa heti varhaiskasvatusmaksuihin. Ensi vuoden alusta voimaan tulevan muutoksen myötä 6700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin ja sisaralennus nousee kaikissa perheissä 10 prosentista 50 prosenttiin.

Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Ensimmäinen askel oli maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisilta perheiltä. Seuraava on tämä budjettiriihessä päätetty kokeilu viisivuotiaille maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

Turun tulee hakea mukaan kokeiluun. Pyrkimyksenä tulee olla mallin vakiinnuttaminen kaupunkiimme. Aion tehdä asiasta valtuustoaloitteen seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Janika Takatalo

Kaupunginvaltuutettu (kok.)
Turku