Me Turun kokoomuksen nuoret valtuutetut aloitimme videomuotoisen valtuustopodcastin!Luvassa on noin kerran kuussa keskusteleva katsaus Turun päätöksentekoon. Kaikki palaute ja kehitysideat otetaan mielellään vastaan. Toivottavasti viihdyt juttujemme parissa!
T. Janika ja Alvar
Helsingin Sanomat uutisoi tänään 23.8., että SDP kehottaa suomalaisia tekemään lisää lapsia. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne puhui ”synnytystalkoista” eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Kouvolassa.
Tarkoitus on varmasti hyvä. Syntyvyys on heikentynyt jo kuutena vuotena peräkkäin, ja suomalainen perhepolitiikka kaipaa kipeästi uudistamista. Työväenpuolueen retoriikka talkoista ampuu kuitenkin pahasti ohi. Minussa, nuoressa lisääntymisikäisessä naisessa, puhe synnytystalkoista saa lähinnä veren kiehahtamaan.
Miten asiasta sitten tulisi puhua? Valtio kun ei voi vauvoiksi muuttua. Päätös mahdollisesta perheen perustamisesta tehdään yksilötasolla. Siihen vaikuttavat muun muassa se, löytyykö kumppania, onko aika ja elämäntilanne sopiva, onko lapsia mahdollista saada tai halutaanko niitä edes ylipäänsä. Kaikki eivät halua, ja sekin on täysin hyväksyttävä valinta.
Kysymys syntyvyydestä on herkkä ja henkilökohtainen, mutta samalla huoli on myös yhteinen. Väestörakenne on kallellaan ja se vaikeuttaa tulevaisuuden hyvinvointivaltion ylläpitämistä. Jos Suomi haluaa lisää lapsia, sen pitää raivata perheellistymisen tieltä näkymättömiäkin esteitä. Hyvällä perhepolitiikalla ja työelämän joustoilla voidaan tehdä paljon sen eteen, että syntyvyys Suomessa nousisi.
Suomi tarvitsee kipeästi perhevapaauudistuksen. Kokoomuksen kaavailemassa mallissa yhdistyisivät lapsen etu ja perheiden valinnanmahdollisuus, perheen ja työn parempi yhteensovittaminen sekä naisten korkeampi työllisyys. Kaikki tämä. On tuskastuttavaa, että moni puolue ei ole tähän valmis tai haluaa viivyttää päätöksentekoa.
Juuri me nuoret aikuiset korkeakoulutetut olemme niitä, joiden perheellistymisen perään demarit ja muut tahot niin kovasti kurkottelevat. Ehkä olisi siis hyvä kysyä meiltä, mitä yhteiskunta voisi tehdä. Huoltajakorotus opintotukeen oli tarpeellinen, mutta opiskelijoiden perheen perustamisen tiellä on yhä usein taloudellisia esteitä. Työurat ovat epäsäännöllisiä ja valmistumisen jälkeen kitkutellaan määräaikaisissa työsuhteissa vuosia. Tämäkään ei välttämättä luo tarpeeksi vakaita oloja perheen perustamiselle.
Nykyajan nuoret aikuiset eivät ole myöskään homogeeninen porukka. Perhepolitiikan pitäisi huomioida nykyistä paremmin erilaiset perheet ja erilaiset elämäntilanteet. Haluamme myös työelämän tasa-arvoa, emmekä mallia joka pakottaa naiset jäämään koteihinsa. Myös varhaiskasvatus liittyy kuvioon, mutta siinä on onneksi tämän hallituskauden aikana menty paljon eteenpäin. Esimerkiksi ensi vuoden alusta 6700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.
Antti Rinteelle tahtoisin sanoa, että sen sijaan, että kannustaa nuoria synnytystalkoisiin, voisi vaikka keskittyä painostamaan muita puolueita perhevapaatalkoisiin. Päätösten aika on syksyn budjettiriihessä.
Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja
TIEDOTE
18.8.2017
Turun Kokoomusopiskelijat – AKN ry:n hallitus on valinnut kokouksessaan yksimielisesti Janika Takatalon ehdolle Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajaksi vuosille 2018–2019.
Janika Takatalo, 25, toimii tällä hetkellä liiton varapuheenjohtajana ja työskentelee eduskunnassa opetusministerin avustajana. Takatalo on myös Turun kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja. Lisäksi hän on maisterivaiheen opiskelija Turun yliopistossa pääaineenaan valtio-oppi. Takatalolla on vankka kokemus järjestötoiminnasta opiskelijaliikkeen eri tasoilta sekä Kokoomuksesta.
”Tuhatkunnalle olisi lottovoitto saada Janika puheenjohtajaksi. Hän on kokenut järjestöjohtaja ja vahvasti verkostoitunut toimija koulutuspolitiikan kentällä. Janika on aktiivinen yhteiskunnallisten avausten tekijä ja keskustelija, joka nostaisi taatusti Kokoomusopiskelijoiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta”, sanoo Akateemisten Kansallisten Nuorten puheenjohtaja Laura Sukula.
Takatalo haluaisi kaudellaan etenkin lisätä liiton roolia uusien politiikka-avausten tekijänä. Myös järjestelmällistä työtä perusasioiden parantamiseksi on jatkettava: uusien jäsenten hankinta, elinvoimaiset paikallisyhdistykset ja voitetut edustajistovaalit ovat esimerkkejä prioriteeteista.
”Aktiivinen saa aikaan enemmän. Haluan Tuhatkunnan järjestävän keskustelutilaisuuksia ja tuottavan poliittisia ohjelmia, jotka eivät jää vain papereiksi pyörimään, vaan joita edistetään eri kanavia pitkin, kunnes ne toteutuvat. Olemme nuorten aikuisten ääni ja toivo, ja meillä on vastuu siitä, millaisen yhteiskunnan jätämme joskus jälkeemme”, Takatalo maalailee.
”Kokoomusopiskelijoiden vahvuus on fiksuissa ja osaavissa jäsenissä. Heidän äänen haluan kanavoida valtakunnan tasolle. Kokoomusopiskelijoista täytyy jokaisen politiikasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneen opiskelijan voida löytää paikkansa ja saada mielekkyyden kokemus. Tämä vaatii liittojohdolta määrätietoista työtä perusasioiden eteen”, Takatalo päättää.
Kokoomusopiskelijoiden uusi liittojohto valitaan Turun liittokokouksessa 25.-26.11.2017.
LISÄTIETOJA:
Laura Sukula
laansu@utu.fi
+358 400516198
Miikka Koski
miikka.koski@kokoomusopiskelijat.fi
+359 40 063 1658
Janika Takatalo
janika.takatalo@kokoomusopiskelijat.fi
+358 50 574 1700
Onnea uuden opiskelupaikan saaneille! Kesän aikana moni saa kuulla iloisia uutisia hakemaansa opiskelupaikkaan pääsystä – sekä toiselle asteelle että korkea-asteelle.
Opiskelupaikkaa valitessa nuori punnitsee omia mielenkiinnonkohteitaan, vahvuuksiaan ja ehkä myös alan työllistymismahdollisuuksia. Näiden yhdistelmästä muodostuu preferenssit unelmien opiskelupaikan suhteen.
Tuohon valintatilanteeseen mentäessä on kuitenkin kuljettu jo pitkä matka. Minusta on mielenkiintoista pohtia, mitkä kaikki asiat ovat jo ehtineet vaikuttaa nuoren polulla siihen, että hän päätyy tiettyihin jatko-opintovaihtoehtoihin. Miten kasvuympäristö on häntä kannustanut, ohjannut tai kenties lannistanut?
Itse en tule suvusta, jossa olisi pitkä perinne korkeakoulutukseen. Olen itseasiassa lähisukuni ensimmäinen maisteri, kun valmistun. Jälkikäteen tuntuu jopa pieneltä ihmeeltä, että olen löytänyt tieni tänne asti. Ei ollut esikuvia tai neuvojia perhepiirissä. Kiittäminen on varmaan suomalaista koulutusjärjestelmää, jossa kaikilla ainakin periaatteessa on yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Myös yhteiskunnalliset harrastukset ja hyvä koulumenestys ohjasivat valintaani.
Kokoomuslaisessa ajattelussa syvintä ydintä on se, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Sosioekonominen tai muu tausta ei saa ikinä määrittää ihmisen mahdollisuuksia elämässä. Mutta entä sitten sukupuoli? Sen vaikutuksesta koulutusalavalintoihin voisi mielestäni keskustella enemmänkin. Koulutusalat ovat Suomessa sukupuolittain vahvasti jakautuneet. Osittain tästä syystä myös urakehityksessä ja palkkauksessa on edelleen eroja miesten ja naisten välillä.
Sukupuolen mukainen segregaatio alkaa ilmetä jo lapsuudessa ja nuoruudessa ja sitä on vaikea purkaa. Esimerkiksi vuoden 2016 Nuorisobarometrin mukaan nuorten toiveammatit ovat edelleen melko perinteisiä. Tutkijoiden mukaan yhtenä keskeisenä syynä tälle ovat stereotyyppiset sukupuolirooliodotukset. Niillä on myös itseään toteuttavan ennustuksen vaikutus: pojat saattavat odottaa menestyvänsä matemaattisissa aineissa ja tytöt kielissä. Tällöin he myös usein kehittyvät näissä aineissa paremmin, ja saavat niistä hyvää palautetta, joka vuorostaan innostaa opiskelemaan. Sama toimii myös toisin päin. Oppijaminäkuvan muodostumisella on siis iso vaikutus.
Varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli minäkuvan muodostumisessa. Varhaiskasvatuksen toiminta- ja ajattelumalleja kehittämällä voidaan purkaa tai vahvistaa stereotyyppisiä sukupuolirooliodotuksia ja segregaatiota. Hyvää tarkoittaviin lauseisiin tai eleisiin saattaa sisältyä rajoittavuutta. Liian ahdas lokero – siis tässä tapauksessa tytön ja pojan rooli – voi estää ihmistä näkemästä todellisia kykyjään ja mahdollisuuksiaan muuttua ja oppia. Ensi syksynä otetaan käyttöön ensimmäiset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Tämä näkökulma on onneksi otettu niissä monipuolisesti huomioon.
Ammatillisessa koulutuksessa on nähtävissä, että sukupuoli selittää keskeyttämistä merkittävällä tavalla ja sukupuolen mukainen eriytyminen on edelleen yksi haaste ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tiettyjen alojen vahva eriytyminen tyttöjen ja poikien aloiksi nostaa myös näiden alojen keskeyttämisprosentteja. Korkeakouluissa jako sukupuolten välillä on selvä esimerkiksi teknisten ja humanististen alojen välillä. Silloin todennäköisesti hukataan paljon arvokasta potentiaalia. Pienen kansan kaikki lahjakkuusvarannot olisi saatava paremmin hyödynnetyiksi.
Segregaatiota ei voi kuitenkaan purkaa yksin koulutusta ja kasvatusta kehittämällä. Segregaatiota ei voi purkaa myöskään yksin toisen asteen ja korkeakoulutuksen opiskelijavalintoja kehittämällä. Tyttöjen ja poikien hakutoiveet ovat jo valmiiksi jakautuneet eri ammatteihin, eikä sukupuolikiintiöitä kannata tällaisessa tilanteessa ottaa käyttöön.
Yksi keskeinen kysymys mielestäni on, miten voitaisiin kaventaa nuorien ja omalle sukupuolelle ja myös sosioekonomiselle taustalle epätyypillisten ammattien kulttuurista etäisyyttä? Kaikilla lapsilla olisi hyvä olla luontevia ja läheisiä, samaistumisen mahdollistavia ammatillisia esikuvia ja esikuvia tulisi olla monipuolisesti.
Ammattikuvia, työpaikkojen ilmapiiriä ja työkulttuuria sekä urakehitysmahdollisuuksia tulisi määrätietoisesti kehittää siten, että ne ovat molempien sukupuolten näkökulmasta houkuttelevia. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen on haastava saada sairaanhoitajakoulutukseen poikia, ellei työelämä uudistu siten, että sairaanhoitajan työympäristö, ammatti ja ammattikuva olisi myös poikien näkökulmasta mielekäs. Yksi hyvä keino voisi olla muutamien ammattien, ammattikuvien ja käytäntöjen läpivalaisu sukupuolen näkökulmasta – ja samalla määrätietoisesti sen edistäminen, että eri ammatit olisivat sukupuolesta riippumatta yhtäläisesti houkuttelevia.
Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja
Kokoomuksen valtuustoryhmä on tänään päättänyt esittää minua Turun nuorisolautakunnan puheenjohtajaksi, kaupunginhallituksen ja konsernijaoston varajäseneksi sekä maakuntavaltuuston varsinaiseksi jäseneksi. Lisäksi aloitan valtuustoryhmämme varapuheenjohtajana. Tämä on todella mielenkiintoinen ja kattava paketti, enkä voisi olla iloisempi saamastani luottamuksesta.
Nuorisolautakunnan puheenjohtajana pääsen työskentelemään etenkin alle 30-vuotiaiden turkulaisten eteen – meitä on muuten kolmasosa koko kaupungin asukasmäärästä! Kantavat periaatteeni tulevat olemaan vaaleissakin esillä pitämäni syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi harrastustakuun edistämistä, mielenterveysongelmien ehkäisyä, työ- ja yrittäjyystaitojen parantamista, sekä neuvontaa ja muuta tukea itsenäisen elämän vauhtiin saamiseksi. Osallisuutta haluan lisätä etenkin avoimuuden kautta. Tulen jatkamaan selkeää ja säännöllistä viestintää tekstien, kuvien ja videoiden kautta siitä, mitä kaupungin päätöksenteossa on meneillään etenkin nuorten ja nuorten aikuisten kannalta. Nuorisovaltuuston roolia haluan entisenä nuvalaisena kohentaa vieläkin paremmaksi.
Kaupunginhallituksen ja konsernijaoston varajäsenenä saan olla aitiopaikalla välillä seuraamassa ja välillä osallistumassa kaupungin keskeisimpien ja tärkeimpien asioiden etenemiseen. Kaupunginhallitus valmistelee ja panee täytäntöön valtuuston päätöksiä. Konsernijaostossa taas harjoitetaan omistajapolitiikkaa liittyen Turku konsernin 57 tytäryhtiöön. Tulen varmasti oppimaan paljon lisää kuntapäätöksenteosta ja yhtiöpolitiikasta. Myös näissä luottamustoimissa haluan toimia vaalitavoitteideni mukaisesti osaavan, rohkean ja kestävän Turun eteen.
Maakuntavaltuusto on Varsinais-Suomen liiton korkein päättävä elin. Se vastaa maakunnan strategisista linjauksista. Tämä on erityisen mielenkiintoinen kausi päästä mukaan, kun olemme siirtymävaiheessa kohti maakuntauudistusta. Koen identiteettini hyvin vahvasti varsinaissuomalaiseksi, sillä olen viettänyt ensimmäisen puoliskon elämästäni maakunnan toiseksi suurimmassa kaupungissa Salossa ja nyt sitten sen jälkeen monia merkittäviä vuosia Turussa. Uskon, että maakunnan päätöksenteossa tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat katsoa asioita ylikunnallisesta perspektiivistä ja joilla on kokemusta useamman maakunnan kaupungin päätöksenteosta.
Olen hurjan innoissani aloittamassa näitä hommia. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman teitä äänestäjiä ja tukijoukoissa taistelleita. Olen kiitollinen ja teen parhaani täyttääkseni odotukset. Pidetään yhteyttä ja laittakaahan viestiä, jos kuntapäätöksenteossa jokin mietityttää 🙂
Janika
Euroopassa juhlittiin taas toukokuun alkuun kuuluvaa Eurooppa-päivää. Eurooppalaisuuden voi monella tapaa katsoa olevan sukupolvelleni itseisarvo. Vaikka nationalistista populismia ja EU-erolla flirttailua on mantereellamme viime vuosina nähty, EU:lla on yhä kansan laaja tuki. Myös juuri ratkenneet Ranskan presidentinvaalit vahvistivat väitettä, kun Euroopan, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta kampanjoinut ehdokas tuli selvällä enemmistöllä valituksi.
Kansainvälisyys on avoimuutta ja vuorovaikutusta. Avoimuus ja vuorovaikutus puolestaan ovat menestyksen ehtoja. Tämän voi Varsinais-Suomessa nähdä vaikka vain katsomalla telakan vuosiksi eteenpäin täynnä olevaa tilauskirjaa. Asiakkaita on ympäri maailman, ja Meyerin perheen kansainväliset suhteet tuskin ovat siihen vähiten syynä. Väestöllisesti pieni ja sijainniltaan kaukainen Suomi ei sulkeutumalla ikinä pärjäisi. Kansainvälisyys on avain kasvuun ja menestykseen.
Kansainvälisyyden ja kielitaidon voi nykymaailmassa katsoa luku- ja kirjoitustaitoon verrattavissa olevaksi perusedellytykseksi. Siksi on tärkeää, että jokaisella nuorella on yhtäläinen mahdollisuus hankkia kansainvälisiä valmiuksia. Nykyisellään kansainvälinen kokemus tuppaa kasautumaan kuitenkin vain niille nuorille, jotka saavat kotoa kannustusta ja rahoitusta. Näin ei pitäisi olla, vaan ovet auki maailmaan tulisi olla aidosti jokaisen nuoren avattavissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että tulevaisuudessa jokaiseen korkeakoulututkintoon sisältyisi kansainvälistymisjakso. Mahdollisuuksia tulisi ulottaa yhä vahvemmin myös lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Tämä on tärkeä linjaus, sillä koulutusjärjestelmän avulla voidaan tavoittaa suuri osa koko ikäluokasta ja sytyttää jo varhain kipinä maailmankansalaisuuteen.
Kansainvälisyys ja kielitaito kulkevat käsikkäin. Vahva ja monipuolinen kielitaito mahdollistaa eri kulttuureihin tutustumisen ja maailmalla pärjäämisen. Mitä nuorempana kieltenopiskelun aloittaa, sitä paremmin oppii. Suosittuja kielikylpyjä ja ensimmäiseltä luokalta alkavaa kieltenopetusta on kuitenkin nykyisellään tarjolla vain melko harvoille. Siksi olen innoissani ensi syksynä alkavasta kokeilusta, jossa tarkoituksena on tarjota varhaistettua kieltenoppimista yhä laajemmalle joukolle ja yhä monipuolisemmalla kielivalikoimalla. Tarkoitukseen on varattu 10 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana ja mukana kokeilussa on neljäsosa kunnista.
Kokemus, kontaktit ja kulttuurinen ymmärrys ovat valtavia voimavaroja sekä yksilön että kansantalouden tasoilla. Kansainvälisempien koulutuspolkujen ja monipuolisemman kieltenosaamisen avulla vientivetoinen Suomi varmistaa osaavan työvoiman ja tarvittavat kontaktit tuleville vuosille. Panostamalla kansainvälisempiin koulutuspolkuihin Varsinais-Suomi varmistaa kasvuvauhdin jatkumisen myös tuleville vuosikymmenille.
Vaalit ovat nyt takana päin ja pieni irtiotto pääsiäisloman merkeissä samaten. Tänään koitti kuitenkin arki, ja nyt katson innolla tulevaan kohti pian alkavia uusia haasteita kaupunginvaltuutettuna. Tästä saavutuksesta kuuluu kiitos teille. Kiitos kaikille tsemppareille, tiimiläisille, minua suositelleille, flaikun hymyillen vastaanottaneille ja tietysti äänestäneille.
Minulle on koko ajan ollut selvää, että jokaisen äänen takana on ihminen. Jokaisella on vain yksi ääni, ja se että luottaa sen minulle, vetää todella nöyräksi. 338 ihmistä ajatteli minun olevan paras valinta kaupunginvaltuustoon, ja se ei ole mikään pieni määrä ihmisiä. Kiitos luottamuksesta. Teen kaikkeni sen eteen, että voitte olla ylpeitä valinnastanne!
Jos katsoo vaaleja suuremmassa kokonaisuudessa, niin oma puolueeni Kokoomus säilyi Turun suurimpana puolueena. Toiseksi kipusi Vihreät 14 paikallaan. Demarit saivat tyytyä kolmanteen sijaan 12 paikallaan. Äänestysaktiivisuus nousi näissä vaaleissa hieman ollen nyt 59%. Valtuutettujen keski-ikä on jatkossa 45 vuotta ja miehiä valtuutetuista on 51%. Uusia on 34% valituista.
Erityisen ilahduttavaa oli meidän nuorten ja opiskelijoiden laaja esiinmarssi. Taidan olla täpärästi valtuuston kolmanneksi nuorin. Kanssani samana vuonna syntynyt vihreiden Riina Lumme on joitakin kuukausia nuorempi. Meidän ryhmästämme löytyy myös koko valtuuston nuorin, 18-vuotias Alvar Euro. Teimme jonkin verran yhdessä kampanjaa ja onkin superhauskaa päästä aloittamaan nyt valtuustotyö yhdessä. Lisäksi valtuustosta löytyy minulle opiskelijapolitiikasta tuttuja kavereita yli puoluerajojen ja myös varapaikoilta kokouksiin tulee varmasti pääsemään hyviä nuoria. Uskon, että tämä nuorennusleikkaus tulee näkymään eteenpäinsuuntautuvina ja tulevaisuusorientoituneina päätöksinä.
Tällä hetkellä kullakin ryhmällä on meneillään valmistautumiset ryhmien välisiin neuvotteluihin. Ensin katsotaan asiat ja mahdollinen Turku-sopimus tai jokin sen tyyppinen ohjenuora seuraaviksi vuosiksi. Olen ollut neuvottelijoihimme yhteyksissä minulle tärkeiden asioiden tiimoilta.
Asioiden jälkeen katsotaan mitkä paikat mikäkin puolue saa ja sen jälkeen ne jaetaan ryhmissä sisäisesti ehdokkaiden osaamisen ja vaalimenestyksen perusteella. Olemme jokainen täyttäneet toivelistat meille mieluisista paikoista. En tässä vielä paljasta omiani, mutta voitte helposti uskoa niiden liittyvän vaaleissa esillä pitämiini teemoihin ja olen myös ilmoittanut olevani valmis kantamaan vastuuta merkittävillä paikoilla. Toivottavasti paikkoja irtoaa, ja nuoret päästetään täyttämään potentiaalinsa. Seuraan myös mielenkiinnolla sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista kärkipaikkoja jaettaessa. Naisten osuus valtuustossa on noussut, mutta nouseeko johtopaikoilla olevien naisten määrä?
Joka tapauksessa toivon hyvää yhteistyötä ja menestyksekästä valtuustokautta nyt kesäkuussa aloittavalle valtuustollemme. Jatkan aktiivista kirjoittelua ja someraportointia jatkossakin. Parhaiten pysyt kärryillä lukemalla tätä blogiani tai seuraamalla facebookin poliitikko-sivuani.
Olen myös kiitollinen kaikista yhteydenotoista ennen vaaleja. Toivottavasti olette rohkeasti yhteydessä jatkossakin!
Viidentenä #tekoja –sarjassa on intohimoni kohde jo monen vuoden ajalta – nimittäin Kupittaan ja Itäharjun tiedepuiston kehittäminen. Vuonna 2015 toimin TYYn hallituksen varapuheenjohtajana ja korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittisen Ryhmä 40 000:n koordinaattorina (silloin vielä Ryhmä 30 000, mutta aloitteestani muutettiin vuoden lopussa nimeksi Ryhmä 40 000). Vuosi oli kunnallispoliittisesti opiskelijoiden aktiivisin vuosiin. Loimme kestävät suhteet esimerkiksi kaupunginhallitukseen ja tapasimme kaikki valtuustoryhmät useampaan otteeseen. Yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa pidimme monta suunnittelupalaveria, jossa toimme esiin ajatuksiamme Suomen parhaasta kampusalueesta.
Tuon vuoden jälkeisenä keväänä kaupunginhallitus päätti nostaa Kupittaan kampuksen ja tiedepuiston alueen kehittämisen Turun ensimmäiseksi kärkihankkeeksi. Kärkihanke on sisällöltään pitkälti sen mukainen, mitä vuonna 2015 lobbasimme. Tuonkin jälkeen olen jatkanut aktiivista kirjoittamista aiheesta eri kanaviin ja myös puhunut kampusalueen potentiaalista aina tilaisuuden tullen. Minulla on monta täysin toteutettavissa olevaa ässää hihassa, joita haluaisin valtuutettuna päästä edistämään. Aloitteeni Heurekan tyyppisen matkailukohteen saamiseksi kampusalueelle sai melko paljon huomiota alkuvuonna. Nyt alueelle on tulossa vierailu- ja innovaatiokeskus, joka toteuttaa tätä ajatusta.
Kupittaan ja Itäharjun alueelle syntyy tällä hetkellä eniten Turussa uusia työpaikkoja. Suomen paras kampusalue ja tiedepuisto toisi lisäarvoa alueelle hakeutumista pohtivien yritysten, ammattilaisten ja opiskelijoiden näkökulmasta. Haluamme Turkuun parhaat yrityskehittäjät, parhaat tutkijat ja esimerkiksi parhaat urheilijat. Alueen tulee olla omaleimainen kokonaisuus, joka ei tyhjene iltapäivällä vaan sykkii elämää pitkälle iltaan saakka. Siksi sinne tarvitaan lisää asumista, lisää kivijalkaliikkeitä ja lisää viihtyisiä viheralueita.
http://www.tyy.fi/fi/medialle/blogi/2015/09/suomen-paras-kampusalue
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3380597/Turku+tarvitsee+oman+Heurekan
https://drive.google.com/file/d/0B9TSqPO0E-TvNlRWQmFBR200bGc/view
#turku #kampus #osaavaturku #kokoomus #takatalo2017
Tänään #tekoja -sarjan vuorossa Turun ensimmäiset sähköbussit. Kuulun Turun Kaupunkiliikenne oy:n hallitukseen, joka tuottaa joukkoliikennepalvelua Turun kaupungissa. Viime vuosi oli jännittävä, sillä hankimme Turkuun ensimmäiset sähköbussit. Raportoinkin silloin reissustamme, kun olimme Kööpenhaminassa testaamassa näitä äänettömiä ja päästöttömiä linja-autoja.
Sähköbussit aloittivat viime lokakuussa liikennöinnin linjalla 1 eli Satama-Kauppatori-Lentokenttä. Olen itsekin käyttänyt niitä jo Turussa ja täytyy sanoa, että mukavaa oli. Ympäristöystävällisyyden lisäksi tosiaan äänettömyys ja modernit laitteet, kuten ilmainen wifi ja kännyköiden latausmahdollisuus, ovat vakuuttaneet. Bussit ovat myös suomalaiselta Linkkerin tehtaalta ja siten luovat suomalaista työtä.
Päästäksemme tavoitteeseen hiilineutraalista Turusta vuoteen 2040 mennessä tarvitsemme lisää sähkökäyttöistä joukkoliikennettä. Sitä odotellessa olisi kuitenkin nykyisen kaluston hyvä siirtyä käyttämään biodieseliä. Tämä ei vaatisi rakenteellisia muutoksia busseihin eikä biodiesel enää ole edes merkittävästi litrahinnaltaan tavallista dieseliä kalliimpaa. Pieni summa onkin ok maksaa sijoituksesta vähäpäästöisempään kulkemiseen. Tätä edistän seuraavaksi.
Tämäkään teko (sähköbussien hankkiminen) ei tietenkään mitenkään yksinomaa itseni ansiota, vaan tässä on ollut hyvää yhteistyötä joukkoliikennetoimiston ja –lautakunnan kanssa sekä eri puolueiden välillä. On kuitenkin ollut hienoa olla tapahtumien ytimessä puhumassa minulle tärkeästä asiasta sekä päätöksenteossa mukana. Työ jatkuu, sillä Turun joukkoliikenteessä on vielä paljon kehitettävää.
#tekoja #kokoomus #Turku #kestäväturku #rohkeaturku #takatalo2017
Viime syksynä pimeän vuodenajan koittaessa nostin aktiivisesti esille huonosta valaistuksesta aiheutuvaa turvattomuuden tunnetta. Koiran kanssa lenkkeilystä ei oikein voinut iltaisin nauttia, kun pimeys tuli aina vain aikaisemmin ja läpitunkevammin. Turun Sanomiin kirjoittamassani kolumnissa myös mainitsin, miten ystäväni kulkee aina kotimatkansa yo-kylään hätänumero kännykän näytölle valmiiksi valittuna.
Itse en ole ylioppilaskylässä suurempia turvallisuusuhkia havainnut – yleensä täällä on oikein rauhallista. Kyse onkin turvallisuuden tunteesta, joka on monen tekijän summa. Yksi ehdoton on valaistus. Toinen on yleinen pakkojen siistinä pitäminen. Kolmas on yhteisöllisyys ja sosiaalisten ongelmien ennnaltaehkäisy. Näiden kunnossa pitäminen paitsi lisää turvallisuuden tunnetta, myös aidosti estää rikoksia.
Lehtiin kirjoittelun lisäksi nostin asiaa esille Turun yliopiston ylioppilaskunnan ja Turun ylioppilaskyläsäätiön suuntaan. Ensiksi mainitun hallituksessa toimin vuonna 2015, jälkimmäisen hallituksessa olen toiminut vuodesta 2016 lähtien. Minulla on siis niihin hyvät suhteet ja nostan molemmilla foorumeilla ahkerasti esiin asioita, joita voisi mielestäni edistää.
Vajaa kuukausi kirjoitteluni jälkeen Ylioppilaskylässä päätettiin uusia valaistus. Länsipuolen valot uusittiin marras-joulukuussa ja itäpuolen tammi-helmikuussa. Vanhojen ja osin rikkinäisten lamppujen tilalle laitettiin upouudet LED-valaisimet jokaiseen lyhtypylvääseen. Yhteensä lamppuja vaihdettiin 290 kpl. LED-valaistus on paitsi tehokkaampaa, eli valaisee paremmin, myös energiaa säästävää. Vuositasolla uudistus säästää sähköä 60 Ylioppilaskylän asunnon verran.
Jatkossa haluan kaupungissa aina valojen uusimisen yhteydessä mieluiten käyttöön LED-valaistusta. Olen myös puhunut älyvalojen kokeilemisesta, jolloin niitä voidaan säätää tarpeen mukaan etänä esimerkiksi käytön mukaan ja näin säästää vielä enemmän energiaa ja lisätä käyttömukavuutta. Turvallinen kaupunkitila kuuluu jokaiselle. Kenenkään ei tule joutua rajoittamaan elämää tällaisten pelkojen takia, sillä asialle voidaan myös tehdä jotain
#tekoja #turku #takatalo2017 #rohkeaturku #kestäväturku
