Kategoria: Yleinen

Teot ovat kauneinta puhetta osa 2: harrastustakuu

Posted on by janika

Harrastustakuu tarkoittaa sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastuksilla on positiivinen vaikutus niin syrjäytymisen ehkäisyssä, mielenterveyden ylläpidossa kuin omien vahvuuksienkin löytämisessä. Monelle lapsuuden harrastus toimii jopa koko loppuelämää suuntaavana voimana ja lapsuuden harrastuksissa hankitut ihmissuhteet saattavat kantaa läpi elämän.

Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut kokeilla monia eri harrastuksia. Pitkälti olin mukana erilaisissa urheiluharrastuksissa, mutta myös pianoa soitin. Yleisurheilusta muodostui minulle se kaikkein omin juttu. Seurassa oli kiva juosta kilpaa ja harjoitella. Päädyin myös käymään valmentajakoulutuksen ja ohjasin junioreita useamman vuoden. Kilpaurheilu opetti sinnikkyyttä, päättäväisyyttä ja kurinalaisuutta. Niistä on edelleen hyötyä arjessani.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta harrastaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti viime keväänä syitä harrastamisen esteille. Kohonneet kustannukset, liian pitkät välimatkat, tuen ja kannustuksen puute, yksinäisyys. Näitä syitä lapset ja nuoret mainitsivat esteiksi harrastuksen aloittamiselle tai jatkamiselle. Me päätimme tehdä kuitenkin asialle jotain. Esimieheni nimesi työryhmän, joka selvittäisi konkreettiset esitykset siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata harrastus. Työryhmän esitys on tänään tullut julki. Se sisältää 10 toimenpide-ehdotusta, joita kunnissa voidaan tehdä:

  1. Mielekäs harrastus jokaisen lapsen saataville. Huomioidaan nykyistä paremmin lasten ja nuorten harrastustoiveet. Valtakunnallinen koululaiskysely vakiinnutetaan koululaisten kuulemisen välineeksi. Lapsille ja nuorille luodaan uusi sovellus, jolla voidaan tunnistaa nykyistä paremmin lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien toiveet.
  2. Kuntien tilat käyttöön. Kunnat kartoittavat harrastustoiminnalle sopivat tilat ja tarjoavat tilat mahdollisuuksien mukaan veloituksetta lasten ja nuorten sekä aikuinen-lapsi harrastustoiminnan käyttöön.
  3. Avataan koulujen tilat lasten ja nuorten harrastustoiminnan käyttöön. Tuodaan harrastustoimintaa koulujen iltapäiviin lasten ja nuorten saataville yhteistyössä kunnan opetus-, sivistys- kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajantoimen, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.
  4. Kootaan kouluissa tapahtuvaa harrastamista edistävät valtionavustukset yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin kunnat voivat suunnitella laajemmat lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuudet. Tämä tuo monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet lasten saataville.
  5. Kiusaamiselle asetetaan nollatoleranssi. Harrastustoimijat osallistuvat yhdessä syrjinnän, kiusaamisen ja ulkopuolisuuden ehkäisyyn. Ulkopuolisuuden ehkäisemiseksi lisätään koulutusta toimijoille.
  6. Vähävaraisuus ei saa olla este harrastaa. Valtionavustuksissa huomioidaan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten mahdollisuus osallistua tasavertaisesti harrastustoimintaan esimerkiksi vapautuksella tai kevennyksellä osallistumismaksusta.
  7. Lisätään höntsäharrastamista lasten ja nuorten kaikessa harrastustoiminnassa, jossa ei ole tavoitteellisia ja kilpailullisia elementtejä. Lapset ja nuoret saavat harrastaa omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan ja olla osaltaan suunnittelemassa harrastamisen toteutusta.
  8. Kiinnitetään koulukuljetusoppilaiden harrastusmahdollisuuksiin huomiota. Kuntia kannustetaan selvittämään, miten koulukuljetukset ja harrastukset voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen.
  9. Harrastusviikosta intoa harrastamiseen. Aloitetaan kouluissa vuotuinen harrastusviikko, jolloin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastuksia.
  10. Levitetään parhaat käytännöt kaikkien kuntien käyttöön, esim. nuorisopassi, joilla 7.-9. luokkalaiset voivat osallistua ilmaiseksi erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin ja harrastuksiin. Nuorisotyöntekijät voivat jalkautua kouluihin, ja nuoret pääsevät kokeilemaan harrastuksia. Kirjastot tarjoavat harrastusvälineiden lainausta.

Tähän mennessä olen edistänyt harrastustakuuta muun muassa kirjoittamalla usean aiheeseen liittyvän tekstin turkulaisiin lehtiin. Lisäksi olen työni kautta ollut ideoimassa Harrastustakuuta sen ensimetreistä lähtien. Haluan jatkaa työtä tasavertaisten harrastusmahdollisuuksien eteen ja valvoa, että yllä oleva lista otetaan meillä käyttöön.

#harrastustakuu #harrastukset #liikunta #kulttuuri #nuoret #kokoomus #takatalo2017 #turku

Teot ovat kauneinta puhetta osa 1: maksuton kirjasto

Posted on by janika

Aloitan ”Teot ovat kauneinta puhetta” –sarjan, jossa esittelen minulle tärkeitä asioita, joiden eteen olen tehnyt töitä ja jotka ovat konkreettisesti edistyneet. Ensimmäisenä vuorossa on itseoikeutetusti maksuton kirjastolaitos.

Olen aina ollut kirjojen suurkuluttaja. Minulle on luettu pienestä pitäen ja olen myös ahkerasti itse lukenut heti siitä lähtien, kun opin lukemaan. Kirjat olivat lukiovuosien ajan minulle myös työ, kun työskentelin Suomalaisessa Kirjakaupassa. Voisin jopa sanoa olevani Trivial Pursuitin kirjallisuusosiossa melko pelätty vastus 😉 Vaikka omistan paljon kirjoja, suurimman osan lukemisistani olen aina hakenut kirjastosta. Uskon, että ahkera lukeminen on ollut isossa osassa muun oppimisen ja mm. kirjoitustaidon kehittymisen kannalta. Maksuton kirjasto on koulutuksen ohella tärkeimpiä mahdollisuuksien tasa-arvoa edistäviä yhteiskunnan palveluita, ja siksi arvostan sen niin korkealle.

Kirjoitin viime vuonna useisiin varsinaissuomalaisiin lehtiin, että varausmaksut on poistettava Vaski-kirjastoista. Varausmaksut sotivat maksuttomuuden periaatetta vastaan ja vähentävät aineiston kiertoa. Turun kirjastopalvelujohtaja ja seutupalvelupäällikkö vastasivat Turun Sanomissa minulle tämän jälkeen, että varausmaksujen poisto otetaan pohdintaan Vaski-kirjastoissa. Samaan aikaan esimieheni johdolla valmisteltiin uutta kirjastolakia, johon lähtökohdaksi haluttiin ehdottomasti ottaa maksuttomuus.

1.1.2017 lähtien varausmaksujen periminen ei enää ole ollut mahdollista. Jokainen varsinaissuomalainenkin voi nyt varata kirjallisuutta niin paljon kuin haluaa – maksutta. Vaikka jossain vaalikoneessa ehdoteltiin jopa vuosimaksuja kirjastoihin, niin tämänkaltaiset ehdotukset ovat kerta kaikkiaan lainvastaisia ja siksi onneksi kuntapäättäjien ulottumattomissa. Varausmaksujen poisto on monessa kirjastossa jopa villinnyt kirjanystävät ja varauksia on alettu tehdä huomattavasti enemmän. Olen tästä tavattoman onnellinen.

Seuraavaksi tahdon kirjastojen tekevän enemmän yhteistyötä esimerkiksi urheiluseurojen kanssa, jotta yhä useampi lapsi saadaan innostumaan lukemisesta vaikkapa pelireissuilla. En myöskään pidä ollenkaan pahana kirjastojen laajentamista esimerkiksi harrastusvälineiden lainaamiseen. Luistimet tai porakone voisivat hyvin olla jakamistaloudenkin kautta sellaisia tavaroita, joita kannattaisi hankkia isomman porukan käyttöön. Pois kertakäyttökuluttamisesta ja yhä enemmän yhteisöllisyyden suuntaan. Kirjastoilla on tulevaisuudessa myös yhä suurempi rooli demokratian edistäjänä. Siksi niiden tulee olla moderneja koko kansan olohuoneita, joissa vaikkapa järjestöt voivat yhä helpommin pitää kokouksia.

#kirjastorakkaus #kirjat #varausmaksut #Turku #lainaaminen #osaavaturku #takatalo2017 #kokoomus

Seuraa miten keskustelu eteni:

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2733359/Varausmaksut+poistettava+Vaskikirjastoista

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2737564/Varausmaksun+poisto+pohdintaan+Vaskikirjastoissa

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3146412/Kirjastojen+varausmaksut+poistuvat

Jotta jokaisella olisi näköala paremmasta

Posted on by janika

YLEn vaalikoneessa kysyttiin, minkä asian haluaisit mullistaa kotikunnassasi. Oma vastaukseni oli, että jokaisella turkulaisella tulee olla näköala paremmasta. Laajemmalti sama pätee mielestäni koko politiikan teon ytimeen. Lapsilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet saavuttaa täysi potentiaalinsa. Nuorten syrjäytymisen kierre on saatava katkeamaan. Yhä useammalla tulee olla mahdollisuus harrastukseen. Työkykyisille on löydyttävä työtä ja uusien työpaikkojen syntymiselle on oltava edellytykset.

Poliittisten toimien tehtävä on luoda toivoa. Toivo kuitenkin loisti poissaolollaan tänään julkaistussa kansallisessa Nuorisobarometrissa. Sen mukaan lähes joka toinen nuori ei tunne kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kolmessa vuodessa ulkopuolisiksi itsensä kokevien osuus on melkein kaksinkertaistunut. Tulos on karu ja pysäyttävä.

Suomalaiset nuoret kannattavat hyvinvointivaltiota, mutta eivät usko sen säilymiseen. Samoin nuoret toivovat tasa-arvon ja ympäristön tilan paranevan tulevina vuosina, mutta eivät näe sitä todennäköisenä. Yhä harvempi osallistuu poliittiseen toimintaan, vaikka tarjolla olisi enemmän tietoa kuin koskaan aiemmin.

Nämä tulokset saavat ainakin minut taistelemaan sukupolveni puolesta entistä tarmokkaammin. Kuinka voimme rakentaa yhteiskuntaa, johon jokainen voi ja haluaa kiinnittyä? Mitä voimme tehdä, jotta yhä useampi voisi luottaa tulevaan?

Positiivisiakin viestejä barometristä saatiin. Suhtautuminen maahanmuuttajiin on kokonaisuutena entistä myönteisempää, ja monikulttuurisuus näyttää yhä arkipäiväisemmältä. Entistä useammalla nuorella on maahanmuuttajataustaisia ystäviä, ja yhä harvempi pitää ystävän ihonväriä tai syntymistä Suomessa tärkeänä. Meillä jokaisella on vastuu, että myös myönteisiä asioita tuodaan esiin.

Jos puhumme koko ajan uhkista emmekä mahdollisuuksista, ei ole ihmekään, että niin moni menettää uskonsa tulevaisuuteen. Poliittisilla teoilla on varmistettava, että erilaisista lähtökohdista huolimatta toivoa todella on – jokaiselle. Kenenkään tausta ei saa ikinä määrittää sitä, mitä hänestä voi tulla.

Juhlimme tänä vuonna satavuotiasta Suomea. Juhlavuoden teema on ”yhdessä”. On surullista, että suurelle osalle tämä jää vain sanahelinäksi juhlapuheissa. Toivon luomiseen tarvitaan aktiivista työtä. Kaikki kivet on käännettävä, jotta yksikään ei tipu arjen turvaverkkojen läpi. Kaikki on pidettävä mukana. Kaikkia tarvitaan, jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää, luottamus palauttaa ja jotta Suomi on sellainen maa, jossa nykypäivän nuoret haluavat vielä Suomen 150-vuotisjuhliakin viettää.

Janika Takatalo

Lisää liikettä, Turku!

Posted on by janika

Turku tunnetaan urheilukaupunkina – Paavo Nurmen kotikaupunkina. Olemme tuttuja niin penkkiurheilijoille, kuntoliikunnan harrastajille kuin kilpaurheilijoillekin. Meillä on valtavan hyvät harrastuspaikkamahdollisuudet ja laaja lajikirjo. Seurat tekevät hienoa työtä monipuolisten harrastusmahdollisuuksien ylläpitämisessä.

Parhaatkaan puitteet eivät kuitenkaan vielä automaattisesti tarkoita, että kaikki liikkuisivat. Liikunnan puute on yksi suurimmista kehittyneitä maita kiusaavista haasteista. Ongelma ei ole siinä, että kategorisesti kaikki liikkuvat liian vähän vaan siinä, että liikkumattomuus kasautuu. Liian vähäinen liikunta aiheuttaa tutkimusten mukaan 2 miljardin euron vuosittaiset kustannukset Suomessa. On aloitettava muutos, jossa yhä useampi liikkuu säännöllisesti.

Vaikuttavinta on, jos liikunnallinen elämäntapa opitaan jo lapsena. Liikkuvista lapsista tulee myös useammin liikkuvia aikuisia. Siksi on tärkeää tavoittaa koko ikäluokka jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, ja antaa siellä liikunnalliset eväät elämään. Onkin tärkeää, että liikunnallisuus on luonteva osa päiväkotien ja koulujen arkea, ja että niiden pihat ja sisätilat ovat liikkumiseen kannustavia. Lapset tulisikin ottaa yhä useammin mukaan suunnittelemaan puistoja sekä päiväkotien ja koulujen pihoja. Kaikkien koulujemme tulee olla Liikkuvia kouluja.

Mitä sitten tapahtuu, kun kasvamme ja vanhenemme? Moni lopettaa pitkäaikaisen harrastuksensa yläasteella. Syynä on usein harrastuksen muuttuminen liian kilpailulliseksi, harjoitusmäärien kasvaminen ja harjoitusmaksujen kallistuminen. Enemmän tarvittaisiin matalan kynnyksen ryhmiä, joissa treenikerrat ja –maksut ovat kohtuullisia, ja joissa saa harjoitella myös ilman menestymispaineita.

Korkeakoulupaikkakunnalle muutettaessa vanhat joukkueet ja muut jäävät taakse, ja uusiin voi olla iso kynnys lähteä mukaan. Työelämässä ja ruuhkavuosina vähäisen liikkumisen syiksi luetellaan usein kiire ja harrastusten yhdistämisen vaikeus työhön ja perhe-elämään. Seniori-iässä taas liikuntapaikat voivat olla vaikeasti saavutettavissa ja sopivia liikuntamuotoja voi olla vaikeampi löytää.

Ratkaisuni näihin on ennen kaikkea siinä, että yhä useampi oppii liikunnallisen elämäntavan lapsena. Nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja lisätään liikunnallisia sisältöjä päiväkodeissa ja kouluissa. Huolehditaan, että Turusta löytyy kaiken ikäisille ja tasoisille sopivia harrastusryhmiä. Sellaisiakin, joissa nuorena voi harrastaa ilman kilpailupaineita. Opiskellessa penkkejä tulee kulutettua todella paljon, ja moni istuu paljon enemmän kuin terveyden kannalta olisi hyvästä. Erilaiset säädettävät sähkötyöpisteet niin luentosaleissa kuin kirjastoillakin olisivat hyvää vaihtelua ainaiseen istumisasentoon. Työikäisten liikkumisessa työnantajien tuki on tärkeä. Myös perheiden yhteiset liikkumismuodot ja koulujen iltapäivissä tapahtuva harrastaminen vähentäisivät eriaikaista kyyditsemisrumbaa harrastuksiin ja jättäisivät näin enemmän aikaa yhdessäololle ja aikuisten liikunnalle. Senioreiden kohdalla pitää huolehtia hyvistä kulkuyhteyksistä esimerkiksi uimahalleihin ja ohjatuista liikuntatunneista, jolloin saa tukea sopivien liikkeiden löytämisessä.

Maakuntauudistuksen jälkeisissä kunnissa vapaa-aika ja liikunta nousevat uudella tavalla keskiöön. Kuntapäättäjien on huolehdittava liikunnan edellytyksistä ja löydettävä keinoja myös uusien liikkujien aktivoimiseen. Laajoilla harrastajapohjilla takaamme samalla huippu-urheilun tulevaisuutta. Kenties Krista Pärmäkosken ja muiden hiihtohuippujemme meno MM-kisoissa houkuttelee turkulaisiakin laduille, kun nyt niin hienon talvinen kelikin vielä on.

Laitetaan yhdessä Turku liikkeelle ja voimaan paremmin!

 

Janika Takatalo

Turku tarvitsee oman Heurekan!

Posted on by janika

Kokoomuksen Niko Aaltonen jätti tänään Turun kaupunginvaltuustolle aloitteen perhematkailukohteen perustamiseksi Turkuun. Hän toteaa, että Turulla on monia matkailuun liittyviä vahvuuksia, mutta lapsille suunnattua vetovoimaista kohdetta ei ole. Olen samaa mieltä ja minulla on hyvä ehdotus!

Turku tarvitsee oman Heurekan. Oppimiseen ja tieteeseen perustuva hauska kohde pohjaisi Turun vahvuuksille – siis korkeakouluille. Kohde voisi sijaita Kupittaan kampusalueella kätevästi juna-aseman tuntumassa. Se tarjoaisi opiskelijoille harjoittelu- ja työpaikkoja, sekä tutkijoille mahdollisuuksia popularisoida tiedettä. Turun ja lähikuntien koululaisille se olisi mitä mielenkiintoisin oppimisympäristö. Loma-aikoina siellä voisi järjestää tiedeleirejä ja arkena tiedesynttäreitä. Turku voisi nousta Itämeren mielenkiintoisimmaksi matkakohteeksi lapsille ja aihe kiinnostaisi varmasti myös vanhempia. Yritykset hyötyisivät tänne tulevista matkailutuloista.

Olen aina rakastanut Heurekaa. Sen pysyvät kohteet kuten planetaario ja rottakoripallo ovat aina olleet yhtä ihania, vaikka ikää on tullut. Olen käynyt myös aikuisena katsomassa monta vaihtuvaa näyttelyä ja vienyt myös sukulaislapsia katsomaan. Kaikki ovat viihtyneet ja oppineet uutta. Mieleenpainuvin on ehkä tähän mennessä ollut ihmiskehoa koskeva näyttely, jossa oli aitoja ruumiita ihmisiltä, jotka olivat ne tieteen käyttöön lahjoittaneet.

Vantaan tiedekeskus Heurekan juuret juontavat Helsingin yliopistoon ja maailmalla tiedekeskuksiin tutustuneisiin tieteilijöihin. Tiedekeskusprojektista syntyi tiedekeskussäätiö, jonka perustajajäseniä olivat Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Teollisuuden keskusliitto. Vantaa tarjoutui tiedekeskuksen isäntäkaupungiksi ja osittaiseksi maksajaksi vuonna 1984 sekä osoitti tiedekeskukselle paikan Tikkurilan eteläpuolelta sijaitsevalta tontilta (lähde).

Miksei sama olisi mahdollista täällä? Omalla turkulaisella viballa tietysti. Korkeakoulut ja elinkeinoelämän edustajat pystyisivät yhdessä Turun kaupungin kanssa takuulla vastaavaan – ellei parempaan. Kohteelle olisi tilausta matkailun lisäksi myös osaamisen näkökulmasta. Lapsissa syttyisi ilo ja into uuden oppimiseen ja täällä opiskelleet/opiskelevat saisivat loistavan paikan tehdä tiedettä tutuksi tavallisille perheille. Voittoa tavoittelematon säätiö tekisi myös hyvää ja voisi ottaa toimintansa kohteeksi etenkin tieteen ja koulutuksen rahallisen tukemisen. Miettikää miten paljon vaikkapa Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö on pystynyt tukemaan toimintansa kohdetta, lastensuojelutyötä. Aika huikeaa, vai mitä!

#Turku #osaavaturku #rohkeaturku #takatalo2017

Suomen tytöt ovat timanttia – miksi pojat eivät yllä PISAssa samaan?

Posted on by janika

Hyvää itsenäisyyspäivää, osaava Suomi! Olemme juuri julkaistujen PISA-tulosten perusteella edelleen koulutuksen kärkimaa. Huolta herättää kuitenkin koulutuksen tasa-arvo. Etenkin tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kasvaneet. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tytöistä toiseksi parhaimpia. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat uhkaavat pian jäädä kärkikymmenikön ulkopuolelle. Suomalainen malli siis toimii – mutta ei yhtä hyvin kaikille.

Lukutaidolla ja motivaatiolla on suuri merkitys opinnoissa menestymiselle. Heikosti lukevat pärjäävät heikommin myös esimerkiksi luonnontieteissä. Kodin vaikutus lukemiskulttuurin omaksumisessa on suuri. Kirjojen määrä kodin kirjahyllyssä määrittää lapsen tulevaisuutta enemmän kuin autojen määrä pihassa. Kirjoja lukevan nuoren sanavarastossa voi olla jopa 70 000 sanaa, kun taas vähän tai ei ollenkaan lukevan on pärjättävä 15 000 sanalla. Kirjailija Timo Parvelan sanoin: ”Jos sinun pitäisi rakentaa talo, valitsisitko mieluummin pelkän vasaran vai koko työkalupakin?”

Ilman lukutaitoa ihmisellä ei ole juurikaan tapoja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa tai osallistua päätöksentekoon. Nyky-yhteiskunnassa ei riitä, että oppii lukemisen perusteet. Lukemista täytyy harjoitella aktiivisesti ja taitoa syventää. Kuinka sitten etenkin pojat saataisiin innostumaan lukemisesta? Paras tapa on kirjallinen ympäristö. Kirjallisuuden pitäisi näkyä niin kotona, koulussa kuin muutenkin yhteiskunnassa. Jo satuja lukemalla voi saavuttaa riittävän lukemisen taidon. Kirjastoverkon avulla se on myös ilmaista. Tarvitaan kekseliäitä tapoja yhdistää lukemista muuhun vapaa-aikaan. Miltä kuulostaa esimerkiksi kirjaston yhteistyö urheiluseuran kanssa? Voisiko pelimatkojen matkustusaikaa hyödyntää nykyistä enemmän lukemiseen?

Koulumaailma näyttää jostain syystä sopivan paremmin tytöille. Koulussa tarjottu oppimisen malli ei kiinnosta moniakaan poikia. Poikien on myös sosiaalisesti hankalampaa olla hyviä oppilaita ja samalla ”kovia jätkiä”. Tällaiset roolit ovat aika surullisia. Onneksi uusi opetussuunnitelma tarjoaa osaltaan ratkaisuja.  Sen tavoitteena on lisätä oppilaiden innostusta opiskelua kohtaan ja kannustaa jokaista löytämään yksilölliset vahvuutensa. Jokainen oppii eri tavalla ja eri tahtiin, tähän on tärkeää olla mahdollisuus. Myös uudet oppimisympäristöt saattavat auttaa etenkin poikia löytämään oppimisen ilon. Teknologian avulla opetus voi olla hauskempaa ja sikäli motivoivampaa.

En pidä ihmisten lokeroimisesta sukupuolen mukaan. Näissä tuloksissa sukupuolen vaikutus muuttujana on kuitenkin kiistaton. Meidän tulee löytää keinoja, joiden avulla heikommin pärjäävät pojat voivat kuroa välimatkaa umpeen. Samalla myöskään tyttöjä ei pidä syyllistää hienoista tuloksista. Tytöissä piilee varsinainen hiomaton timantti, joka on kenties vasta pääsemässä oikeuksiinsa, kun sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan yhä vähemmän. Kenties maailman huiput tiedenaiset ja tulevaisuuden Nobel-voittajat nousevat tämän päivän suomalaisten tyttöjen joukosta?

Janika Takatalo

Turvallisempi Turku meille kaikille

Posted on by janika

Julkaistu alunperin Turun Kokoomuksen blogissa

Pimeys tulee taas joka ilta aikaisemmin. Samalla huomaan ajoittavani koiran kanssa iltalenkille menemisen yhä aikaisempaan kellonaikaan. En pidä liikkumisesta yksin ulkona pimeässä. Siitä tulee turvaton olo.

Tutkimusten mukaan en ole kokemukseni kanssa yksin. Turvattomuuden tunteesta kaupungeissa on tehty useita selvityksiä (ks. esim. Lindblom 2014 ja Vahanne 2008). Myös arkikokemus tuttavieni kautta vahvistaa asiaa. Eräskin ystävä kertoi kulkevansa pimeän reitin kotiinsa yo-kylään aina hätänumero kännykän näytölle valmiiksi valittuna. Haluammeko elää arkeamme näin?

Ilmiö on valitettavasti sukupuolittunut ja korreloi myös iän kanssa. Lindblomin tutkimuksen mukaan naiset kokevat turvattomuutta useammin kuin miehet ja eläkeläiset useammin kuin työssäkäyvät. Erityisesti alikulkutunnelit, pimeät metsät ja puistot sekä syrjäiset paikat pelottavat naisia iästä riippumatta. Vilkkaat paikat kuten ravintoloiden ja kauppojen edustat herättävät turvattomuutta lähes yhtä usein myös miehissä. Turussa toteutetuissa kyselyissä keskustan pelottavimmiksi paikoiksi nousivat Kauppatori ja Aurajokiranta.

Kaupunkisuunnittelun keinoilla voidaan ratkaista osa ongelmista. Valaistus on kaiken ykkönen. Valaistusta parantamalla ei ainoastaan vähennetä rikollisuuden pelkoa, vaan myös rikoksentekotilaisuuksia ja todellisia rikoksia. Toinen on siisteydestä huolehtiminen. Rappeutunut ympäristö ja rikotut ikkunat vahvistavat tunnetta siitä, että sosiaalinen kontrolli alueella ei toimi. Vahingot olisikin korjattava aina niin nopeasti kuin mahdollista. Kolmantena on yhteenkuuluvuuden tunne. Eri asuinalueiden eriytymistä ja yhteiskunnallista osattomuutta tulisi vähentää. Panostukset ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön ja päihdehuoltoon ovat tärkeitä.

Jokaisella tulisi olla oikeus turvalliseen kaupunkitilaan. Liikkumisia tai tekemisiä ei pitäisi joutua rajoittamaan pelkojen vuoksi. Meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta turvattomuus Turussa vähenisi. Julkista liikennettä öisin tulisi esimerkiksi lisätä. Valvonnan ja partioinnin lisääminen baarien ja grillikioskien edustoilla lisää aamuöiden turvallisuutta. Panostetaan myös tosissaan maahanmuuttajien kotoutumiseen ja annetaan kaikille mahdollisuus tulla osaksi yhteiskuntaamme. Lisätään hyvinvointia, vähennetään syrjäytymistä.

Pahoinvointi tarkoittaa helposti häiriökäyttäytymistä. Tästä valitettavana esimerkkinä ovat viime päivien uutiset pellepukuisista pelottelijoista ja tyrmäystippojen käytöstä turkulaisissa opiskelijajuhlissa. Tällaisille törkeyksille tulisi olla nollatoleranssi.

Janika Takatalo
Kirjoittaja on Turun Kokoomuksen hallituksen jäsen ja Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan varapuheenjohtaja

Jokaiselle lapselle oikeus vanhempainvapaalla olevaan isään

Posted on by janika

Keskustelu kotihoidontuesta ja vanhempainvapaista on käynyt viime päivinä kuumana. Keskustelussa liian vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt erittäin räikeä epäkohta: miesparit ja yksinhuoltajaisät ovat jäämässä kokonaan ilman perhevapaita.

Tällä hetkellä miesparilla tai yksin lastaan hoitavalla miehellä (seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta) ei ole lainkaan oikeutta vanhempainpäivärahoihin, jos hän ei asu eikä ole aiemminkaan asunut lapsen äidin kanssa. Oikeutta mihinkään perhevapaaseen ei siis ole, vaikka mies vastaisi lapsen hoivasta yksin, eikä äiti osallistuisi lapsen hoivaamiseen lainkaan. (Lähde: Sateenkaariperheet ry)

Sosiaaliturvaa uudistetaan tällä hetkellä avioliittolakiin tulevien muutosten yhteydessä. Muutoksia on tiedossa esimerkiksi vanhempainpäivärahoja koskevaan sairausvakuutuslakiin. Lakia on tarkoitus muuttaa siten, että avio- ja avoparit olisivat tasa-arvoisia riippumatta siitä, ovatko puolisot samaa vai eri sukupuolta. Yksinhuoltajaisien ja miesparien tasavertainen mahdollisuus vauvalomaan on kuitenkin jätetty huomioimatta.

Sosiaali- ja terveysministeriön monimuotoisia perhevapaita pohtinut työryhmä piti tätä yhtenä kiireellisimmistä epäkohdista, joka pitäisi korjata. Nyt lausuntokierrokselle tulleesta esityksestä kohta on kuitenkin jätetty kokonaan pois. Ongelma siis tunnistetaan, mutta sitä ei esitetä korjattavaksi.

Toivon ja uskon, että lausuntokierros kerää tästä asiasta tiukkasanaista palautetta. Sen myötä toivottavasti pykälät palautetaan hallituksen esitykseen. Nykyisellään nimittäin yksinäisen isän tai miesparin lapsi joutuu epäreiluun tilanteeseen. Isällä/Isillä tulisi olla huomattavat säästöt, jotta kotiin jääminen ilman yhteiskunnan tukea olisi mahdollista.

Eikö jokaisella lapsella ole oikeus kiireettömään arkeen ja tärkeän tunnesiteen luomisen mahdollisuuteen vanhempansa kanssa ensimmäisinä kuukausinaan?

Janika Takatalo

Kirjastojen varausmaksut sotivat maksuttomuuden periaatetta vastaan

Posted on by janika

Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Rauha Maarno kirjoitti mielipiteessään ”Köyhätkin lukevat kirjoja” (HS 26.7.), että jo 50 sentin varausmaksun poisto johtaa lainausten lisääntymiseen. Tämä on hänen mukaansa merkki siitä, että lukijoita löytyy muualtakin kuin keskiluokasta.

 

Kirjasto on suomalaisten eniten käyttämä ja yhteisesti korkealle arvostama kulttuuripalvelu. Tämän puolesta puhuvat myös tilastot. Kuntaliiton mukaan 66 prosenttia kuntalaisista käyttää kirjastopalveluita ja kaksi miljoonaa suomalaista lainasi kirjastosta ainakin jotain vuonna 2015. Tähän joukkoon mahtuu jos jonkinlaista lukijaa.

 

Maksuttomuus on kirjastojen keskeinen periaate. Mielestäni varausmaksujen kerääminen sotii tätä ajatusta vastaan ja siksi siitä olisi luovuttava. Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoissa kirjan varaaminen maksaa tällä hetkellä euron per kappale. Euro ei ehkä kuulosta paljolta, mutta ahkerasti lukevalle opiskelijalle tai eläkeläiselle se voi jo kukkarossa pidemmän päälle tuntuakin ja siten vähentää lukuintoa.

 

Osa kirjastoista on jo lopettanut varausmaksujen perimisen, mikä on näkynyt suoraan varausmäärissä. Maksun poiston jälkeen Helsingissä varaukset ovat kasvaneet 860 000:sta runsaaseen miljoonaan. Varausmaksujen poisto lisää aineiston kiertoa ja vaikuttaa erityisesti niihin asiakkaisiin, joille varausmaksu on kynnyskysymys.

 

Varausmaksujen poistamisen kääntöpuoli on tietysti kirjastoilta saamatta jäävät tulot. Esimerkiksi Turussa varaus- ja muiden maksujen tuotto oli viime vuonna hieman vajaa 70 000 euroa eli n. 7 prosenttia kaikista kirjaston tuotoista. Varausmaksun poistaneissa kirjastoissa vajetta on paikattu muun muassa myöhästymismaksuja korottamalla sekä veloittamalla hakematta jääneistä varauksista. Nämä ns. sakkomaksut ovat mielestäni perusteltuja.

 

Tärkeimmät motiivit aidosti maksuttomille kirjastopalveluille nyt ja tulevaisuudessa ovat tiedon ja kulttuurin tasavertainen saavutettavuus, lukemiskulttuurin vahvistaminen sekä elinikäisen oppimisen lisääminen. Tulevaisuuden kunnissa sivistystehtävät korostuvat aivan uudella tavalla, kun sote-uudistus haukkaa ison osan kunnan nykyisistä tehtävistä. Houkuttelevat kirjastopalvelut ovat siten myös kunnan vetovoimatekijä ja elinvoiman lisääjä.

 

Kannattaisi muidenkin kirjastojen ottaa edelläkävijöistä mallia ja luopua varausmaksuista mahdollisimman pian.

Tasa-arvo on kaikkien asia: trans- ja äitiyslaki voimaan pian

Posted on by janika

Elämme vielä kaukana todellisuudesta, jossa ihmisoikeudet olisivat itsestäänselvyys. Tai jossa todellinen tasa-arvo toteutuisi. Olen kuitenkin nähnyt muutoksen, josta on tullut meille n. 20–30 -vuotiaille sukupolvikokemus. 2000-luvulla varttuneet ovat kasvaneet aina vain liberaalimpaan yhteiskuntaan.

 

Tämä ei toisaalta ole mikään uusi juttu. Nuori sukupolvi on ennenkin ravistellut konservatiivista ja epätasa-arvoista yhteiskuntaa. Hippiliike vastusti sotaa ja edisti rauhan aatetta. Ehkäisyn vallankumous ja e-pillerien keksiminen vapautti naiset. Kettutarhaiskut herättivät mielenkiinnon eläinten oikeuksia kohtaan. Kaikki omalla tavallaan aikakauttaan eteenpäin sysääviä voimia.

 

TAHDON -kampanja pani liikkeelle täysin uuden tavan osallistua politiikkaan ja viedä tasa-arvon sanomaa eteenpäin. Nekin nuoret, joille perinteinen puolueiden kautta vaikuttaminen tuntuu vieraalta, lähtivät mukaan innostavan asian puolesta. Tänä viikonloppuna Pride -kulkue kerää Helsinkiin taas useita kymmeniä tuhansia osallistujia.

 

Myönnän, että en ymmärtänyt liikkeen merkitystä alkuun. Monen muun tapaan ajattelin, että asia ei koske minua ja siksi minulla ei olisi sille juuri mitään annettavaa. Olin väärässä. Minulle yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. On aina ollut. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen tai sosiaaliset lähtökohdat eivät saa määrittää ihmisen tulevaisuutta. Ne eivät saa myöskään vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan ja miten häneen suhtaudutaan. Jokainen tulee hyväksyä yksilönä sellaisena kuin on.

 

Olen iloinen, että äitiyslaki keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja tulee eduskunnan käsittelyyn. Lakimuutos mahdollistaisi naisparien vanhemmuuden tunnustamisen jo neuvolassa. Toinen tärkeä askel olisi translain muutos. On epäinhimillistä vaatia sukupuoltaan korjaavalta sterilisointia tai muuta osoitusta lisääntymiskyvyttömyydestä. Oman ilmoituksen pitäisi riittää juridisen sukupuolen vaihtamiseksi. Suomi on saanut tästä huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä. Pohjoismaista enää Norjassa lisäksemme on voimassa tämä 70 -luvulta peräisin oleva kirjaus. Muista Euroopan maista esimerkiksi Espanja, Saksa ja Iso-Britannia eivät vaadi lisääntymiskyvyttömyyttä.

 

Ei yksinkertaisesti ole ainuttakaan hyvää syytä kohdella ihmisiä lain edessä eri tavoin seksuaalisen suuntautumisen takia. Kyse on perusoikeuksista. Lakimuutokset olisivat valtavan suuri asia niille, joita ne koskevat, muille niistä ei olisi mitään haittaa. Kysymys kuuluukin, kuinka kauan vielä menee, että uudistetut lait saadaan voimaan?

 

Ihanaa ja rakkaudentäyteistä Pride -viikonloppua kaikille!

 

Janika Takatalo