Hallitus, miksi ette pidä lupauksianne opiskelijoille?

Eläkeläiset eivät ole ainoa ryhmä, jota sumutettiin vaalien alla ”vappusatasella”, eli lupauksella sadan euron tasokorotuksesta sosiaaliturvaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL teki huhtikuun alussa puoluekyselyn, jossa kysyttiin puolueiden kantoja muun muassa korkeakoulutuksen ja opiskelijan sosiaaliturvan rahoitukseen. Valtaosa nykyisistä hallituspuolueista lupasi korottaa opintorahaa ja lisätä korkeakoulujen perusrahoitusta.

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha on tällä hetkellä 250 euroa kuukaudessa. SYL:n kyselyssä SDP lupasi nostaa sen 336 euroon, Vasemmistoliitto 351 euroon, RKP 336 euroon ja Vihreät 333 euroon. Kyseessä olevat puolueet kosiskelivat viestinnässään muutenkin opiskelijoita äänestämään lupaamalla panostuksia opintorahan lisäksi esimerkiksi koulutuksen laatuun. Vihreät puhui jopa ”koulutusmiljardista”, jonka avulla menneet koulutusleikkaukset peruttaisiin ja uusia pysyviä panostuksia tehtäisiin.

Opiskelijoille ja muille koulutuksen ystäville hallitusohjelma oli karua luettavaa. Koulutusmiljardi oli muuttunut koulutusmiljooniksi ja opintorahaan ei tultaisi tekemään tasokorotusta. Opiskelijoille, joilla on lapsi, tulee hallitusohjelman mukainen 25 euron suuruinen huoltajakorotus. Lisäksi opintotuki on luvattu sitoa indeksiin vuonna 2020, mutta indeksiin sitominen tarkoittaa vain muutaman euron korotusta. 3-25 euron korotus opintorahaan ei vastaa hallituspuolueiden lupauksia jopa sadan euron korotuksesta.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) eilen esittelemässä budjettiehdotuksessa ei opiskelijoille ole ensi vuodelle luvassa kuin hallitusohjelmaan kirjattu huoltajakorotus. Korkeakoulujen rahoitukseen esitettiin 10 miljoonan lisäystä, mikä tarkoittaa perusrahoituksen saaman potin jäämistä jälkeen jopa vielä hallitusohjelmaankin kirjattua pienemmäksi.

Opiskelijoiden ja opetusalan voi syystä sanoa olevan pettynyt. Hallituspuolueet ostivat tiensä hallitukseen lupauksilla, jotka tiesivät katteettomiksi jo ennen vaaleja. Kokoomus esimerkiksi ei tehnyt vastaavia lupauksia, sillä halusi toimia rehellisesti. Sinänsä mielestäni on hyvä, jos hallituspuolueetkin heräävät todellisuuteen siitä, mihin valtion rahat riittävät. Kritiikki kohdistuu ennen kaikkea petettyihin lupauksiin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

Kokoomusopiskelijoiden Janika Takatalo kysyy, miksi hallitus ei pidä opiskelijoille antamiaan lupauksia.

Kenellä on varaa kampanjoida?

Eilen julkaistiin YLEn juttu eduskuntavaalien kampanjabudjeteista. Eduskuntaan viime vaalien jälkeen valittujen ehdokkaiden kampanjabudjetit olivat keskimäärin 38 000 euroa eli reilusti yli keskimääräisen suomalaisen vuosiansion. Onkin aiheellista kysyä, kenellä on varaa lähteä ehdokkaaksi?

Useat puolueet keräävät ehdokkailtaan tietyn suuruisen ehdokasmaksun, minkä lisäksi rahaa kuluu esimerkiksi näkyvyyden ostoon erilaisissa medioissa sekä jaettavan kampanjamateriaalin painattamiseen. Jos ei satu olemaan julkkis jo ennakkoon, näkyvyyden osto vaaleissa on käytännössä pakollista. Tämä asettaa ehdokkaat iän, ammatin ja puoluetaustan perusteella epätasa-arvoiseen asetelmaan. Eduskuntaan nouseekin keskimääräistä iäkkäämpää ja varakkaampaa porukkaa, ja tämä suunta saattaa olla vain kasvussa, samalla kun kampanjabudjetit vaali vaaleilta kasvavat.

Otimme tänä vuonna yhdessä muiden poliittisten opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa kantaa nuorten ehdokkaiden tukemiseen. Mielestämme puolueiden ehdokasmaksujen tulisi olla nuorille alhaisempia tai niitä ei tulisi kerätä ollenkaan. Lisäksi nuorille ehdokkaille tulee tarjota koulutusta ja muuta tukea ehdokkuuteen. Puolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöt pitävät näistä yleensä onneksi kyllä huolen.

Itselläni ei ole taustalla varakkaita vanhempia tai avokätisiä ammattiliittoja. Kevään 2019 vaalit ovat tavoite, jota kohti olen määrätietoisesti edennyt jo vuosia. Olen säästänyt opiskelun ohessa tehdyistä töistä, kunnallisista luottamustoimista syntyneistä palkkioista sekä ottanut opintolainaa vaaleja silmällä pitäen. Tavoitteenani on vielä kerätä lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä, yrityksiltä ja säätiöiltä.

Olen kuitenkin valmis kantamaan useamman kymmenen tuhannen euron riskin kevään vaaleista, sillä olen tosissani liikkeellä ja ilman budjettia ei läpi mennä. Suomalaisten edustajana toimiminen on ainut ja suurin haave, joka minulla on ollut hyvin nuoresta lähtien. Haluan vaikuttaa siihen ympäristöön jossa toimin ja tehdä siitä paremman. Ajattelen politiikkaa kestävyysjuoksuna, jota olen myös pitkään kilpatasolla harrastanut ja valmentanut. Vaalit ovat vähän kuin olympialaiset, jotka tulevat yleensä neljän vuoden välein ja joita varten sitten vuosia valmistaudutaan. Joskus tulee menestystä ja joskus ei, mutta kerrasta ei lannistuta vaan aina noustaan uudestaan ja mennään tavoitetta kohti vaikka läpi harmaan kiven.

Jos haluat auttaa minua matkalla kohti päättäviä pöytiä ja tehdä harmaasta kivestä edes hieman helpommin läpi mentävää, niin on onneksi tapoja auttaa. Kampanjalle voi lahjoittaa aikaa, eli tulla mukaan tiimiin auttamaan sen verran kuin ehtii. Lisäksi voi lahjoittaa kampanjatavaraa tai maksaa lehtimainoksia. Myös suoraa rahaa voi lahjoittaa esimerkiksi Holvi-verkkokauppani kautta. Pyydän tänä vuonna myös kaikki mahdolliset joulu- ja valmistujaislahjat kampanja-apuna. Pienikin apu on iso juttu!

Tapoja osallistua kampanjaan:

  • Ilmoittaudu mukaan tiimiin ja lahjoita aikaa: www.janikatakatalo.fi/tulemukaan
  • Lahjoita rahaa tukiyhdistykselleni Holvi-verkkokaupan kautta: https://holvi.com/shop/janikatakatalo/
  • Kerro millä muin tavoin voit auttaa (onko sinulla esimerkiksi paikka, jonne mainoslakanan tai -kyltin saa ensi keväänä asentaa? Voitko maksaa jonkun lehtimainoksen tai lahjoittaa vaikka kampanjakarkkeja?): Ota yhteyttä suoraan minuun tai vaalipäällikköihini.

Kampanjaterveisin

Janika

Turku sitoutuu budjetissa valtuustoaloitteeseeni maksuttomasta varhaiskasvatuksesta

Budjettipuheenvuoro 13.11.17

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Olen todella iloinen, että Turku on tällä budjettiesityksellä päättänyt erityisesti panostaa sivistykseen. Se on meille tärkeä kilpailuetu. Tarvitsemme positiivisen rakennemuutoksen myötä lisää osaavaa työvoimaa Turun seudulle. Monen perheen vaakakupissa painaa se, onko lapsille uudessa kotikaupungissa riittävästi päiväkotipaikkoja ja laadukasta koulutusta.

Tällä kolmen miljoonan euron lisäpanoksella saamme esimerkiksi Turun kansainvälisen koulun rahoituksen turvattua ja sitä myöten myös kansainväliset osaajat houkuteltua tänne. Tärkeä päätös on myös varhaiskasvatus- ja kouluverkoston selvityksen toteuttaminen, jolla varmistamme riittävät, terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt Turun lapsille ja nuorille jatkossakin.

Koulutuksessa erityisen tärkeää on nyt kohdistaa katse varhaisiin vuosiin. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme vaikuttavin osa, mutta samalla se on sen ainut maksullinen osa.

Se, että varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme ainut maksullinen osa, on oikeastaan paradoksaalista. Se on johtanut siihen, että suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kansainvälisesti vertaillen vähän. Sen sivutuotetta on myös se, että Suomessa nuorten naisten työllisyys laahaa jäljessä, kun kannustinloukkujen takia on kannattavampaa jäädä kotiin hoitamaan lapsia, kuin maksaa useamman lapsen varhaiskasvatusmaksuja ja mennä töihin.

Maan hallitus päätti syksyn budjettiriihessä kokoomuslaisen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla käynnistää viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun. Kokeilu toteutetaan vuosina 2018–2019 yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun tulee 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Tein tänä syksynä valtuustoaloitteen siitä, että Turun tulee pyrkiä mukaan tähän maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun. Olen todella iloinen, että budjettiesityksessä ollaan nyt sitoutumassa valtuustoaloitteeseeni.

Kokoomukselle on tärkeää, että jokainen lapsi saa taustastaan riippumatta yhtä hyvän alun koulupolulleen ja elämälle. Maksuton puolipäiväinen varhaiskasvatus jokaiselle viisivuotiaalle on konkreettinen askel kohti tätä tavoitetta. Toivotaan, että Turku pääsee mukaan kokeiluun ja saa siihen hyvin valtion vastinrahaa.

Kiitos!