Avainsana: eläinsuojelulaki

Kuuluuko eläinten ääni uudessa eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa?

Posted on by janika

Julkaistu myös Verkkouutisten blogissa 17.4.

Pitkään valmisteltu uusi laki eläinten hyvinvoinnista kaatui hallituksen myötä viime eduskunnan loppumetreillä. Esityksessä oli paljon hyvää, kuten jalostukseen liittyvät tiukennukset, koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sekä nisäkkäiden ja lintujen jatkuva vedensaanti. Toisaalta monta kiistakysymystä jäi ratkaisematta, kuten turkistarhauksen tulevaisuus, parsinavetat, kissojen tunnistusmerkintä ja eläinten itseisarvon tunnustaminen.

Tulevissa hallitusneuvotteluissa myös eläinten äänen on kuuluttava. Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen eteen tehty asiantuntijatyö ei saa valua hukkaan, vaan sen parhaat edistysaskeleet on vietävä maaliin. Lisäksi tulee miettiä kunnianhimoisemmin uusia avauksia. Yksi eläinten ystävien valonpilkahdus viime vuodelta oli, kun Helsingissä aloitti eläinsuojelurikoksiin erikoistunut poliisin tutkintaryhmä. Vastaavaa toimintaa tarvitaan koko maahan. Parhaimmillaan viranomaisten resursseja voidaan säästää tehostuneen toiminnan myötä, kun eläinsuojelutapaukset keskitetään niihin erikoistuneille poliiseille.

Eläinten oikeuksien, ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta myös kotimaisen kasvisruuan kulutuksen edistäminen on entistä tärkeämpää. Maataloustukia tulee suunnata voimakkaammin kotimaisen kasvisproteiinin tuotantoon, jossa näen valtavan vientipotentiaalin. Suomella on hyvä maine luotettavan ja puhtaan ruoan tuottajana, ja kysyntä tällaisille tuotteille on maailmalla kasvussa. Myös suomalaiset tarvitsevat puhdasta lähiruokaa ja tämän valitseminen etenkin julkisissa hankinnoissa on tärkeää.

Nurkan takana odottavat eurovaalit ovat myös eläinten kannalta tärkeät. Euroopan parlamentin on aloitteissa, lakiesityksissä ja päätöksissään otettava huomioon eläinten hyvinvointi laaja-alaisesti. Eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön tehokas toimeenpano ja soveltaminen jäsenmaissa on myös varmistettava ja puitelain avulla voidaan taata hyvinvoinnin vähimmäistaso kaikissa jäsenmaissa. Nykyisellään eläimiä koskeva lainsäädäntö on unionissa hajanaista ja tähän voisi auttaa eläinten hyvinvoinnin asettaminen yhden komissaarin alaiseksi tehtäväksi.

Erityisen huolissani olen laittoman lemmikkikaupan paisumisesta verkossa EU:n alueella. Esimerkiksi laittoman koirakaupan arvo on jo yli miljardi ja myös kissojen myynti verkossa on kasvussa. Lemmikkien myynti netissä vaarantaa niiden hyvinvoinnin ja terveyden ja lisäksi se altistaa myös ihmiset tartuntataudeille. Laiton kauppa heikentää kuluttajien oikeuksia ja sisämarkkinoiden tehokkuutta epäreilun kilpailun ja veronkierron myötä. Jokaisen jäsenmaan tulisi asettaa minimivaatimukset koirien ja kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Lisäksi EU:n tulisi yhtenäistää tietokantoja niin, että eläimen tunnistetiedot on mahdollista selvittää missä tahansa jäsenmaassa. Jäljitettävyyden avulla voidaan hillitä laitonta kauppaa, saattaa väärintekijät vastuuseen ja palauttaa lemmikit helpommin oikeille omistajilleen.

Kokoomus, eläinten, #Takatalo2019, eurovaalit 2019, kokoomuksen eurovaaliehdokas, eläintein oikeudet, eläinsuojelulaki

Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten eläimiä kohdellaan

Posted on by janika

Otsikon lainaus on peräisin Mahatma Gandhilta. Se on ollut johtoajatuksiani jo pitkään, ja tuli taas mieleen eläinsuojelulain kokonaisuudistusta seuratessa. Maa- ja metsätalousministeriö julkisti hallituksen esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista tänään. Esitys sisältää muutamia hyviä parannuksia, joiden eteen eläinsuojelujärjestöt ja esimerkiksi Kokoomusopiskelijat ovat taistelleet. Lisäksi se sisältää paljon surullisia uutisia, sillä osa pitkään odotetuista uudistuksista ei vieläkään etene.

Olen iloinen esimerkiksi siitä, että jatkossa koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä ovat pakolliset. Tämä vähentää laitonta koirakauppaa ja auttaa kadonneita koiria löytämään takaisin omistajiensa luokse. Sama oikeus pitäisi saada myös kissoille, ja toivonkin, että kissat saadaan vielä myöhemmässä vaiheessa samaan sääntelyyn mukaan.

Hyviä uutisia on myös jatkuvan juomaveden saannin kehittäminen. Aikaisemmin lakiluonnoksessa puhuttiin riittävästä vedensaannista, mikä esimerkiksi talvella tarkoittaa, että jäätynytkin vesi voi täyttää lainkirjauksen. Jatkossa vedensaannin on oltava jatkuvaa, eli juomakelpoista vettä täytyy koko ajan olla saatavilla. Erityisen surullista kuitenkin on, että turkiseläimille ja rekikoirille samaa oikeutta ei ole tulossa. Niiden kohdalla veden jäätyminen talvisin on erityisen suuri ongelma.

Olemme kamppailleet parsinavettojen ja porsitushäkkien kieltämisen puolesta. Parsinavetassa naudat kiinnitetään parteen, jossa ne eivät pääse kääntymään ja porsitushäkissä emakoilla ei ole liikkumatilaa. Parsinavettoja ei olla vieläkään kieltämässä, mutta jotain positiivista sentään on tulossa. Jatkossa lehmien ja hiehojen on päästävä jaloittelemaan tai laitumelle 90 päivänä vuodessa nykyisen 60 päivän sijaan. Tiineytyshäkit kielletään 15 vuoden siirtymäajan jälkeen ja porsitushäkeistä luopumista tuetaan investointiavustuksilla. Tämä on oikea suunta, mutta liian moni nauta tai porsas joutuu jatkossakin elämään suuren osan elämästään vailla mahdollisuutta vapaaseen liikkumiseen.

Hyvää lakiesityksessä on maininnat siitä, että maakunnalla on oltava valvontaa varten riittävä määrä eläinlääkäreitä ja muuta pätevää ja ammattitaitoista henkilöstöä. Lisäksi eläinten jalostusta koskevia sääntöjä tiukennetaan nykyisestä, eläinten värjäys kielletään ja koirien sähköpannat kielletään. Sirkuksissa supistetaan sallittujen eläinten listaa ja eläintarhaeläinten käyttö viihteellisissä esityksissä kielletään. Laki tulee eduskuntaan alkusyksystä 2018. Pieniä viilauksia siihen saatetaan vielä tehdä, mutta yleensä hallituksen neuvottelemaan versioon ei enää isoja muutoksia saada aikaan. Vaikka moni asia esityksessä jää harmittamaan, tiedän, että ilman Kokoomusta laista olisi tullut vielä heikompi. Tätäkin lakia voidaan kuitenkin tulevilla hallituskausilla vielä parantaa.

Eläinsuojelulain uudistus jäämässä puolitiehen

Posted on by janika

Tiedote 17.2.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomusopiskelijat: Keskustavetoinen eläinsuojelulain uudistus jäämässä puolitiehen

Eläinsuojelulain modernisointi on käynnissä, mutta uhkaa valitettavasti jäädä keskustan johdolla puolitiehen, kun maatilojen taloudelliset intressit on asetettu eläinten hyvinvoinnin edelle.

– Kokoomusopiskelijat on seurannut huolestuneena maa- ja metsätalousministeriön valmistelua, jossa on sivuutettu monia välttämättömiä parannuksia eläinten hyvinvointiin, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.

– Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että jo vuosia valmisteltu eläinsuojelulaki on voimaan tullessaan riittävän kunnianhimoinen, tunnustaa eläinten itseisarvon ja varmistaa olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttymisen. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on meidän kaikkien asiamme, jatkaa Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja ja liiton eläinpolitiikasta vastaava Anne Pynttäri.

Kokoomusopiskelijat vaatii: 

1. Lemmikkieläinten sirutus pakolliseksi kaikissa EU:n jäsenmaissa

Nykyisellään varsinkin kissoja hylätään Suomessa liian heppoisin perustein, eivätkä tekijät jää kiinni. Lemmikkien tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä kyettäisiin edistämään löytöeläinten palautumista omistajilleen sekä estämään vastuutonta lemmikinpitoa ja laitonta eläinkauppaa. Paitsi että lemmikkien sirutus tulisi saada pakolliseksi Suomessa, käytännöt olisi yhdenmukaisettava koko EU:n alueella.

 

2. Lajityypillinen käyttäytyminen on mahdollistettava

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista sallii yhtä lypsylehmien ja hiehojen parressa pitämisen. Uusille parsinavetoille ei myönnetä enää investointitukia, mutta investointien määrän pudotessa parsinavettojen tarve tulee jatkumaan kuitenkin vähintään vuoteen 2034 saakka. Parsinavetat rajoittavat nautojen liikkumista ja kanssakäymistä. Naudat eivät pääse toteuttamaan jaloittelutarvettaan, mistä on säädettävä asetustasolla.

Lakiluonnoksessa ei ole kielletty porsitushäkkejä, vaikka ne estävät emakon kääntymisen ja pesänrakennuskäyttäytymisen. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkimuksessa havaittiin, että vapaa porsitus tuottaa vähintään yhtä hyvin kuin häkkiporsitus, jos karsinaratkaisut ovat toimivat ja eläinten hoito ammattitaitoista. Lisäksi porsaiden jäämistä emakon alle voidaan estää porsassuojilla, eläinten terveydestä huolehtimisella sekä toimivilla karsina- ja työskentelyratkaisuilla. Siirtymä vapaaseen porsitukseen voidaan toteuttaa siirtymäajalla, jolloin uudistuksen kustannukset, jotka johtuvat vapaan porsituksen vaatimasta suuremmasta karsinapinta-alasta, pienenevät huomattavasti. Myös viiden euron lisähinta porsasta kohden riittäisi kattamaan kustannukset; vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan tuottaja sai porsaasta keskimäärin 46 euroa, josta viisi euroa on hieman vajaat 11 prosenttia.

 

3. Tehokkaampi lainvalvonta ja kovemmat rangaistukset eläinsuojelurikkomuksista

Jo olemassa olevat rangaistusasteikot mahdollistavat kovat tuomiot eläinsuojelurikoksista, mutta käytännön tuomiot ovat lieviä. Lainsäätäjän tulee ohjata oikeuskäytäntöä ankarampaan suuntaan ja kriminalisoida myös eläinsuojelurikoksen yritys, koska nykyisellään esimerkiksi myrkkysyöttien jättäminen koirille tulkitaan korkeintaan vahingonteoksi. Tämän ohella lainvalvontaan ja eläinsuojelurikosten paljastamiseen tarvitaan enenevissä määrin resursseja. Oikeusjärjestelmäämme tulee kehittää siihen suuntaan, että eläintä ei enää tulevaisuudessa nähtäisi vain irtaimena esineenä.

 

4. Jatkuva juomavesi on varmistettava

Esimerkiksi turkistarhoilla on havaittu olevan ongelmia sulan juomaveden jatkuvassa saannissa, minkä vuoksi osa ulkona talviaikaankin pidettävistä turkiseläimistä saa talvisin juomavetensä lähinnä jäätä nuolemalla. Haluamme lakiin kohdan jatkuvasta vedensaannista, kun sekä lakiluonnoksessa että nykyisessä eläinsuojelulaissa puhutaan riittävästä vedensaannista. Eläinsuojelulain uudistusta valmistellut ohjausryhmä, Eläinlääkäriliitto, Evira ja Eläinten hyvinvointikeskus ovat vaatineet lakiin kirjausta juomaveden jatkuvasta saatavuudesta.

 

5. Eläimille annettava itseisarvo

Lissabonin sopimus tunnustaa eläimet tunteviksi olennoiksi, mutta Suomen lainsäädännössä ei tällaista mainintaa ole. Eläinten itseisarvon kirjaaminen lakiin muistuttaa, että eläin ei ole esine, jonka kaltoinkohtelu on ainoastaan omaisuuteen kohdistuva rikos. Eläimen arvo on riippumaton sen hyötyarvosta ihmiselle.

Lue myös: https://www.verkkouutiset.fi/maatilojen-intressit-on-asetettu-elainten-hyvinvoinnin-edelle/