Turku-Helsinki raideyhteyttä on nopeutettava. Tarvitsemme tunnin junan 2020-luvulla.
Joukkoliikenneratkaisut ovat keskusteluttaneet viime päivinä Turussa ja muuallakin. Ensin naureskeltiin rinnehissi-Funikulaarille, jonka ulkoasu ei aivan näytä vastaavan havainnekuvia. Täytyy myöntää, että itsekin nauroin vertailukuvat nähdessäni, vaikka uskon lopputuloksesta tulevan vielä ihan hieno, kun kaikki osat saadaan paikoilleen ja Kakolanmäen ympäristö puhkeaa keväiseen kukkaansa. Näin suurella julkisuudella siitä tulee varmasti oikea vetonaula!
Toiseksi keskusteluttaa Tunnin juna, joka otti ison harppauksen edellisviikolla, kun valtio päätti perustaa Tunnin juna –hankeyhtiön kehittämään ratayhteyttä ja etsimään rahoitusta. Tunnin junan varrella olevat kaupungit Espoo, Lohja, Salo, Turku ja Vihti ovat sitoutuneet edistämään hankeyhtiön työn käynnistymistä ja sen pääomittamista. Hankkeen onnistuessa Tunnin juna kulkee todennäköisesti jo 2020 -luvulla. Tämä on merkittävä edistysaskel pitkään kaavaillussa projektissa.
Eilen saimme vielä hyviä uutisia Turun mahdolliseen raitsikkaan liittyen. Kaupunginjohtaja Minna Arve esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunkiin ryhdytään suunnittelemaan raitiotietä. Raiteiden rakentaminen käynnistyisi vuonna 2023 ja kyytiin pitäisi päästä vuonna 2026. Raitiotie koostuisi ensimmäisessä vaiheessa Tiedepuiston linjasta ja Raision linjasta. Ensiksi mainittu liikennöisi keskustasta Tiedepuiston eli Kupittaan seudun kautta Varissuolle ja toinen keskustasta Länsikeskuksen kautta Raisioon.
Olen puhunut niin Tunnin junan kuin kaupunkien raiteiden edistämisestä jo pitkään. Ylioppilaskunnassa kaupunkipolitiikasta vastatessani kirjoitin useammat lausunnot ja mielipidekirjoitukset juuri Kupittaan Tiedepuiston alueen kehittämisestä ja raitsikasta osana sitä. En voisi olla iloisempi kaupunginjohtajan esityksestä, jossa ensimmäisessä vaiheessa suunniteltu linjaus kulkisi juuri Kupittaan kautta Raisioon.
Suomi on saatava raiteille ja Varsinais-Suomen on otettava etunoja asiassa. Tunnin juna ja raitsikka maksavat, mutta hankeyhtiöiden avulla niihin ei käytettäisi vain julkista rahaa, vaan kerättäisiin monikanavaisesti rahoitusta useammalta niistä hyötyvältä taholta. Molemmat raidehankkeet ovat lisäksi investointeja, joiden avulla tutkitusti saadaan aikaan talouskasvua ja siten hyvinvointia – ei vain niiden varrelle vaan laajemmaltikin. Tämä edellyttää sitoutumista kaavoituksessa korkeaan ja tiiviiseen rakentamiseen sekä toteutukseen kerättävässä rahoituksessa onnistumista.
Näen, että meillä ei ole varaa epäonnistua tässä. Kun haluamme pärjätä kilpailussa elinvoimasta, meidän on edistettävä raidehankkeita siten, että ne valmistuisivat 2020-luvulla.
