Avainsana: ilmasto

Lähijunan kyytiin tulevaisuudessa Föli-lipulla?

Posted on by janika

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin 19.10. Turun Sanomissa, Kaarina-lehdessä ja mahdollisesti myös parissa muussa paikallislehdessä

Lähijunan kyytiin tulevaisuudessa Föli-lipulla?

Lähijunaliikenteen palauttamisesta Varsinais-Suomeen on haaveiltu kohta 30 vuotta. Siitä lähtien, kun se täältä lopetettiin. Moni asema seisoo tyhjillään ja seudun raiteet nekin vajaakäytössä. Samaan aikaan ilmastotavoitteisiin pitäisi päästä ja yksityisautoilulle löytää vaihtoehtoja.

Nyt viimein on alkanut tapahtua, kun Suomen Lähijunat Oy on tehnyt tarjouksen VR:n käytöstä poistamista junista. Mikäli rahoitus ja muut yksityiskohdat saadaan järjestykseen, liikenne alkaisi vuonna 2024. Aiempien selvitysten perusteella Varsinais-Suomen lähijunat voisivat suunnata esimerkiksi Raision kautta Uuteenkaupunkiin, Naantaliin, Loimaalle ja Saloon. Vuoroväli voisi olla esimerkiksi tunnin. 

Pirkanmaalla lähijunat ovat jo liikenteessä, yhtenä syynä sen pääsy mukaan valtion lähijunakokeiluun viime hallituskaudella. Vastaavia kokeiluja tulisi laajentaa seuraavalla hallituskaudella myös muualle, etenkin Varsinais-Suomeen, jossa tahtotila, väestöpohja ja infrastruktuuri sitä jo vahvasti tukisivat. Olisi hyödyllistä ja reilua, jos valtio osallistuisi lähijunien operointiin meillä kuten muuallakin Etelä-Suomessa. 

Voisimme ottaa oppia alueista, joilla on jo kokemusta modernista lähijunaliikenteestä. Yksi toimiva ja tärkeä asia niin Pirkanmaan kuin pk-seudunkin lähiliikenteessä ovat yhteensopivat lipputuotteet, eli yhdellä matkalipulla pääsee lähijunasta paikallisbusseihin ja toisinpäin. Meillä Turun seudulla on mainiosti toimiva joukkoliikenne Föli, jonka lipputekniikka taipuisi vastaavaan. Lähijunien ja Fölin välinen maksuliikenne hoidettaisiin nousukorvauksilla. Sujuvat matkaketjut hyödyttäisivät niin juna- kuin bussiliikennettä.

Lähijunat parantaisivat maakunnan elinvoimaa ja laajentaisivat työssäkäyntialuetta. Lähijunahanke toimisi hyvin yhteen myös Tunnin junan kanssa. Sitä varten rakennettava kaksoisraide mahdollistaa lähijunaliikenteen toimimisen kaukoliikenteen lomassa ja samalla se toimisi syöttöliikenteenä, joka yhdistää koko Etelä-Suomea. Toivon näkeväni vuosikymmenen loppuun mennessä Turun uuden uljaan matkakeskuksen, josta pääsee raiteita pitkin nopeasti niin seutukeskuksiin kuin muihin isoihin kaupunkeihinkin. 

Janika Takatalo (kok), VTM

Kirjoittaja on Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja,

Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu.

Janika Takatalo. Kuva: Salla Merikukka
Janika seisoo betoniseinän edessä

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Posted on by janika

Julkaistu Verkkouutiset -blogissani 22.4.2021

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Eurooppa tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja tämä aiotaan paaluttaa lainsäädäntöön historiallisen ilmastolain kautta. Päätavoitteesta vallitsee laaja yhteinen näkemys, mutta vääntöä parlamentin ja jäsenmaiden välillä on käyty nyt erityisesti vuoden 2030 välitavoitteesta. Ongelmia liittyy muun muassa nielujen ja päästöjen laskentatapoihin sekä siihen, miten vastuut tullaan jyvittämään eri maiden välille.

Neuvotteluja on käyty Brysselissä tiivistahtisesti, sillä valmista piti tulla ennen Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä trilogeissa saavutettiinkin sopu EU-parlamentin ja neuvoston välillä. Sen mukaan EU sitoutuu vähentämään päästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasoon verrattuna). Jos hiilinielut toimivat hyvin, voidaan päästä jopa 57 prosenttiin. Tulos on erittäin hyvä, muttei likimainkaan täydellinen.

Mepit toivoivat vieläkin kunnianhimoisempaa 60 prosentin vähennystavoitetta. Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet 65 prosentin vähennystä. Vaikka näihin ei aivan päästykään, saavutetulla sovulla on kuitenkin tosiasiallista merkitystä maailman mittakaavassa ja se on selvä parannus nykytilaan. Huolena on kuitenkin se, miten kiristykset saadaan ulotettua tasaisesti jokaiseen jäsenmaahan. Nyt uhkaa käydä niin, että edelläkävijämaat tekevät paljon ja loput ovat vapaamatkustajia. Tiukempi ja kaikkia yhtäläisesti sitova välitavoite olisi myös helpottanut ja nopeuttanut vuoden 2050 päätavoitteeseen sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsyä.

Päästövähennystavoitteen lisäksi tervetullut päätös neuvotteluista oli EU-tason riippumattoman tieteellisen asiantuntijaelimen perustaminen. Se auttaa unionia tekemään tulevaisuudessa entistä paremmin tieteeseen perustuvaa ilmastopolitiikkaa. Lisäksi päätettiin hiilineutraaliusbudjetista vuosille 2030-2050. Komissio on myös valmistellut tiekarttaa, jolla se voi seurata tavoitteiden etenemistä ja tarvittaessa vaatia korjauksia.

Yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen torjuminen on mielestäni myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Jos annamme kasvi- ja eläinlajien köyhtyä, kiihdyttää se entisestään myös ilmastonmuutosta ja heikentää meidän kykyämme sopeutua siihen. Onneksi EU:lla on osana Green Dealia myös tuore biodiversiteettistrategia.

Katsoin siihen liittyen juuri paljon puhuttaneen Seaspiracy-dokumentin Netflixistä ja vaikka dokumenttia on myös kritisoitu, avasi se ainakin omat silmäni sille, mitä meren pinnan alla tapahtuu. Liikaa huomio on kiinnittynyt tähän asti vain maanpäällisen luonnon suojeluun, kun esimerkiksi liikakalastus ja siitä johtuva ekosysteemien romahdus veden alla on asia, joka vaikuttaa tulevaisuuteemme vieläkin nopeammin. EU aikoo nyt suojella 30 prosenttia Euroopan merialueista, mikä on hyvä alku.

Yhteisten ylikansallisten toimien lisäksi monet tulevaisuuden haasteista ratkaistaan kaupungeissa. Päättäjiksi kannattaakin tulevissa kuntavaaleissa äänestää henkilöitä, joilla on tietoa ja halua toimia vastuullisesti ilmaston ja ympäristön eteen. Ilmastokriisi voidaan ratkaista tekemällä kaikkemme niin globaalilla, paikallisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Vaikka kaikki toimista eivät olekaan kivoja ja helppoja, tulee niiden tekeminen paljon edullisemmaksi nyt kuin myöhemmin.

Janika seisoo betoniseinän edessä

Ilmastonmuutos, vihreä kokoomuslainen, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Ruokakysymykset ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa

Posted on by janika

Tiedote 8.1.2019
vapaa julkaistavaksi klo 17 jälkeen

Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Ruokakysymykset ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa

Kansallinen Kokoomus julkaisi tänään ympäristöohjelman, joka esittelee kokoomuslaisia ratkaisuja ilmastohaasteisiin. Ohjelman nimi on ”Vapaus tarvitsee vastuuta” ja sitä on ollut valmistelemassa laaja joukko puolueaktiiveja ja sidosryhmiä, mukaan lukien Kokoomusopiskelijat.

– Kokoomusopiskelijat on tunnettu sinivihreästä politiikasta ja ympäristöasioiden korostamisesta puolueen sisällä. Vuonna 2014 herätimme huomiota julkaisemalla oman ympäristö- ja energiapoliittisen paperimme. Silloin tavoitteitamme pidettiin radikaaleina, mutta nyt monet niistä ovat päätyneet mukaan puolueen ympäristöohjelmaan, kommentoi Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden tavoitteista mukaan ovat päätyneet esimerkiksi kivihiilen käytöstä luopuminen 2020-luvulla, markkinaehtoisten järjestelmien kehittäminen ympäristönsuojeluun ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukien karsiminen.

– Arjen valinnoista yksi tärkeimpiä on se, mitä laitamme lautasellemme. Kokoomusopiskelijat ovat johdonmukaisesti vaatineet lihantuotannon yhteiskunnallisista tuista luopumista markkinoita vääristävinä ja ympäristöä kuormittavina. Puolueen uudessa ympäristöohjelmassa onkin nyt nostettu tavoitteeksi, että EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain suosimaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä, toteaa Takatalo tyytyväisenä.

Kokoomusopiskelijoiden mielestä ruokakysymykset on ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa. Yksi tavoite, jota Kokoomusopiskelijat eivät vielä ole saaneet puolueessa läpi, on viljeltyjen geenimuunneltujen organismien ravinnoksi tuottamisen salliminen. Kokoomusopiskelijoiden asiaa koskeva puoluekokousaloite hävisi äänestyksen vuoden 2018 puoluekokouksessa.

– Maatalous on suurten haasteiden edessä ilmaston muuttuessa. Geenimuunnellut organismit luovat aidosti tehokkaan ja varteenotettavan vaihtoehdon, jolla maatalouden selviytymiskyky voidaan tulevaisuudessa turvata. GMO:n avulla voitaisiin myös pidentää kasvukautta ja suurentaa satoja Pohjolassa. Mielestämme tätä vaihtoehtoa tulisi tosissaan harkita EU:n ja Suomen lainsäädännössä, sanoo Takatalo.

Lisätietoja:

Janika Takatalo

Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65

Ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla

Posted on by janika

”Päättäjät, laittakaa minut ruotuun vaikka väkisin!”, aneli Docventuresin Riku Rantala paljon jaetussa kolumnissaan viime viikolla. Ilmastoahdistusta on muutenkin ollut tavallista enemmän ilmassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkeen. Jos emme välittömästi saa päästöjä laskuun, ovat seuraukset maapallolle tuhoisat.

Jokaisen ihmisen ilmastoystävälliset ratkaisut ovat osa suurempaa puroa, eikä pidä ajatella, ettei niillä olisi merkitystä. Kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut kuitenkin tehdään kaupunginvaltuustoissa, eduskunnassa, EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Päästösitoumuksia tulee tiukentaa kaikilla näillä tasoilla ja ratkaisujen on sisällettävä niin verotukseen, budjetteihin kuin lainsäädäntöönkin vaikuttavia toimia.

Kaikkein tehokkaimmin ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla. Verot ja eurot ovat vaikuttavia työkaluja, kun ne suunnataan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ensinnäkin saastuttavista valinnoista on tehtävä kalliimpia kuin ympäristöystävällisistä; hiilelle, jätteille ja muille ympäristöä pilaaville toiminnoille on saatava korkeampi hinta. Vastaavasti huojennuksia verotuksen kautta tulee ohjata kestäviin vaihtoehtoihin. Ihminen on rationaalinen toimija, joka muuttaa kulutustottumuksiaan viimeistään kukkaron sanelemana.

Myös budjetti on hyvä paikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen kaikilla päätöksenteon tasoilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Suomessa käyttöön kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siinä jokainen ministeriö arvioi, miten heidän käyttämänsä eurot edistävät tai haittaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Pienellä muokkauksella tämä oli hyödynnettävissä niin kunta- kuin Euroopankin tasolla.

Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään käymällä kirpputoreilla tai kaatamalla kahviin kauramaitoa – vaikka nämä tärkeitä tekoja ovatkin. Ilmastonmuutos ratkaistaan äänestämällä valtaan päättäjiä, joilla on horisontti tarpeeksi kaukana ja jotka ovat valmiita toteuttamaan tiukkaa sinivihreää talouspolitiikkaa.

ps. Tänään Helsingissä marssitaan klo 14:30 ilmaston puolesta. Marssin ohella on monia muitakin tapoja vaikuttaa, mutta pääasia on, että vaikuttaa. Jos et sinä, niin kuka? Jos ei nyt, niin milloin? #nytonpakko

Janika Takatalo