Ask Me Anything -paneelissa Turku-salissa 21.3.

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo osallistuu torstaina 21.3. klo 15 Ask me anything -paneeliin.

Alle kuukauden päästä käydään tärkeät eduskuntavaalit. Suomi on suurien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen torjumisen, hyvinvointivaltion uudistamisen ja työllisyysasteen noston, edessä. Tule kysymään Suomen kovimmilta opiskelijapoliitikoilta, miten he ratkaisisivat nämä ja monet muut ongelmat.

Ask Me Anything -paneelissa te, hyvä yleisö, esitätte kaikki kysymykset.

Kysymyksiä voit laittaa jo ennakkoon alla olevalla lomakkeella:
https://bit.ly/2HzJVP1

Paneelin järjestävät:
Turun opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys TOSY
Turun vihreät nuoret
Turun Kokoomusopiskelijat – AKN ry.

 

Ask me anything, vaalipaneeli, paneelikeskustelu, eduskuntavaalit2019, #Takatalo2019, Turku, Turun yliopisto, TYY, Turun ammattikorkeakoulu, Turun AMK, Turku-sali, Salo, Vaalit 2019, Eduskuntavaaliehdokas

Näkökulmia Euroopan Unioniin Tampereella 12.3.

Kokoomusopiskelijoiden EU-pamfletti julkaistiin tammikuussa ja Suomea kiertävän pamflettikiertueen on aika rantautua rennon paneelin muodossa Tampereelle! Paneeli järjestetään 12.3. tiistaina klo 17 alkaen panimoravintola Plevnassa. Panelisteina ovat:

 

Janika Takatalo, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja sekä eduskunta- ja eurovaaliehdokas

Merve Caglayan, Vihreiden eduskuntavaaliehdokas

Lauri Ikola, Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja

Niina Hämäläinen, Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen

 

Paneelin juontavat Tampereen Kokoomusopiskelijoiden Neea Loimuvirta ja Eero Heikkilä.

Janikan eurovaalitiimiin pääset mukaan tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

Lämpimästi tervetuloa!

 

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Näkökulmia Euroopan unioniin, Euroopan unioni, Europarlamenttivaalit 2019, Panimoravintola Plevna

Epstorilla, Seinäjoella, Kokoomus, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Vahvat perustaidot koulutuspolitiikan kärjeksi

Läs här på svenska

Maailman paras peruskoulu on pitkään ollut suomalaisten ylpeyden aihe ja sen julkista salaisuutta, maailman parhaita opettajia ja opetusta, on tultu seuraamaan kaikista maailman kolkista. Kuluneella hallituskaudella koulutusjärjestelmää on ansiokkaasti uudistettu varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, ja seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi tuleekin asettaa uudistusten hallittu maaliin vieminen ja koululaisten vahvojen perustaitojen takaaminen.

Heikoilla perustaidoilla varustettuja nuoria valmistuu peruskoulusta yhä enemmän, mikä johtaa monen kohdalla koulutuksen keskeyttämiseen toisella asteella. Heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot lisäävät syrjäytymisen riskiä, sillä ne ovat edellytykset jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämiselle. Tärkeimmät tulevaisuustaidot, joita voimme lapsille ja nuorille opettaa, ovat oppimaan oppiminen ja kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

Moni puolue on esittänyt ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella 18-vuotiaaksi asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen opintojen loppupäässä ei kuitenkaan poista puutetta perustaidoissa ja on siksi vain näennäinen toimi eikä todellinen ratkaisu. Vaikuttavampaa on suunnata katseet varhaisiin vuosiin ja peruskoulun alkupäähän. Kokoomus kannattaa esiopetuksen alkamista viisivuotiaana ja peruskoulun ensimmäisten luokkien muuttamista joustavaksi kokonaisuudeksi.

Aikaisemmin aloitettu esiopetus takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, kun kotitaustasta johtuvia lähtökohtaeroja pystytään tasaamaan. Lisäksi mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan osaavan lastentarhanopettajan toimesta havaita nykyistä aikaisemmin ja näin saada perheelle oikea-aikaista tukea. Peruskoulun ensimmäisten vuosien tulee keskittyä vahvan luku-, lasku- ja kirjoitustaidon juurruttamiseen.

Kouluvuosia tärkeämpää on tuijottaa osaamistavoitteita. Oppivelvollisuuden on toteuduttava oppimistavoitteiden saavuttamisen kautta. Tavoitteena tulee olla, että jokainen kolmannelle luokalle siirtyvä osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Vahvojen perustaitojen päälle on hyvä rakentaa myöhempää oppimista. Niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea, tulee saada sitä. Myöskään nopeammin eteneviä ei saa unohtaa tylsistymään. Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin.

Nyt tarvitaan perustaitojen kunnianpalautus. Nostetaan vahvojen perustaitojen saavuttaminen koulutuspolitiikan ykköstavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Takatalo, Janika Takatalo, eduskuntavaaliehdokas, eduskuntavaalit 2019, VTM, Kokoomus, #Takatalo2019, vahvat perustaidot, lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito, Takatalo

Korkeakoulututkintoa ei tulisi saada ilman kansainvälistymisjaksoa

Tiedote 9.5.2018

Julkaisuvapaa

Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Korkeakoulututkintoa ei tulisi saada ilman kansainvälistymisjaksoa

Kansainvälisyys, kielitaito ja eri kulttuurien tuntemus voidaan nähdä tänä päivänä välttämättöminä perustaitoina. Yhä useamman toimenkuvaan nyt ja tulevaisuudessa kuuluu yhteydenpitoa maailmalle, matkustamista ja vierailla kielillä toimimista. Kansainvälisyystaitoja tarvitaan lähes kaikilla aloilla eri taustoista tulevien ihmisten kanssa toimiessa.

– Jokaiseen korkeakoulututkintoon Suomessa tulisi sisällyttää kansainvälistymisjakso. Tutkintotodistusta ei tulisi saada käteen, jos ei ole opintojen aikana hankkinut minkäänlaista kansainvälistä kokemusta. Kansainvälistymisen suorittamistapojen pitäisi toki olla mahdollisimman joustavia, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.

Kansainvälistymisjakson voisi suorittaa perinteisen opiskelijavaihdon lisäksi vaikkapa kansainvälistä kauppaa tekevän yrityksen harjoittelussa, Suomessa olevia vaihto-opiskelijoita tutoroimalla tai ryhmätöinä kansainvälisissä verkko-opintoalustoissa. Myös vapaa-ajalla hankittu osaaminen tulisi tunnustaa: reppureissailu Aasiassakin kartuttaa kansainvälisiä taitoja.

– Ehdotuksemme olisi myös yksi tapa lisätä kansainvälisen liikkuvuuden tasa-arvoa. Nykyisellään  naiset lähtevät vaihtoon useammin kuin miehet ja yliopistoista lähdetään maailmalle ammattikorkeakouluja herkemmin. Myös asuinpaikka ja sosiaalinen tausta näkyvät liikkuvuustilastoissa. Pakollisena tutkinnon osana kaikki korkeakoulutetut hankkisivat kansainvälistä osaamista, Takatalo toteaa.

Tutkintojen kansainvälistymisjaksoista on puhuttu jo jonkin aikaa, ja asiaa on pidetty esillä esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:a laadittaessa. Nyt olisikin korkeakouluilla paikka laittaa puheet käytäntöön ja varmistaa valmistuneiden kansainvälisen osaamisen taso.

Samalla näin Eurooppa-päivänä Kokoomusopiskelijat haluaa korostaa EU:n rahoittaman Erasmus-ohjelman merkitystä opiskelijoille ja toivoo Euroopan parlamentin kasvattavan ohjelmaa tulevalla kaudella paitsi taloudellisesti niin myös laajuudeltaan, jotta yhä laajemmat osallistujaryhmät saadaan sen piiriin.

Lisätietoja:

Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65
janika.takatalo@kokoomusopiskelijat.fi

 

Valtuustoaloite 11.9.: Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun

Valtuustoaloite 11.9.2017

Turku mukaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun

Syksyn budjettiriihessä päätettiin monista lapsiperhemyönteisistä asioista. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta. Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistuu Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat lähemmäs sadan prosentin luokkaa. Viisivuotiaista turkulaislapsista 85,1 % oli varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 31.12.2016.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Turun tulee tehdä periaatepäätös viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun mukaan pyrkimisestä.

Edellä kerrotun perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että

  • Turku tekee periaatepäätöksen pyrkiä mukaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun. Kokeilun lopullinen laajuus ja toteutus voidaan päättää myöhemmin sen perusteella, paljonko valtion rahaa kokeiluun tulee.

 

Janika Takatalo

Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Syksyn budjettiriihen todellisia voittajia olivat lapsiperheet. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta.

Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistui Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat yli 90 prosentin luokkaa.

Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Töitä on kannattavampaa ottaa vastaan, kun noussut tulotaso ei katoa heti varhaiskasvatusmaksuihin. Ensi vuoden alusta voimaan tulevan muutoksen myötä 6700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin ja sisaralennus nousee kaikissa perheissä 10 prosentista 50 prosenttiin.

Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Ensimmäinen askel oli maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisilta perheiltä. Seuraava on tämä budjettiriihessä päätetty kokeilu viisivuotiaille maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

Turun tulee hakea mukaan kokeiluun. Pyrkimyksenä tulee olla mallin vakiinnuttaminen kaupunkiimme. Aion tehdä asiasta valtuustoaloitteen seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Janika Takatalo

Kaupunginvaltuutettu (kok.)
Turku