Turun kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo tavattavissa Kupittaan rautatieasemalla perjantaina 21.3. klo 9:15.
Janika Takatalo on Tahdon tunnin junan -kansalaisryhmän perustaja.
Liity Janikan kampantiimiin tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/
Salolainen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo tavattavissa Kupittaan rautatieasemalla 21.3. klo 9:15.
Jos et vielä ole Janikan kampanjatiimissä, pääset mukaan tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/
Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo tavattavissa Kupittaan rautatieasemalla 19.3. klo 9:15.
Jos et vielä ole Janikan kampanjatiimissä, pääset mukaan tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/
Viidentenä #tekoja –sarjassa on intohimoni kohde jo monen vuoden ajalta – nimittäin Kupittaan ja Itäharjun tiedepuiston kehittäminen. Vuonna 2015 toimin TYYn hallituksen varapuheenjohtajana ja korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittisen Ryhmä 40 000:n koordinaattorina (silloin vielä Ryhmä 30 000, mutta aloitteestani muutettiin vuoden lopussa nimeksi Ryhmä 40 000). Vuosi oli kunnallispoliittisesti opiskelijoiden aktiivisin vuosiin. Loimme kestävät suhteet esimerkiksi kaupunginhallitukseen ja tapasimme kaikki valtuustoryhmät useampaan otteeseen. Yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa pidimme monta suunnittelupalaveria, jossa toimme esiin ajatuksiamme Suomen parhaasta kampusalueesta.
Tuon vuoden jälkeisenä keväänä kaupunginhallitus päätti nostaa Kupittaan kampuksen ja tiedepuiston alueen kehittämisen Turun ensimmäiseksi kärkihankkeeksi. Kärkihanke on sisällöltään pitkälti sen mukainen, mitä vuonna 2015 lobbasimme. Tuonkin jälkeen olen jatkanut aktiivista kirjoittamista aiheesta eri kanaviin ja myös puhunut kampusalueen potentiaalista aina tilaisuuden tullen. Minulla on monta täysin toteutettavissa olevaa ässää hihassa, joita haluaisin valtuutettuna päästä edistämään. Aloitteeni Heurekan tyyppisen matkailukohteen saamiseksi kampusalueelle sai melko paljon huomiota alkuvuonna. Nyt alueelle on tulossa vierailu- ja innovaatiokeskus, joka toteuttaa tätä ajatusta.
Kupittaan ja Itäharjun alueelle syntyy tällä hetkellä eniten Turussa uusia työpaikkoja. Suomen paras kampusalue ja tiedepuisto toisi lisäarvoa alueelle hakeutumista pohtivien yritysten, ammattilaisten ja opiskelijoiden näkökulmasta. Haluamme Turkuun parhaat yrityskehittäjät, parhaat tutkijat ja esimerkiksi parhaat urheilijat. Alueen tulee olla omaleimainen kokonaisuus, joka ei tyhjene iltapäivällä vaan sykkii elämää pitkälle iltaan saakka. Siksi sinne tarvitaan lisää asumista, lisää kivijalkaliikkeitä ja lisää viihtyisiä viheralueita.
http://www.tyy.fi/fi/medialle/blogi/2015/09/suomen-paras-kampusalue
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3380597/Turku+tarvitsee+oman+Heurekan
https://drive.google.com/file/d/0B9TSqPO0E-TvNlRWQmFBR200bGc/view
#turku #kampus #osaavaturku #kokoomus #takatalo2017
Julkaistu alunperin Turun Kokoomuksen blogissa
Kuvittele, että astut Kupittaan asemalla junasta. Heti vastassa ovat isot kyltit ja monumentit: tervetuloa kampusalueelle ja tiedepuistoon! Koko ympäristö henkii tiedonjanoista ilmapiiriä. Ulkoalueilla on mukava opiskella ja tehdä töitä. Rakennetussa ympäristössä ovat sulassa sovussa niin yritykset, korkeakoulut kuin asuminenkin. Alue on omaleimainen, selkeästi erottuva kaupunginosa. Liikkuminen alueella ja alueelle on helppoa. Tämän takia Turkuun tullaan ympäri Suomen opiskelemaan ja sen jälkeen usein myös jäädään.
Tästä minä haaveilen.
Turku on vanha sivistyskaupunki, jonne perustettiin katedraalikoulu jo 1280-luvulla. Sitä seurasi Suomen vanhin yliopisto, Turun Akatemia, eli nykyinen Helsingin yliopisto. Tänä päivänä Turussa toimii kuusi korkeakoulua sekä lukuinen määrä toisen- ja perusasteen oppilaitoksia. Sivistys on toki paljon muutakin kuin akateemisuutta ja muodollista pätevyyttä. Meillä on laajat kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä vilkas tapahtumatarjonta. Voisimme hyvin brändätä itsemme tätä kautta!
On valtava potentiaali, että korkeakoulumme sijaitsevat sekä lähellä toisiaan että keskustaa. Nykyisellään alue on kuitenkin hajanainen ja monet mahdollisuudet ovat vielä hyödyntämättä. Kun Kupittaalla jää junasta, edessä on lähinnä asfalttinen parkkipaikka ja hölmistys. Koko hienous jää helposti huomaamatta. Tämä olisi korjattavissa jo pienillä kekseliäillä ideoilla sekä kokonaisvaltaisemmin rohkealla kaupunkisuunnittelulla.
Miltä kuulostaisi esimerkiksi erikoiset ja värikkäät lyhtypylväät koko alueella? Entä hauskat kampuspyörät Helsingin alepapyörien tapaan? Tai opiskelijoiden Mekka – monipuolinen järjestötila start uppeja ja yhteisöllistä kohtaamista varten? Vetovoimatekijöiltä ainakin nuorten opiskelukaupunkia etsivien ja jo täällä opiskelevien mielestä. Ilahduttaisivat varmasti muitakin turkulaisia sekä täällä vierailevia.
Kilpailu tulevaisuuden osaajista kiristyy jatkuvasti suurten kaupunkien välillä. Koulutetulla väestöllä on monia positiivisia kerrannaisvaikutuksia aluetalouteen. Tällä hetkellä häviämme tässä Tampereelle ja Helsingille. Moni haluaisi jäädä valmistumisen jälkeen Turkuun, mutta korkean osaamisen työpaikkoja ei riitä kuin harvoille. On pakko lähteä pois.
Yhtenäinen tiedepuisto- ja kampusalue voisi ratkaista tätäkin ongelmaa. Innovaatiot ja yritykset harvoin syntyvät yksin kotona kirjoja lukemalla. Ne syntyvät poikkitieteellisissä kohtaamisissa ja arjen haasteita ratkaistessa. Yhtenäisellä alueella opiskeltaisiin rohkeammin ristiin eri korkeakoulujen välillä, AMK:sta käytäisiin Åbo Akademin kursseilla ja niin edespäin. Vapaa-ajalla verkostoiduttaisiin muuallakin kuin keskustan baareissa. Alue ei tyhjenisi illoiksi, kun (opiskelija-)asumista tuotaisiin lisää Kupittaalle ja Itäharjun alueelle. Yritykset ja korkeakoulut tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä ja hyödyntäisivät toisiaan.
Monessa asioissa olemme menossa jo hyvään suuntaan, mutta auttamattoman hitaasti. Suomen parhaan kampusalueen kokonaiskehittäminen tulee pitää vahvasti mielessä Turun yleiskaava 2029:n laadinnassa, mutta pieniä parannuksia voisi alkaa tekemään nopeallakin aikataululla. Näytetään, että Turku osaa olla dynaaminen sivistyskaupunki ja tartutaan toimeen vaikka heti!
Janika Takatalo
Kirjoittaja on Turun kokoomuksen hallituksen jäsen
Julkaistu alunperin TYYn blogissa
Turun kaupungissa on meneillään Yleiskaava 2029:n valmistelu. Kyseessä on suunnitelma, joka tulee vaikuttamaan vahvasti kaupunkiympäristön kokonaiskehitykseen lähitulevaisuudessa. Turku viettää 800-vuotisjuhliaan vuonna 2029, ja samalla halutaan varautua 20 000 uuteen turkulaiseen. Uuden yleiskaavan päämääränä on Turun vetovoiman, aseman ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
Tällä hetkellä meneillään on koko prosessin merkittävin vaihe: kehityskuvavaihtoehdon valinta. Vaihtoehtoja on kolme, joista ensimmäinen korostaa kasvua keskuksiin, toinen kasvua joukkoliikennereittien/sisääntuloväylien varrelle ja kolmas hajautettua kasvua. Turun yliopiston ylioppilaskunta päätti lausua asiasta oma-aloitteisesti kaupunginhallitukselle sekä suunnittelusta vastaavalle kaavoitusinsinöörille. Korkeakouluopiskelijat ovat huomattava joukko nykyisiä ja tulevia turkulaisia, joiden mielipiteen tulee kuulua kaupunkisuunnittelussa.
TYY päätyi kannattamaan vaihtoehtoa ”Kasvu keskuksiin”, joka nojaa voimakkaasti olemassa olevaan palvelurakenteeseen ja sijoittaa tavoitellun kasvun pääosin Turun keskustaan ja alakeskuksiin. Opiskelijat haluavat tutkitusti asua palveluiden läheisyydessä, ja suosituin asumismuoto on kerrostalo lähellä keskustaa. Malli mahdollistaa myös kohtuuhintaisen asumisen keskustan ulkopuolisella kehällä. Tiivis rakentaminen on paitsi kustannustehokasta myös järkevää ja säästeliästä maankäyttöä. Lyhyet etäisyydet kaupungissa parantavat kevyen liikenteen edellytyksiä ja lisäävät joukkoliikennettä vahvojen alakeskusten välillä.
Erityisen tärkeäksi opiskelijat kokevat Kupittaan ja Itäharjun alueen. Kasvu keskuksiin -malli tukisi kampus- ja tiedepuistoalueelle luotavaa korkean osaamisen keskittymää. Kampusalueesta tulee tehdä omaleimainen ja toimiva kokonaisuus. Opiskelijajärjestöillä on jo mietittynä visio Suomen parhaasta kampusalueesta, joka esitellään tarkemmin, kun siirrytään tarkastelemaan alueen kaavaa yksityiskohtaisemmin. Korkeakoulujen sijainti lähellä keskustaa ja lähellä toisiaan on ainutlaatuinen mahdollisuus, joka tulee hyödyntää mahdollisimman hyvin. Myös nopeamman junayhteyden rakentaminen Turun ja Helsingin välille korostaa Kupittaan ja Itäharjun aluekokonaisuuden kehittämisen tarvetta. Lisäksi tulee muistaa, että opiskelija-asuminen on tärkeä tekijä opiskelukaupunkia valitessa, ja kampusalueen lähelle tulisikin kaavoittaa tilaa opiskelijauudisrakentamiselle. Kulkeminen kampusalueelle ja kulkeminen kampusalueen sisällä on oltava jouhevaa ja turvallista. Viheralueiden tärkeyttä viihtyvyyden kannalta ei sovi myöskään unohtaa yleiskaavaa suunnitellessa.
Turun kaupunkistrategian keskeiseksi päämääräksi on nostettu tavoite olla Suomen paras opiskelijakaupunki. Tämän loistavan tavoitteen tulee näkyä vahvasti myös yleiskaavaa suunnitellessa.
Janika Takatalo
TYYn hallituksen varapuheenjohtaja
Julkaistu alunperin TYYn blogissa
Turun kaupunki julkaisi loppuvuonna tutkimuskatsauksen, jonka tulos oli selvä. Opiskelijat tuovat kaupunkeihin merkittävän osaamispotentiaalin, johon ei ole kiinnitetty toistaiseksi tarpeeksi huomiota. Katsauksen kirjoittaja, erikoistutkija Heli Kalliomäki Turun Yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta tiivistää: ”mikäli opiskelijoiden halutaan sitoutuvan kaupunkiin, myös kaupungin tulee sitoutua opiskelijoihin ja ottaa heidät mukaan kaupungin kehittämiseen”.
Mikä sitten saa opiskelijan sitoutumaan kaupunkiin? Katsauksen mukaan kaupunki voi osaltaan myötävaikuttaa opiskelijan asettumiseen paikkakunnalle tukemalla hänen integroitumistaan paikalliseen työelämään. Myös opiskelijoiden hyödyntämiä palveluja kannattaa kehittää. Opiskelijoille olisi hyvä osoittaa tiloja kehitellä uutta kaupunkikulttuuria sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta kaupungin päätöksentekoon.
Turku kyllä näyttäytyy opiskelijoille houkuttelevana paikkana asua, opiskella ja tehdä töitä, mutta merkittävänä ongelmana on puute korkean osaamisen työpaikoista valmistuneille korkeakoulutetuille. Nykyisellään maakunnastamme karkaa osaamista jatkuvana virtana pääkaupunkiseudulle. Tilanteen korjaamiseksi alueen elinkeinoelämään tulee panostaa, erityisesti nuorten ja opiskelijoiden perustamat start up – yritykset voisivat olla ratkaisu. Kaupungin tulisi mahdollistaa yritysten perustamiselle hyvät puitteet niin, että Turku olisi Suomen paras paikka perustaa yritys ja innovoida uutta. Tuotantoketjun toimiessa korkeakouluissa syntyneet ideat saadaan valjastettua liikeideoiksi ja sitä kautta kannattavaksi liiketoiminnaksi, joka tuottaa työpaikkoja ja hyvinvointia Turun seudulle.
Kaupungin tulisi vaikuttaa siihen, että toimitiloja opiskelijayrittäjille olisi paremmin saatavilla. Esimerkiksi Teknologiakiinteistöt tarjoaa Turku Science Parkin alueella tiloja start up –yrityksille, mutta niiden tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään. Lisäksi auttaisi, jos yrittäjyyspalvelut järjestettäisiin yhden luukun periaatteella. Ei pidä myöskään unohtaa opiskelijoiden työmahdollisuuksien parantamista korkeakouluopiskelijoille suunnattavien harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen kautta. Näiden määrää tulisi lisätä, sekä avoimista paikoista viestimistä parantaa. Tukemalla opiskelijoiden työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia Turussa varmistetaan, että nykyisellään seudulta pois valuva osaamispotentiaali saataisi paremmin jäämään ja hyödyttämään koko aluetta.