Valtuustoaloite 23.9.2024: Sairastavuutta pienemmäksi päiväkodeissa ilmanpuhdistuksen avulla

Valtuustoaloite 23.9.2024

Sairastavuutta pienemmäksi päiväkodeissa ilmanpuhdistuksen avulla

E3 Pandemic Response -hankkeessa selvitettiin ilmanpuhdistimien käytön vaikutusta lasten sairastamiseen. Tutkimuksen mukaan pelkästään päiväkotien ilmaa puhdistamalla lasten sairastelu väheni peräti 18,2 prosenttia. Tutkimuksessa oli mukana neljä päiväkotia, joissa oli samanlainen ilmanvaihto. Ensimmäisenä vuonna kahteen päiväkotiin sijoitettiin siirrettäviä ilmanpuhdistimia, ja toisena vuonna ilmanpuhdistimet siirrettiin kahteen verrokkipäiväkotiin. Tulokset osoittivat, että ilmanpuhdistimista on iso hyöty, ja lasten sairastelu väheni lähes kolmanneksella jo ensimmäisen vuoden jälkeen. 

Ilmanpuhdistus on myös kustannustehokas ratkaisu. Tutkimuksen mukaan sairastamisesta aiheutuvat kustannukset ovat suurempia kuin ilmanpuhdistuksen kustannukset. Leikki-ikäiset lapset sairastavat keskimäärin 10–13 tarttuvaa infektiota vuodessa, mikä aiheuttaa myös varhaiskasvatuksen henkilökunnan sairastumisia ja lisää vanhempien poissaoloja työstä. 

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Turku selvittää ilmanpuhdistinten hankkimisen hintaa ja siitä riippuen ottaa käyttöön alkuun esimerkiksi muutamia siirrettäviä ilmanpuhdistimia vanhoihin päiväkoteihin ja lisäksi ottaa ilmanpuhdistuksen huomioon uusia päiväkoteja rakennettaesa. Tavoitetilana on, että vähitellen ilmanpuhdistimet kaupungin päiväkodeissa yleistyvät ja sitä myöten lasten ja heidän kanssaan tekemisissä olevien aikuisten sairastavuus vähenisi ja tämä toisi myös säästöjä.

Lisätietoja:https://www.hs.fi/suomi/art-2000010692890.html 

Oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen on taattava

Julkaistu Turun Sanomissa 10.2.2024

Sydän särkyy aamu toisensa jälkeen, kun uutisista joudumme lukemaan Joensuun järkyttävää lapsisurmaa. Miten me yhteiskunnan aikuiset olemme päästäneet tuon pienen urhean lapsen putoamaan kaikkien turvaverkkojen läpi kohti kuolemaa? Lupasimmehan jo vuosia sitten, että Vilja-Eerikan tapaus ei enää toistuisi, mutta yhä edelleen 2-3 lasta kuolee Suomessa vuosittain väkivallan seurauksena.

Lasten ja nuorten ongelmista ja haasteista puhumme kyllä paljon. Koronan vaikutukset, PISA-tulosten lasku, mielenterveys- ja päihdeongelmat, jengiytyminen, lisääntyvät nepsy-diagnoosit vain muutamia mainitaksemme. Kaikkia näitä haasteita ratkomaan on perustettu työryhmiä, kiristetty henkilöstömitoituksia, palkattu kouluihin uusia ammattiryhmiä ja silti lasten ja nuorten hyvinvointi polarisoituu. Ne jotka voivat huonosti, voivat yhä huonommin.

Lapset syntyvät perheisiin. Jo ennen syntymää tarjoamme upeaa yli 100-vuotiasta neuvolainnovaatiota raskauden ja lapsen kehityksen tueksi. Käynneillä mitataan, tutkitaan ja havainnoidaan erityisesti lapsen fyysiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Jos perheillä on kasvukäyrien ulkopuolella olevia jaksamisen, mielenterveyden, kasvatuksen tai päihteiden käytön haasteita, ei näihin useinkaan pystytä riittävästi paneutumaan. Perheen pitäisi kyetä hakeutumaan erikseen perhe- tai kasvatusneuvolaan tai muihin palveluihin.

Lapsen elämä muodostuu kodista, varhaiskasvatuksesta, koulusta, kavereista ja harrastuksista tai näiden yhdistelmistä. Jotta pystyisimme turvaamaan jokaiselle syntyvälle lapselle mielekkään ja turvallisen lapsuuden, meidän olisi onnistuttava huomattavasti nykyistä paremmin tukemaan lapsen perhettä ja sen arkea. Ennaltaehkäiseviä palveluja tulee saada matalalla kynnyksellä koteihin. Kaikilla tulee olla mahdollisuus harrastaa. Perheiden toimeentulon haasteita on ratkottava työllisyyttä ja lapsiperheiden sosiaaliturvaa kehittämällä. Neuvolakäyntien painopistettä pitäisi siirtää fyysisestä seulonnasta vuorovaikutuksen, jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Vasta, kun perheen ja lapsen tukemisen tavanomaisemmat keinot on käytetty, siirrytään raskaampien palveluiden pariin. Tutkimusten valossa jo 3-vuotiaan lapsen tilanne on nähtävissä ja ongelmat ennustettavissa. Miksi me emme silloin tartu asiaan? Lastensuojelun resurssipula on huutava, mutta kyse on myös työn organisoinnista. Mitkä tehtävät kuuluvat sosiaalityöntekijälle, mitkä muille ammattilaisille. Sosiaalityöntekijän pitäisi voida keskittyä ensisijaisesti lapsen kanssa työskentelyyn, tapaamisiin ja kuulemiseen. Kaikkein pienimmät lapset on priorisoitava ja tunnettava erityisen hyvin, sillä he eivät pysty itse useinkaan kertomaan hädästään tai ottamaan yhteyttä.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella lasten ja nuorten hyvinvointi on otettu todellakin vakavasti. Perhekeskusten toiminta on vakiintumassa koko hyvinvointialueelle. Tämän vuoden aikana hyvinvointialueella aloittaa uusi organisaatioyksikkö: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, mihin on koottu niin perhekeskusten kuin lastensuojelun palvelut. Koko kehitystyön keskipisteessä ovat lapset, nuoret ja perheet. On tärkeää onnistua kokoamaan tarvittavat ammattilaiset perheen ympärille, eikä hyppyyttää heitä luukulta toiselle. Tulevaisuudessa perheiden ei tarvitse tietää, ottaako yhteyttä lasten, perhe- vai kasvatusneuvolaan tai nuoren pähkäillä, kääntyykö kuraattorin, terveydenhoitajan, psykologin, koutsin, tsempparin vai kenen puoleen. Perheillä on oltava oikeus omaan perhekeskuksen työntekijään, jonka kautta tarvittava kokonaisvaltainen tuki, apu ja neuvo löytyy.

Hyvinvointialueen tehtävänä on myös kouluttaa alueen ammattilaisia vakavien tilanteiden varalta. Kun hätä on suurin, meillä on oltava varhaiskasvatuksessa ja kouluissa selkeät ohjeet ottaa yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen sekä poliisiin, jotta yksikään ei enää putoaisi.

Janika Takatalo ja Sanna Vauranoja
Varhan aluevaltuusto (kok.)

Yhteisöllisyys on yksi avaintekijä parempiin oppimistuloksiin

Julkaistu Turun Sanomissa 8.12.2023

Uusimmat Pisa-tulokset on taas julkaistu, eivätkä tulokset ole Suomelle mairittelevia. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt ja osaamiserot kasvaneet.

Suunnan on nyt todella muututtava, sillä pieni kansakuntamme ei pärjää yhä kiihtyvässä globaalissa kilpailussa, jos emme pysy muiden OECD-kärkimaiden kintereillä.

Onneksi Orpon hallitus panostaa perustaitoihin, sillä ilman riittävää luku-, lasku- ja kirjoitustaitoa ei myöskään ole valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista. Peruskouluun ollaan lisäämässä 200 miljoonan euron rahoitus ja perusopetuksen vähimmäisopetusmäärää kasvatetaan. Oppimisen tukea vahvistetaan ja opettajien hallinnollista työtä vähennetään.

Lisäksi hallitus vakiinnuttaa tasa-arvorahoituksen, jolla tuetaan esimerkiksi sosioekonomisesti haastavammilla alueilla sijaitsevia kouluja. Koulujen kännykkäkiellot mahdollistetaan.

Paikallisesti tehdään myös paljon ja olen todella iloinen, että Turussa olemme ottaneet lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin yhdeksi uudeksi painopisteeksi. Kun hyvinvointialueet aloittivat alkuvuonna, kaupunkien rooli muuttui. Nyt 2/3 Turun palveluista ja budjetista liittyy opetuksen ja kasvatuksen palveluihin.

Lapset ja nuoret eivät voi saavuttaa maailman parhaita oppimistuloksia, jos he eivät voi hyvin. Siksi kiusaaminen, häiriökäyttäytyminen ja mielenterveysongelmat on ratkaistava yhteistyössä kotien kanssa, jotta koulu voi onnistua tehtävässään.

Uskon myös, että tärkeä palasensa on yhteisöllisyydellä aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Minulle itselleni oli tärkeää, että lapsi pääsisi pieneen päivähoitoyksikköön. Kun sekä lapset että aikuiset kaikki tuntevat toisensa, on helpompi varmistaa, että kukaan ei putoa ja mahdolliset haasteet voidaan havaita ajoissa.

En väitä, etteivätkö isotkin yksiköt voisi onnistua ja niissä on myös omat etunsa. Olen kuitenkin huolestuneena seurannut kehitystä esimerkiksi Espoossa, jossa rakennetaan pitkälti yli 300 lapsen päiväkotikompleksia.

Pieni voi hukkua massaan valtavassa päiväkodissa tai koulussa. Ne aiheuttavat helposti myös käytännön haasteita, kuten enemmän sairastelukierteitä, meteliä sekä vaarallista ruuhkaa vienti- ja hakutilanteissa.

Tärkeimpänä näen kuitenkin sen yksilöllisen huomion ja tuen, mitä pienessä ryhmässä tai yksikössä voi saada.

Isot yksiköt ovat yleensä kuitenkin kustannustehokkaita ja joku balanssi tässäkin tulee löytää. En kuitenkaan halua, että Turussa mennään kohti liian massiivisia laitoksia tai ryhmäkokoja.

Pohja ihmisten hyvinvoinnille ja hyville oppimistuloksille luodaan jo nuorena.

JANIKA TAKATALO

Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu (kok)

VTM

Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tulevaisuusinvestointi

Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tulevaisuusinvestointi

Varhaiskasvatus on lapsiperheille arjen tärkeimpiä lähipalveluja. Laadukas varhaiskasvatus tasaa sosioekonomisia eroja tehokkaasti ja mahdollistaa vanhempien osallistumisen työmarkkinoille täysipainoisesti. Lapsille varhaiskasvatuksessa luodaan pohja myöhemmälle oppimiselle, kehitetään hauskalla tavalla tarpeellisia taitoja ja opetellaan kaverisuhteiden luomista ja ylläpitoa. 

Varhaiskasvatuksen kriisistä puhutaan paljon etenkin pk-seudulla ja henkilöstöpula onkin akuutti tosiasia. Pitää kuitenkin muistaa, että valtaosassa kuntia ja kaupunginosia tilanne on myös hyvä ja varhaiskasvatukseen ollaan hyvin tyytyväisiä. Itselläni esimerkiksi ei ole mitään pahaa sanottavaa oman lapseni päiväkodista. 

Haluaisin, että yhä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen, sillä tällä hetkellä koteihin jäävät usein ne, jotka eniten hyötyisivät siitä. Esimerkiksi maahanmuuttajaperheen lapset oppisivat suomen tai ruotsin kielen päiväkodissa todennäköisesti paremmin kuin kotona. Kaikki kodit eivät myöskään ole turvallisia ja hyvinvoivia. Silloin osaava varhaiskasvatuksen ammattilainen voi tunnistaa vaikeat tilanteet ja tarjota ratkaisuja. Kotiin jäämällä ongelmat tuppaavat jäämään piiloon ja kasaantumaan.

Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta voidaan lisätä jatkamalla päivähoitomaksujen alentamista sekä tekemällä esikoulusta kaksivuotinen. On myös tärkeää, että päiväkotipaikan saa silloin kun sitä tarvitsee ja sieltä mistä se arjen toimivuuden kannalta on parasta saada. Varhaiskasvatuksen pitää myös olla niin laadukasta, että vanhemmat uskaltavat hyvillä mielin jättää kalleimmat aarteensa sinne työpäivän ajaksi. 

Kaikki nämä toiveet kulminoituvat osaavaan ja riittävästi resursoituun henkilökuntaan. Ryhmäkoot pitää pitää koko päivän ja ryhmäkohtaisesti lainmukaisina ja sijaisia saada esimerkiksi sijaispankin kautta kätevästi, kun niitä tarvitaan. Työolojen pitää olla inhimilliset. Tulee olla riittävästi aikaa palautua ja halutessa tehdä vaikka osa-aikaista viikkoa. Tulee olla mahdollisuuksia kehittyä ja opiskella alaa lisää jopa työajan puitteissa. Tulee voida saada ryhmään erityisavustaja tai erityisopettajan konsultaatiota, kun lapsen käytöksessä tai kehityksessä esiintyy haasteita. Pitää saada riittävää palkkaa ja esimerkiksi tukea työvaatteiden hankintaan. 

Näistä asioista olenkin tehnyt Turun kaupunginvaltuustossa aloitteen alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi. Olen myös ollut Turun kaupunginhallituksessa tekemässä päätöstä varhaiskasvatuksen alan osaajapulan ratkaisemiseksi. Valtakunnallisesti tarvitsemme lisää resursseja ja aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien koulutukseen. Myös lastenhoitajia tarvitaan lisää. Jokaisella henkilöstöryhmällä on oma tärkeä tehtävä päiväkodissa enkä usko koulutusvaatimusten alentamisen olevan kestävä tapa ratkaista henkilöstöpulaa.

Koko kasvatusvastuuta ei toki voi sysätä yhteiskunnalle. Arki ja elämän peruspalikat perheissä tulee olla ensin kunnossa, jotta päiväkoti ja koulu voivat onnistua tehtävässään. Kun perhe voi hyvin, myös lapset usein voivat. Meidän tulee kokonaisvaltaisesti panostaa tärkeisiin varhaisiin vuosiin ja perheystävälliseen yhteiskuntaan, jotta lapsia syntyy ja jokainen saa hyvät eväät elämään. Näin Suomi voi olla maailman onnellisin maa myös tulevaisuudessa. 

Janika Takatalo

kirjoittaja on VTM, Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu

Janika Takatalo on myös Varsinais-Suomessa kokoomuksen listalla ainut ehdokas, jolla on varhaiskasvatusikäisiä lapsia (ehdokasnumero on 193)

Piikkiön talvirieha

Piikkiön Kokoomus ry. järjestää Tuorlanrannassa sunnuntaina 12.2.2023 klo 10-14 koko perheen ulkoilutapahtuman.
Tuorlantie 1, 21500 Kaarina
Tule paikan päälle ulkoilemaan ja nauttimaan Piikkiönlahden lähiluonnosta.
Samalla pääset jututtamaan myös Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaita.
Kahvi- ja mehutarjoilu
grillimakkaraa

Talvilomarieha Salossa 19.2.2023

Eduskuntavaaliehdokkaat Janika Takatalo ja Anu Aaltonen (kok.) järjestävät yhdessä kaikille avoimen ja maksuttoman talvilomariehan Salossa!
Paikkana on upea, uusi Sokerisali (Sokerikatu 1, 24100 Salo) ja ajankohtana su 19.2. klo 14-16. Tule vaikka koko perheen kanssa aloittamaan yhdessä hiihtolomaviikko täältä. Saa tulla myös ilman perhettä vaikka vain makkarateltalle.
Talvilomariehassa esiintyy Taikuri Aaro Sorva klo 14 ja noin puolen tunnin shown päätteeksi hän tekee vielä lapsille ilmapallohahmoja. Esitys sopii kaikenikäisille. Sokerisalissa on myös mahdollisuus värittää, askarrella, onkia, saada leikkitatuointi ynnä muuten pitää hauskaa. Pihalla on myös tarjolla kaikille makkaraa ja pillimehuja. Pihalla on lisäksi mahdollisuus osallistua poniajeluun (tämä maksaa 3€, kaikki muu on maksutonta). Lisäksi jaossa on heliumilmapalloja. Tapahtumassa kiertää myös valokuvaaja, jonka avulla voit ikuistaa lapsesi vaikkapa ponin selässä.
Vaikka tapahtuman järjestää eduskuntavaaliehdokkaat, se ei ole sen vahvemmin poliittinen, vaan haluamme tarjota mukavaa talvilomatekemistä kaikille Salossa ja olla samalla äänestäjien tavattavissa. Tervetuloa!

Perheellistymisen esteet on purettava

Julkaistu mm. Turun Sanomissa ja Uudenkaupungin Sanomissa 14.1.2023 sekä vähän eri versiona Verkkouutisten blogissa.

Suomi tarvitsee lisää lapsia – perheellistymisen esteet on purettava

Vuoden alussa julkaistiin uusi perhebarometri. Sen mukaan suomalaiset tahtovat nyt keskimäärin kaksi lasta, mutta toteuma on tätä pienempi. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on melko iso: 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä. Syntyvyydestä puhutaan paljon, sillä siitä riippuu koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Lastensaanti saattaa siirtyä yksilöistä itsestään johtuvista syistä; huoletonta nuoruutta halutaan esimerkiksi elää ilman lapsia pidempään. Suuri osa esteistä tai hidasteista on kuitenkin sellaisia, joita yhteiskunta voisi ratkaista tai helpottaa. Pitämällä esimerkiksi huolta korkeasta työllisyydestä, eivät taloudelliset syyt olisi niin monen perhehaaveiden esteenä.

Moni ei löydä sopivaa kumppania ja esimerkiksi itsellisesti äidiksi haluavat tarvitsevat lahjasoluhoitoja. Myös moni pariskunta tarvitsee hoitoja ja niiden tarpeen on ennustettu vain kasvavan. Lapsettomuushoitoja ja perheneuvontaa pitää resursoida nykyistä enemmän. Yksi iso virhe nykyhallitukselta oli yksityisen hoidon kelakorvauksen poistaminen. Nyt kalliit lapsettomuushoidot yksityisellä ovat vieläkin kalliimpia ja yhä harvemman tavoitettavissa, vaikka niiden kautta myös julkisen puolen jonotilannetta voitaisiin helpottaa.

Osa perhebarometrin vastaajista kuvaa, ettei uskalla hankkia lisää lapsia, koska aiempi raskaus tai synnytys oli niin traumaattinen. Esimerkiksi hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin kokeneilla on todettu olevan muita enemmän abortteja ja sterilisaatioita. Tarvitsemme lisää tukea ja osaamista näiden tilanteiden käsittelyyn.

Osa esteistä liittyy työelämään. Perhevapaiden aiheuttamaa katkoa työuraan jännitetään tai työelämän ja lapsiperhearjen yhteensovittaminen koetaan vaikeaksi. Jos perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin, ei esimerkiksi “lapsisakon” vaikutus kohdistuisi niin vahvasti naisiin. Jos vielä työelämässä olevat isovanhemmat voisivat myös hakea perhevapaita, saisivat nuoret perheet kenties enemmän apua pikkulapsiarkeen. Myös työelämä kaipaa vielä monella alalla kulttuurinmuutosta ja joustoja, jotta työn ja perheen yhdistäminen olisi helpompaa.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä esimerkiksi sodan tai ekologisen kriisin uhka estää ihmisiä hankkimasta lapsia. Myös nämä ovat syitä, joihin politiikalla voidaan vaikuttaa. Huolehditaan Suomen ja lähiympäristön turvallisuudesta sekä pysäytetään ilmastonmuutos. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta jokaisella on mahdollisuus toteuttaa omia lapsihaaveitaan. Suomi tarvitsee lisää lapsia.

Janika Takatalo ja lastenrattaat. Kuva: Salla Merikukka

 

Kulttuurikummitoimintaa perheen pienimmille

Julkaistu Turun Sanomissa 3.3.2022

Helsingissä jokainen vuonna 2020 tai sen jälkeen syntynyt vauva on saanut oman kulttuurikummin. Vuonna 2020 kummina toimi esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesteri ja vuonna 2021 Helsingin teatterit yhdessä. Jokainen lapsi kutsutaan kummin toimesta vuosittain vähintään kahteen maksuttomaan tapahtumaan, esimerkiksi vauvasinfoniaan tai nukketeatteriin. Kummius jatkuu, kunnes lapsi aloittaa koulun. 

Kulttuurikummiuden avulla lapsi ja hänen perheensä saavat henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin. Toimintaan kuuluvien tapahtumien tehtävänä on tukea lapsen kehitysvaihetta ja perheen hyvinvointia. Moni vanhempi kokee esimerkiksi yksinäisyyttä pikkulapsivaiheessa, jolloin kaikenlaiset tapahtumat, joissa kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia, ovat henkisesti hyvin tärkeitä. Myös korona-aikana syntyneet ja kasvaneet lapset ovat jääneet vaille erilaisia elämyksiä ja muiden pienten seuraa. Kulttuurikummitapahtumat vastaisivat Turussakin näihin molempiin tarpeisiin.

Kulttuuri kuuluu kaikille ja se tutkitusti luo hyvinvointia. Turussa vuosina 2012–2013 käynnistyneessä verkostoyhteistyössä alueen korkeakoulujen ja järjestöjen kesken on luotu kulttuurihyvinvoinnin käsite. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin perustana on ihmisen oma taide- ja kulttuurisuhde, jonka hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. Jo nuorena luotu suhde kulttuuriin auttaa kasvattamaan aktiivisia ja hyvinvoivia kulttuurikansalaisia.

Turussa on onnistuneesti otettu käyttöön muun muassa jo elämyspolku, jonka avulla jokainen peruskoululainen käy noin kolme kertaa lukuvuodessa eri kulttuurilaitoksissa. Toimintaa on ulotettu myös varhaiskasvatukseen, mutta palvelun piiristä puuttuvat vielä aivan pienimmät. Turussa tulee selvittää, kehittää ja sen pohjalta ottaa käyttöön Helsingin kulttuurikummitoimintaan pohjautuva oma malli. Tulen jättämään aiheesta aloitteen maaliskuun kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kulttuurikummitoiminta olisi hieno lisä vuoden 2029 -juhlavuotta kohti kulkevalle kulttuurikaupunki Turulle!

 

Janika Takatalo, VTM

Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Turku

Valtuustoaloite 15.11.2021: Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannettava

Jätin valtuuston kokouksessa 15.11. seuraavan aloitteen varhaiskasvatuksen tilanteen parantamiseksi ja se sai hyvin allekirjoituksia yli puoluerajojen:

Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannettava

Lapsia on tänä vuonna syntynyt TYKSissä ennätysmäärä ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste koko yhteiskunnan tasolla on nousussa. Tämä on hieno asia, mutta tarkoittaa nyt ja tulevina vuosina yhä enemmän paineita varhaiskasvatuksen resursseihin, ellemme sitten halua lapsiperheiden kaikkoavan naapurikuntiin. 

Laadukas varhaiskasvatus on pohja myöhemmälle oppimiselle ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Se myös pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, kun vanhemmat voivat hyvillä mielin jättää jälkikasvunsa päiväksi hoitoon sekä saamaan varhaiskasvatusta, jotta he pääsevät itse palaamaan työelämään ja yhteiskunta saa verotuloja. Laadukas varhaiskasvatus ei kuitenkaan synny ilman riittäviä resursseja ja koulutettua henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksen kentältä on jo pitkään kuulunut hätähuutoja ympäri Suomen. Myös Turussa pulaa osaavasta henkilökunnasta on. Henkilökunnan suuri vaihtuvuus ja sijaisten saannin vaikeus kuormittavat olemassa olevaa henkilöstöä ja haastavat varhaiskasvatuksen laadukkaan ja turvallisen järjestämisen. 

Myös työolot karkottavat väkeä varhaiskasvatusalalta. Palkka on vastuuseen nähden pieni, työssä saattaa kohdata väkivaltaa ja muita raskaita tilanteita sekä henkilökunta joutuu jatkuvasti venymään henkilöstöpulan takia. Myös esimerkiksi työvaatteet joutuu hankkimaan itse, eikä paljon ulkoilevien varhaiskasvattajien eri kausien ulkovaatteet tule halvaksi. Meidän on kyettävä tarjoamaan kunnolliset työolot varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jotta osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa riittää ja sitä kautta lapset saavat laadukasta ja turvallista varhaiskasvatusta.

Ryhmäkoot, resurssit ja sijaisten saatavuus ovat ehdottomasti kiireisimpiä ja tärkeimpiä kuntoonlaitettavia asioita. Sen lisäksi Turku voisi parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa esimerkiksi tukemalla alan opiskelijoiden työssäoppimista ja harjoittelua turkulaisissa varhaiskasvatuksen toimipisteissä nykyistä enemmän, jotta nämä jäävät valmistumisen jälkeen kaupunkiimme töihin. Turku voisi mahdollistaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle paremman kehittymisen lisä- ja jatkokoulutusten kautta. Se voisi mahdollistaa nykyistä helpommin erilaisten vapaiden pitämisen ja osa-aikatyön, jotta jaksaminen ja perhe- ja työelämän yhteensovittaminen olisi helpompaa. Se voisi myös tukea työvaatteiden hankintaa ja osallistaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä yhä enemmän yksikköä koskevassa päätöksenteossa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet haluamme parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa Turussa edellämainituin keinoin.