Avainsana: Lukeminen

Digitaalinen lukeminen saatava pikaisesti samalle viivalle painetun kanssa

Posted on by janika

Digitaalinen lukeminen saatava pikaisesti samalle viivalle painetun kanssa

Kirjoja ja lehtiä on kohdeltu verotuksessa pitkään eri tavalla sen mukaan, ovatko ne sähköisiä tai painettuja, sillä painetun arvonlisävero Suomessa on 10% ja sähköisen 24%. Tässä ei nykypäivän digitaalistuvassa maailmassa ole järkeä.

EU:n voimassa oleva arvonlisäverodirektiivi sallii jäsenvaltioille enintään kaksi alennettua verokantaa, mutta monet jäsenmaat ovat neuvotelleet poikkeuksia tähän direktiivin säätämisen tai unioniin liittymisen yhteydessä. Siksi nykyinen sääntely on kohdellut jäsenmaita ja eri julkaisutapoja epätasa-arvoisesti.

Niin sanottua digialvia, eli sähköisten julkaisujen arvonlisäverokannan alentamista, on ajanut Suomessa moni taho jo pitkään. Kokoomusopiskelijat ovat pitäneet tavoitetta esillä Kokoomuksessa ja se onkin saanut vahvaa kannatusta. Viime puoluekokouksessa digialvista tehtiin puolueen virallinen tavoite Kokoomusopiskelijoiden aloitteesta.

Digialv on ollut käsittelyssä Euroopan rahaministerien neuvostossa Ecofinissä jo useamman kerran. Päätöksenteko on kuitenkin kestänyt, sillä veromuutokset vaativat kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Nyt vihdoin asiaan näyttäisi olevan tulossa muutos, sillä Ecofin päätti lokakuun kokouksessaan tukea sähköisten julkaisujen alvin alentamista. Valtiovarainministeri Petteri Orpo lupasi tämän myötä aloittaa asian valmistelun kiireellisenä myös Suomessa, jotta se saataisiin voimaan viimeistään vuonna 2020.

Tämä on oikea suunta. Digitaalinen lukeminen on saatava pikaisesti samalle viivalle painetun kanssa. Alennus tarkoittaisi parhaimmillaan piristyvää e-kirjojen ja sähköisten lehtien myyntiä, ja heijastuisi siten myös kirja- ja media-alan työllisyyteen. Ehkäpä kaikkein tärkein peruste olisi kuluttajahintojen lasku oppimateriaaleissa. Yhä enenevässä määrin opetus on digitaalista ja oppimateriaalimaksut tekevät ison loven monen perheen ja opiskelijan rahapussiin. Digialv on mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta merkittävä teko. Samalla se kannustaa suomalaisia lukemaan ja kohentaa näin lukutaitoa, josta olemme huolissamme.

Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta

Digitaalinen lukeminen samalle viivalle painetun kanssa

Posted on by janika

Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää! Olen aina ollut kova lukija ja vannonut perinteisten kirjojen nimeen. Nyt kuitenkin annoin pikkusormen Bookbeat -sovelluksen kokeilujaksolle. Täytyy sanoa, että olen myyty. Pendelöin paljon Turku-Helsinki väliä, ja äänikirjat ja e-kirjat ovat siinä tosi kova juttu. Ehkä on minunkin aika myöntää, että tässä on lukemisen nykypäivä ja tulevaisuus.

Myös Euroopan tason päättäjien olisi hyvä tulla nykyaikaan digitaalisten kirjojen, lehtien ja oppimateriaalien osalta. Kirja on kirja – oli se sitten sähköinen tai painettu. Näitä kuitenkin kohdellaan verotuksessa eri tavoin, sillä painetun kirjan ALV on 10% ja sähköisen kirjan 24%.

EU:n voimassa oleva arvonlisäverodirektiivi sallii jäsenvaltioille enintään kaksi alennettua verokantaa. Monet jäsenmaat ovat neuvotelleet poikkeuksia tähän direktiivin säätämisen tai unioniin liittymisen yhteydessä. Siksi nykyinen sääntely kohtelee jäsenmaita ja eri julkaisutapoja epätasa-arvoisesti.

Euroopan komissio ja parlamentti ovat jo näyttäneet vihreää valoa sille, että sähköisten julkaisujen arvonlisäverokantaa voitaisiin alentaa. Asian käsittely EU:ssa on kuitenkin vielä kesken. Veromuutokset vaativat kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, ja kaikki jäsenmaat eivät ole olleet valmiita hyväksymään ehdotusta. Asiaa on tänä vuonna käsitelty Ecofin-neuvostossa kaksi kertaa. Puheenjohtajamaa Viro ei ole vielä päättänyt sitä, koska asia on esillä seuraavan kerran. Todennäköisesti kuitenkin syyskaudella.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi kannattaa sitä, että jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus soveltaa samaa alennettua verokantaa sähköisiin julkaisuihin kuin painettuihin julkaisuihin. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on kertonut tavoitteena olevan alvimuutoksen voimaantulo ensi vuonna. Kysyin myös MEP Henna Virkkuselta asiasta viikonloppuna Kokoomusopiskelijoiden syyskorkeassa. Asia on tosiaankin jumissa Euroopan pöydissä ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Nyt olisi tärkeää pitää asiaa esillä ja kohdistaa lobbausvoima jarrutteleviin jäsenvaltioihin.

Alennus tarkoittaisi todennäköisesti piristyvää e-kirjojen ja sähköisten lehtien myyntiä, ja heijastuisi siten myös kirja- ja media-alan työllisyyteen. Ehkäpä kaikkein tärkein peruste olisi kuluttajahintojen lasku etenkin oppimateriaaleissa. Yhä enenevässä määrin opetus on digitaalista ja oppimateriaalimaksut tekevät ison loven monen perheen ja opiskelijan rahapussiin. Digialvin laskeminen olisi mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta merkittävä teko. Samalla se saattaisi myös lisätä lukemista ja sitä kautta lukutaitoa, mistä olemme olleet Suomessa huolissamme.

Meidän tulee ottaa asiassa ohjat käsiimme, ja varmistaa muutos tavalla tai toisella mahdollisimman pian.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja

Kirjastojen varausmaksut sotivat maksuttomuuden periaatetta vastaan

Posted on by janika

Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Rauha Maarno kirjoitti mielipiteessään ”Köyhätkin lukevat kirjoja” (HS 26.7.), että jo 50 sentin varausmaksun poisto johtaa lainausten lisääntymiseen. Tämä on hänen mukaansa merkki siitä, että lukijoita löytyy muualtakin kuin keskiluokasta.

 

Kirjasto on suomalaisten eniten käyttämä ja yhteisesti korkealle arvostama kulttuuripalvelu. Tämän puolesta puhuvat myös tilastot. Kuntaliiton mukaan 66 prosenttia kuntalaisista käyttää kirjastopalveluita ja kaksi miljoonaa suomalaista lainasi kirjastosta ainakin jotain vuonna 2015. Tähän joukkoon mahtuu jos jonkinlaista lukijaa.

 

Maksuttomuus on kirjastojen keskeinen periaate. Mielestäni varausmaksujen kerääminen sotii tätä ajatusta vastaan ja siksi siitä olisi luovuttava. Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoissa kirjan varaaminen maksaa tällä hetkellä euron per kappale. Euro ei ehkä kuulosta paljolta, mutta ahkerasti lukevalle opiskelijalle tai eläkeläiselle se voi jo kukkarossa pidemmän päälle tuntuakin ja siten vähentää lukuintoa.

 

Osa kirjastoista on jo lopettanut varausmaksujen perimisen, mikä on näkynyt suoraan varausmäärissä. Maksun poiston jälkeen Helsingissä varaukset ovat kasvaneet 860 000:sta runsaaseen miljoonaan. Varausmaksujen poisto lisää aineiston kiertoa ja vaikuttaa erityisesti niihin asiakkaisiin, joille varausmaksu on kynnyskysymys.

 

Varausmaksujen poistamisen kääntöpuoli on tietysti kirjastoilta saamatta jäävät tulot. Esimerkiksi Turussa varaus- ja muiden maksujen tuotto oli viime vuonna hieman vajaa 70 000 euroa eli n. 7 prosenttia kaikista kirjaston tuotoista. Varausmaksun poistaneissa kirjastoissa vajetta on paikattu muun muassa myöhästymismaksuja korottamalla sekä veloittamalla hakematta jääneistä varauksista. Nämä ns. sakkomaksut ovat mielestäni perusteltuja.

 

Tärkeimmät motiivit aidosti maksuttomille kirjastopalveluille nyt ja tulevaisuudessa ovat tiedon ja kulttuurin tasavertainen saavutettavuus, lukemiskulttuurin vahvistaminen sekä elinikäisen oppimisen lisääminen. Tulevaisuuden kunnissa sivistystehtävät korostuvat aivan uudella tavalla, kun sote-uudistus haukkaa ison osan kunnan nykyisistä tehtävistä. Houkuttelevat kirjastopalvelut ovat siten myös kunnan vetovoimatekijä ja elinvoiman lisääjä.

 

Kannattaisi muidenkin kirjastojen ottaa edelläkävijöistä mallia ja luopua varausmaksuista mahdollisimman pian.