Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Julkaistu Turun Sanomissa 4.4.2021

Euroopan tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Kunnissa ja kaupungeissa tehdyt päätökset vaikuttavat läheisesti arkeemme, mutta voivat samalla ratkaista myös globaaleja kysymyksiä. Vuonna 2018 vajaa 40 prosenttia eurooppalaisista asui kaupunkialueilla ja vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan kasvavan jo 85 prosenttiin. Samalla merkittävä osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Onkin selvää, että nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan juuri kaupunkeja sekä niiden asukkaita ja yrityksiä.

Turun tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen sen jälkeen. Tämä on edelläkävijän tapa kantaa vastuuta ja sopii hyvin myös EU-tavoitteisiin. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman mukaisiksi muutoksen kärjiksi halutaan 100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Kukin missioon mukaan lähtevä kaupunki allekirjoittaa ilmastokaupunkisopimuksen, joka lähtee paikallisista erityispiirteistä. Älykkäiden ja hiilineutraalien kaupunkien on tarkoitus toimia eurooppalaisina kokeilukohteina ja innovaatiokeskuksina ja näin esimerkkinä muille. Suomalaisten kaupunkien kannattaa aktiivisesti pyrkiä mukaan tähän ohjelmaan, sillä sitä kautta on saatavilla myös rahallista tukea tavoitteiden saavuttamiseen.

Unionin ilmastotoimissa yksi suurimmista haasteista on liikennesektori, joka tuottaa tällä hetkellä yli neljänneksen EU:n kasvihuonekaasuista. EU:n uusi liikkuvuusstrategia listaa 82 aloitetta, joilla tuetaan päästöttömien ajoneuvojen, uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden sekä niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa. Autoilun lisäksi myös satamista ja lentokentistä halutaan päästöttömiä ja raide- ja pyöräilyreittejä tulee lisätä. Turussa on jo onnistuneesti otettu käyttöön esimerkiksi sähköbusseja ja raitiotietä suunnitellaan. Kevyen liikenteen kulkutapaosuutta tulisi vielä kyetä lisäämään tulevina vuosina.

Avainasemassa on myös erilaisten liikkuvuusratkaisujen yhdisteleminen, josta pitäisi saada niin kaupungin asukkaiden kuin siellä vierailevienkin kannalta jouhevampaa. Föli on juuri ottanut käyttöön ensimmäisenä Suomessa lähimaksamisen paikallisliikenteessä, mikä madaltaa kynnystä myös satunnaiseen joukkoliikenteen käyttöön. Meillä pääsee samalla lipulla kulkemaan niin kansallispuistoon kuin vesireittejä saaristoonkin.

Myös laajasti käytössä olevat digitaaliset ratkaisut, kuten erilaisten kulkuneuvojen jakamissovellukset, ovat edistäneet muutosta. Tulevaisuudessa datan ja tekoälyn hyödyntäminen on yhä keskeisempi tekijä kaupunkien menestyksen kannalta. Voimme niiden avulla muodostaa reaaliaikaisen kuvan kaupungin toimivuudesta ja ohjata kaupungin toimintoja kohti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja kaupunkilaisten tarpeita paremmin palvelevaa kokonaisuutta.

Rakentamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Rakennusten osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta on yllättävän suuri, noin 40 %.  Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten tehtävien toimien on oltava vaikuttavia. Turku on mukana EU:n laajuisissa uusiutuvan energian rakennushankkeissa esimerkiksi Turun ylioppilaskyläsäätiön kautta. Kun kokeilemme uutta, luomme samalla osaamista ja kykyä, jolle on paljon käyttöä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta samalla myös merkittävä tutkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan kohde.

Monet ilmastoratkaisut luovat paitsi uutta työtä ja toimeentuloa, myös viihtyisämpää, terveellisempää ja turvallisempaa elinympäistöä. Viimeistään koronapandemia on tehnyt selväksi luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme. Vihreän infrastruktuurin, kuten puistojen ja kaupunkimetsien, ottaminen järjestelmällisesti osaksi kaupunkisuunnittelua on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta myös siihen sopeutuessamme.

Turku on viime vuosina sijoitettu maailman sadan parhaan ilmastokaupungin listalle, valittu WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi sekä arvioitu Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa. On tärkeää, että Turku on aktiivisesti jatkossakin mukana kansainvälisillä foorumeilla tuomassa esiin suomalaisia ratkaisuja ja hakemassa uutta omaan kaupunkikehittämiseen.

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu (kok.)

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko (kok./EPP)

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Valtuustoaloite 26.8: Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja alennettava

Valtuustoaloite 26.8.2019

Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja alennettava

Turku haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Päästäkseen tähän tavoitteeseen, on kaikki kivet käännettävä. Yksi mahdollisuus on kannustaa keskustassa autoilevia vaihtamaan autonsa vähäpäästöisiin. Helsingissäkin käytössä oleva malli, jossa vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksu on puolet muita alhaisempi, voisi olla myös Turussa toimiva malli.

Vähäpäästöiseksi autoksi lasketaan täyssähköiset autot sekä hybridit, kaasu- ja etanoliautot, joiden päästöt ovat enintään 150g/km ja jotka kuuluvat vähintään Euro 5 -päästötasolle. Ensin alennuksen vähäpäästöisille autoille voisi ottaa käyttöön keskustan asukaspysäköinnissä, jossa pysäköintitunnusta hakiessa on helppo tarkistaa ajoneuvon rekisteriotteesta sen vähäpäästöisyys. Lisäksi tulee selvittää, jos myöhemmin olisi mahdollista laajentaa hinnan alennus myös lyhytaikaiseen kadunvarsipysäköintiin.

Kyse ei ole suurista summista, sillä asukaspysäköinti maksaa tällä hetkellä 12,40 € / kk ja puoleen hintaan alennettuna osalle autoista siis jatkossa 6,20 € / kk. Kyseessä ei ole erityisen merkittävä tulo kaupungille, joten tämä olisi mahdollista toteuttaa siten, että kaupunki saisi jatkossa hieman vähemmän tuloja asukaspysäköinnistä. Mikäli halutaan kuitenkin tehdä kustannusneutraali malli, on mahdollista kompensoida vähäpäästöisten autojen alennusta nostamalla maltillisesti ns. tavallisten autojen pysäköinnin hintaa. Tämä luo kannustimen ja antaa oikeanlaisen viestin vähäpäästöisten autojen suosimisesta kaupungin keskustassa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat vaadimme, että kaupunki selvittää vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksun alentamisen mahdollisuutta Turun keskustassa. Ehdotettu alennus on 50 % ja koskee autoja, joiden päästöt ovat maksimissaan 150 g / km ja jotka kuuluvat vähintään euro 5 -päästötasolle. Aluksi alennus tulisi voimaan asukaspysäköinnissä, mutta myöhemmin tekniikan kehittyessä sen käyttöönottoa tulisi selvittää myös lyhytaikaisessa pysäköinnissä.

Allekirjoitukset:

Janika Takatalo ym.