Avainsana: syrjäytyminen

Liikuntaharrastus ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja lisää tulevaisuuden hyvinvointia

Posted on by janika

Julkaistu maaliskuussa 2023 Salon Seudun Sanomien välissä Vilppaan kausijulkaisussa

Liikuntaharrastus ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja lisää tulevaisuuden hyvinvointia

Liikkumattomuus tai liian vähäinen liikkuminen käyvät kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti. Liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa vuositasolla arviolta yli 3 miljardia euroa. Vain noin kolmannes lapsista ja nuorista sekä aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tällä on merkittäviä vaikutuksia kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta.

Kipinä liikunnalliseen elämäntapaan synnytetään jo lapsena. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta on kuitenkin kovaa ja korona on haastanut harrastamista entisestään. Moni jätti harrastuksen aloittamatta tai keskeytti sen pandemian seurauksena. Nyt rajoitusten loputtua onkin tärkeää houkutella perheet takaisin urheilukentille.

Liikunnan harrastaminen tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden kiinnittyä yhteisöön, saada itseluottamusta ja muodostaa kaverisuhteita. Tällä on keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Samaan tapaan myös maahanmuuttajien kotoutuminen vauhdittuu, jos he pääsevät mielekkään harrastuksen pariin. On tärkeää pitää harrastamisen kustannukset kohtuullisena, jotta jokaisella on mahdollisuus tulla mukaan.

Varsinais-Suomessa on valtavan hyvät harrastusmahdollisuudet ja seurat tekevät tärkeää työtä hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi Salon Vilpas on liikuttanut seudun ihmisiä eri lajien parissa jo yli 110 vuotta. Itsekin vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Vilppaan tuulitakissa yleisurheilun puolella – ensin urheilijana ja sitten valmentajana. Vilppaan koristoiminta on myös ollut aina läheinen osa perheemme arkea, kun isäpuoleni Harri Laiho on vuosikymmenet valmentanut tulevia Viikinkejä.

Toivon, että mahdollisimman moni nykyinen lapsi ja nuori saa kokea saman liikunnan riemun, mitä itse olen Vilppaassa kokenut. Liikkuvista lapsista tulee usein myös liikkuvia aikuisia. Hyvä peruskunto ylläpitää työkykyä ja ennaltaehkäisee monia sairauksia. Terveyttä edistävä liikunta on myös vanhuuden turva. Jos kaikki kansalaiset saadaan liikkumaan riittävästi ja nuoret harrastusten pariin, säästää se meidät monelta tulevaisuuden murheelta. Kiitos seuratoimijoille siitä arvokkaasta työstä, jota yhteiskuntamme ja yksilöiden hyvinvoinnin eteen joka päivä teette!

Janika Takatalo

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutettu, VTM ja Vilpas-taustainen eduskuntavaaliehdokas (kok.).

Lisää jalkautuvaa nuorisotyötä ja mielenterveysresursseja

Posted on by janika
Julkaistu Turun Seutusanomissa 1.4.2021 Kuntapäättäjän kulma -palstalla

Lisää jalkautuvaa nuorisotyötä ja mielenterveysresursseja

Korona-aika on ollut lapsille ja nuorille raskasta. Erityisesti kuormitusta on kertynyt heille, joilla on jo aiemmin ollut ongelmia kotona tai esimerkiksi mielenterveyden kanssa. Kiireelliset yläkouluikäisten sijoitukset ovat lisääntyneet ja Turun nuorisopsykiatrian työryhmä on saanut 55 % enemmän 13–19-vuotiaisiin liittyviä lähetteitä kuin vuosi sitten. 

Tuleva kesä on yksi niitä ratkaisevia hetkiä, jolloin lapsille ja nuorille pitää olla tarjolla mielekästä vapaa-ajan toimintaa, jolla voidaan ehkäistä pahoinvointia, sosiaalisia ongelmia, yksinäisyyttä, syrjäytymistä sekä häiriökäyttäytymistä. Nuorisolautakunta päätti sen vuoksi viime kokouksessaan avata ylimääräisen 30 000 euron erityisavustushaun turkulaisille nuorisotyötä tekeville järjestöille. Tuki kohdennetaan jalkautuvaan nuorisotyöhön, jossa turvalliset aikuiset kohtaavat nuoria siellä, missä he aikaansa viettävät. 

Myös kaupungin johtoryhmässä on päätetty tehdä toimialat ylittävä ohjelma, joka vastaa nuorten koronasta johtuvaan pahoinvointiin. Se sisältää opiskeluhuollon suunnittelemaa ryhmäytymisen tukea, opettajien henkilökohtaista yhteydenpitoa koululaisiin, opiskelijoihin ja heidän perheisiinsä, psykososiaalisen tuen saatavuuden parantamista, ruoka-apua ja tehostettua tiedotusta käytössä olevista tukipalveluista.

Uusina toimina esitetään lisäksi kuraattori-psykologityöparin lisäämistä, kolmen uuden kouluterveydenhoitajan palkkaamista sekä kaupungin lisärahoitusta lastensuojelujärjestöjen Kotoa kouluun -hankkeeseen. Nämä toimet tulevat tarpeeseen, jotta pitkittynyt korona-aika ei jätä pysyviä jälkiä nuoriin. Paikallisten tekojen ohella tarvitsemme maan hallitukselta toimia esimerkiksi terapiatakuun voimaan saattamiseksi. 

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja (kok.)

Kuva Turun Seutusanomista

Ei toisteta 90-luvun virheitä – panostetaan lapsiin ja nuoriin

Posted on by janika

Julkaistu kolumnina Turun Seutusanomissa 17.12.2020

Olen itse 90-luvun laman lapsia. Oikeastaan taloudellinen epävarmuus on ollut ikäluokkani elämässä tavalla tai toisella mukana aina. Siitä huolimatta, että monella mittarilla maailma on mennyt eteenpäin ja esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on vähentynyt. Nyt koronan tuoma notkahdus on jo ties kuinka mones taloudellinen takaisku Y-sukupolvelle. Laman lapsista on tulossa laman aikuisia. Ei ihmekään, jos monia ahdistaa – taloudellisen taakan lisäksi harteitamme painaa ekologinen velkataakka. 

Jälkikäteen on hyvä viisastella, mutta monet talousasiantuntijat ovat myöhemmin olleet sitä mieltä, että 90-luvun laman hoidossa virhe tehtiin etenkin lapsiin ja perheisiin kohdistuneissa leikkauksissa. Myös yritysten konkurssit ja työttömyysaalto jättivät monen perheen hyvinvointiin pitkäkestoisen ja syvän loven. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta koronasta mahdollisesti seuraavassa lamassa ei toistettaisi näitä virheitä. Vaikka olisi kuinka kallista panostaa lapsiin ja nuoriin nyt, on silti halvempaa kasvattaa ehjiä ihmisiä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia myöhemmin.

Turun nuorisopalveluissa on nähty koronan vaikutukset nuoriin läheltä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että ne nuoret, joilla meni huonosti jo ennen koronaa, voivat monet nyt vielä huonommin. Tarve nuorisopalveluille on korona-ajassa ennemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Siksi on minusta ollut erityisen tärkeää, että nuorisotyöntekijöitä ei ole missään kohtaa lomautettu vaan pahimpanakin eristäytymisen aikana nuorisotyön muodot ovat toimineet monipuolisesti verkossa tai pienryhmissä. Etsivä nuorisotyö on tavannut asiakkaita läpi vuoden.

Maan hallitukselta kaipaisin enemmän työllisyystekoja. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria ja pitää nuorisotyöttömyyden kurissa. Lisäksi tulee panostaa peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä pelkästään inhimilliseltä kannalta, mutta ilman hyvinvoivia nuoria ei meillä ole jatkossa työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia.

Janika Takatalo (kok)

Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
Turku

Lasten ja nuorten puolella – niin töissä kuin vapaa-ajalla

Posted on by janika

Turun kaupunginvaltuustossa oli tänään käsittelyssä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kyseessä on valtavan tärkeä asiakirja, jolla voidaan tehdä koko kaupunkia koskevia linjauksia, joilla vähennetään muun muassa syrjäytymistä. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Syrjäytyminen on paitsi inhimillinen tragedia, myös yhteiskunnallisesti suurimpia ja kalleimpia ongelmiamme. Pelkästään sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia, kuten työkyvyttömyyseläkettä, saaneiden nuorten osuus on 20 vuoden aikana Suomessa tuplaantunut!

Pidin valtuustossa puheen, jossa korostin muun muassa nuorisotyön resurssien tärkeyttä, nuorten osallisuutta ja koronasta toipumista. Keskeistä on myös suunnata katseet varhaisiin vuosiin, jolloin ongelmien ehkäisy tulee paljon halvemmaksi kuin rikkinäisten aikuisten korjaaminen myöhemmin. Taannoinen aloitteeni varhaiskasvatusasteen nostamiseksi Turussa on tästä esimerkki, sillä sen avulla lähtökohtien eroja voidaan tasata ja ongelmia ehkäistä.

Olen myös huolissani Turun suunnitelmista yhdistää nuorisolautakunta ensi kaudella yhteen muiden vapaa-aikatoimialan lautakuntien kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointi vaatii erikoistunutta osaamista, aikaa ja pitkäjänteistä sitoutumista. Mielestäni valtuusto tekee virheen, jos pitkä perinne nuorisolautakunnasta vedetään nyt viemäristä alas.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on mulle yksi politiikassa toimimisen kulmakiviä. Se on ollut alkuperäinen motivaattorini lähteä itse jo nuorena vaikuttamaan ja olenkin päätynyt olemaan sittemmin nuorten puolella sekä töissä vaikuttamisen asiantuntijana nuorisoalan kattojärjestössä että vapaa-ajalla Turun nuorisolautakunnan puheenjohtajana ja nuorisovaltuuston kummivaltuutettuna. Politiikassa motivoivinta on nähdä tärkeiden asioiden edistyvän ja erityisesti ilahduttaa, miten laajasti valtuusto koki lasten ja nuorten hyvinvoinnin asian tärkeäksi. Pidetään huolta, että ne näkyy myös resursseissa ja sitä kautta tämän ohjelman toimeenpanossa.

Lue lisää ohjelmasta täältä.

Janikan puhe Nuori2019 -kutsuvierastilaisuudessa

Posted on by janika

Minulla oli ilo vastaanottaa kaupungintalolla vieraita eilen yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Katteluksen kanssa. Turkuun on kokoontunut Suomen nuorisotyötä tekevät tahot ja sain pitää tilaisuudessa puheen nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Tässä se on!

Puhe 27.3.2019 – Nuori2019

Arvoisat kutsuvieraat!

On ilo toivottaa teidät tervetulleeksi Turkuun, jossa yhtenä harvoista kaupungeista on oma nuorisolautakunta. Meillä Turussa on nuorisotyöllä todella vahva asema ja juuret syvällä. Kaupunki on tuottanut nuorisopalveluja jo vuodesta 1946 ja työpajatoimintaakin on ollut jo yli 30 vuotta, nuorisotiedotusta 15 vuotta ja etsivää nuorisotyötä yli 10 vuotta.

Turussa on rohkeasti kokeiltu erilaisia nuorisotyön muotoja. Meillä esimerkiksi musiikkitoiminta aina ollut vahvaa ja vedämme valtakunnallista Rock Academy –hanketta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa. Myös Turku Game Academy on nostanut e-urheilun asemaa Turussa ja saanut siitä Allianssin myöntämän tunnustuspalkinnon.

Turussa nuorisotyötä tehdään laajasti, nuorimmat asiakkaat ovat nollavuotiaita lasten kulttuurikeskus Seikkailupuistossa ja vanhimmat ovat alle 29-vuotiaita, esim.  nuorten työpajoilla, etsivässä työssä ja skeittihalli Cubessa. Meillä on rakenteilla myös useita monitoimitiloja, jotka tuovat nuorisotyöhön mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistyöhön mm. kirjastojen ja koulujen kanssa. Turussa on paljon mahdollisuuksia tehdä nuorisotyötä!

Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi, haluan nostaa myös muutamia huolenaiheita. Myös Turussa riittää töitä syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Turun kaupungin ja Me-säätiön viime syksynä julkistamien laskelmien mukaan Turussa on 2 739 syrjään jäänyttä 15–29-vuotiasta nuorta. Alueellinen eriytyminen on Turussa selkeästi havaittava ilmiö, joka näkyy mm. eroina asukkaiden hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa sekä kaupungin vetovoimassa. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa mittavan ohjelman syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteissä hyödynnetään kohderyhmään ja asuinalueisiin liittyviä mittareita, data-analytiikkaa ja tutkimustuloksia.


Loppuun vielä muutama sana kevään vaaleista ja demokratiasta. Demokratian tulevaisuus on puhututtanut monia tänä vaalien superkeväänä. Monet pelkäävät, miten poliittisen osallistumisen käy tässä ilmapiirissä. Moni kansalainen on menettänyt uskonsa politiikan kykyyn ratkaista ongelmia. Näemme vaalivideoita, jossa epäsuorasti kannustetaan jopa poliittiseen väkivaltaan. Ehdokkaita ahdistellaan ja nuoret kokevat voimattomuutta vaikuttaa Suomen ja maailman tulevaan suuntaan. Vaikka politiikka kiinnostaa, vanhat osallistumisen tavat eivät innosta eikä omalla äänellä uskota olevan yhtä paljon merkitystä kuin ennen. Allianssi on tehnyt hyvää työtä nuorten äänestämisaktiivisuuden ja osallisuuden edistämisen eteen. Nuorisovaalit, nuorten vaalikone ja kirjeet ensimmäistä kertaa äänestäville ovat aivan loistojuttuja, joilla toivottavasti on merkitystä nuorten poliittiseen osallistumiseen.

Myös me täällä Turussa olemme yrittäneet kokeilla uusia tapoja antaa demokratiakasvatusta ja kokemusta vaikuttamisesta. Nuorisotaloillamme on käytössä osallistuva budjetointi, joka avaa nuorille mahdollisuuden olla vaikuttamassa oman ympäristönsä toimintaan ja kehittämiseen. Nuorisovaltuusto on saanut vihdoin edustukset lautakuntiin ja kaupunginvaltuusto on nuorentunut. Minäkään en varmasti olisi tässä, jos en olisi kymmenen vuotta sitten lähtenyt nuorisovaltuustotoimintaan ja sen jälkeen saanut kokeilla siipiäni erilaisissa nuorisojärjestöissä edeten kohti isompia saappaita. Turussa kaupunginhallitusta johtaa alle 30-vuotias ja myös valtuustoryhmissä ja lautakunnissa valtaa on annettu nuorille. Olen tästä iloinen ja ylpeä.

Olen myös iloinen ja ylpeä siitä, että Nuori2019 -päivät järjestetään tänä vuonna juuri Turussa. On ollut mahtavaa tehdä Allianssin kanssa yhteistyötä ja toivon kaikkien viihtyvän päivillä Turussa ja palaavan tänne vielä pian uudestaankin. Nauttikaa illasta ja nuorisomyönteisestä Turusta!

Kokoomus, #Takatalo2019, eduskuntavaalit 2019, nuoret, nuori, Nuori2019, Turku, Varsinais-Suomi, osaaminen, #äänitulevaisuudelle, koulutus, ympäristö, ilmastonmuutos, yrittäjyys
Janika Takatalon puhe Nuori2019 -kutsuvierastilaisuudessa

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton vaalipaneeli 9.3.

Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo on mukana Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry:n Lounais-Suomen piirin vaalipaneelissa Myllyntori-lavalla lauantaina 9.3. klo 13 alkaen.

Paneelissa puhuttavat mm. maksuton toinen aste, nuorten osallisuus, syrjäytyminen, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä turvallisuuspolitiikka.

Janikan vaalitiimiin pääset mukaan tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

Kauppakeskus Mylly, Raisio, Kokoomus, #Takatalo2019, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Lounais-Suomi, Varsinais-Suomi, Turku

Epstorilla, Seinäjoella, Kokoomus, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Vahvat perustaidot koulutuspolitiikan kärjeksi

Posted on by janika

Läs här på svenska

Maailman paras peruskoulu on pitkään ollut suomalaisten ylpeyden aihe ja sen julkista salaisuutta, maailman parhaita opettajia ja opetusta, on tultu seuraamaan kaikista maailman kolkista. Kuluneella hallituskaudella koulutusjärjestelmää on ansiokkaasti uudistettu varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, ja seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi tuleekin asettaa uudistusten hallittu maaliin vieminen ja koululaisten vahvojen perustaitojen takaaminen.

Heikoilla perustaidoilla varustettuja nuoria valmistuu peruskoulusta yhä enemmän, mikä johtaa monen kohdalla koulutuksen keskeyttämiseen toisella asteella. Heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot lisäävät syrjäytymisen riskiä, sillä ne ovat edellytykset jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämiselle. Tärkeimmät tulevaisuustaidot, joita voimme lapsille ja nuorille opettaa, ovat oppimaan oppiminen ja kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

Moni puolue on esittänyt ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella 18-vuotiaaksi asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen opintojen loppupäässä ei kuitenkaan poista puutetta perustaidoissa ja on siksi vain näennäinen toimi eikä todellinen ratkaisu. Vaikuttavampaa on suunnata katseet varhaisiin vuosiin ja peruskoulun alkupäähän. Kokoomus kannattaa esiopetuksen alkamista viisivuotiaana ja peruskoulun ensimmäisten luokkien muuttamista joustavaksi kokonaisuudeksi.

Aikaisemmin aloitettu esiopetus takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, kun kotitaustasta johtuvia lähtökohtaeroja pystytään tasaamaan. Lisäksi mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan osaavan lastentarhanopettajan toimesta havaita nykyistä aikaisemmin ja näin saada perheelle oikea-aikaista tukea. Peruskoulun ensimmäisten vuosien tulee keskittyä vahvan luku-, lasku- ja kirjoitustaidon juurruttamiseen.

Kouluvuosia tärkeämpää on tuijottaa osaamistavoitteita. Oppivelvollisuuden on toteuduttava oppimistavoitteiden saavuttamisen kautta. Tavoitteena tulee olla, että jokainen kolmannelle luokalle siirtyvä osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Vahvojen perustaitojen päälle on hyvä rakentaa myöhempää oppimista. Niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea, tulee saada sitä. Myöskään nopeammin eteneviä ei saa unohtaa tylsistymään. Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin.

Nyt tarvitaan perustaitojen kunnianpalautus. Nostetaan vahvojen perustaitojen saavuttaminen koulutuspolitiikan ykköstavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Takatalo, Janika Takatalo, eduskuntavaaliehdokas, eduskuntavaalit 2019, VTM, Kokoomus, #Takatalo2019, vahvat perustaidot, lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito, Takatalo

Puhe: Fendari 30v

Posted on by janika

Puhe nuorten työpaja Fendarin 30 -vuotisjuhlissa 28.9.2018

Hyvä juhlaväki!

Hienoa nähdä niin paljon Fendarin ja Turun nuorisopalveluiden sidosryhmiä täällä. Olen Janika Takatalo ja Turun nuorisolautakunnan nykyinen puheenjohtaja. Kuulimme äsken Petri Uggeldahlin muistelua työpajatoiminnan alkuvaiheilta ja minä tuon nyt tähän perään muutaman ajatuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Työpajatoiminta on nykyään määritelty nuorisolaissa ja työpajatoimintaa on jo yli 90% Suomen kunnista. Valtaosa työpajojen valmentautujista on alle 29-vuotiaita nuoria, kuten täällä Turun Fendarissakin. Nuorten työpajatoiminta vastaa suureen yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Päämääränämme on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on myös parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Työpajatoiminta on tutkitusti vaikuttavaa. Vuonna 2017 tehdyn Sovari-vaikuttavuusmittauksen mukaan Työpajojen valmentautujista 91% on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana. Myönteisiä edistysaskelia on koettu erityisesti arjen asioiden hallinnassa (75 % valmentautujista), opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (72 %) sekä elämänhallinnassa ja tavoitteellisuudessa (72 %). Myönteistä muutosta on tapahtunut myös sosiaalisissa taidoissa (70 %) ja itsetuntemuksessa (67 %). Asteikolla 1-5 työpajatoiminta saa valmentautujilta yleisarvosanan 4,3. Työpajajakson jälkeen lähes 70 % nuorista sijoittuu joko koulutukseen, työhön tai muuhun tarvetta vastaavaan aktiiviseen toimintaan.

Työpajatoiminta on suuressa roolissa paitsi yhteiskunnallisesti syrjäytymisen ehkäisyssä, myös inhimillisesti yksittäisten ihmisten elämässä. Katsoin juuri Fendarin viestintäpajalla tehdyn dokumentin ”heitteillä”, joka kertoi nuorten kohtaamista haasteista työelämässä ja elämässä ylipäänsä. Joukossa oli myös tuttuja ihmisiä, kuten lapsuuden naapurini Annika. Videolla Annika kertoo uupuneensa ylioppilaskirjoitusten jälkeisenä kesänä kesätöissä ja sairastuneensa masennukseen. Videon lopulla näkyy kuitenkin toivoa, sillä työpajatoiminnan avulla Annika on löytänyt intohimonsa taiteiden, käsitöiden ja pelien maailmasta. Hän on täynnä tulevaisuuden toivoa ja haaveita opiskelu- ja työpaikoista. Oli todella ihanaa nähdä tämä muutos, mikä Fendarin toiminnan ansiosta oli saatu aikaan. Täällä tehdään tärkeää työtä.

Heitteillä -videosta näkyi moni syrjäytymisvaaraan johtava tekijä, kuten työstressistä johtuva uupumus, mielenterveysongelmat, koulun keskeyttäminen.. Nämä ovat haasteita, joiden ennaltaehkäisy on paljon helpompaa kuin jälkikäteen korjaaminen. Syrjäytymisen ehkäisyssä on mielestäni tärkeää kohdistaa katseet varhaisiin vuosiin. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on tutkitusti syrjäytymistä vähentävä tekijä. Varhaiskasvatuksessa perustaidot vahvistuvat ja toisaalta esimerkiksi erilaiset oppimisvaikeudet tai perheiden haasteet voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa. Meidän tuleekin tarkastella nuoren polkua koko matkalta, jotta häntä voidaan auttaa mahdollisissa ongelmissa jo aikaisessa vaiheessa.

Koulutustakuu meillä Suomessa on jo saatu toimimaan melko hyvin, ja lähes kaikki peruskoulun päättävät siirtyvät toiselle asteelle. Ongelmana onkin erityisesti ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen. Tähän ratkaisua haetaan ammatillisen koulutuksen reformista, joka on suurin koulutusuudistus lähes 20 vuoteen. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa keskeistä ovat esimerkiksi yksilölliset opintopolut, tiivis työelämäyhteys ja jatkuva, ympärivuotinen koulutukseen haku. Työpajat on tunnistettu syrjäytymisen ehkäisyssä erityisen tärkeiksi. Työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä tiivistetään siten, että työpajatoimintaa voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin oppimisen tukipalveluna ja osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä. Yhteistyö vahvistaa molempia toimintoja.

Haluaisin kiittää tässä kohtaa kaikkia kuluneiden 30-vuoden aikana Fendarin eteen tehdystä työstä. Työntekijät, valmentautujat, sidosryhmät. En tiedä montaakaan tärkeämpää tekoa, kuin nuorten tulevaisuuden eteen tehty työ. On hienoa, että meillä Turussa on tällainen paikka, josta jokainen saa toivoa ja valoa silloinkin, kun muuten näyttäisi toivottomalta. Meidän päätöksentekijöiden tehtävänä on rakentaa yhteiskuntaa, jossa toivoa todella on -jokaiselle. Nuorilla voi olla ongelmia, mutta nuoret eivät ole ongelma. Nuoruus on hienoa aikaa löytää itsensä ja elämän tarkoituksensa. Aikuisten tehtävä on luoda mahdollisuuksia ja tukea nuoria matkalla itsenäisyyteen, mutta ei tehdä kuitenkaan kaikkea toisen puolesta valmiiksi. Mielestäni Fendari on tästä loistoesimerkki. Onnea 30-vuotiaalle Fendarille ja suunnataan katse tulevaisuuteen ja seuraaviin 30 vuoteen. Kenties nurkan takana on aivan uusiakin pajamuotoja, kuten koodauspajaa!

Kiitos!

Kuvassa nuorisolautakunnan entinen puheenjohtaja Petri Uggeldahl (1989-1992) ja nykyinen eli minä (2017-2021).