Tunnin juna, Kupittaa, Kupittaan rautatieasemalla, eduskuntavaaliehdokas, Salo, Turku, Kokoomus, Tunnin juna

Suomi raiteille

Turku-Helsinki raideyhteyttä on nopeutettava. Tarvitsemme tunnin junan 2020-luvulla.

Joukkoliikenneratkaisut ovat keskusteluttaneet viime päivinä Turussa ja muuallakin. Ensin naureskeltiin rinnehissi-Funikulaarille, jonka ulkoasu ei aivan näytä vastaavan havainnekuvia. Täytyy myöntää, että itsekin nauroin vertailukuvat nähdessäni, vaikka uskon lopputuloksesta tulevan vielä ihan hieno, kun kaikki osat saadaan paikoilleen ja Kakolanmäen ympäristö puhkeaa keväiseen kukkaansa. Näin suurella julkisuudella siitä tulee varmasti oikea vetonaula!

Toiseksi keskusteluttaa Tunnin juna, joka otti ison harppauksen edellisviikolla, kun valtio päätti perustaa Tunnin juna –hankeyhtiön kehittämään ratayhteyttä ja etsimään rahoitusta. Tunnin junan varrella olevat kaupungit Espoo, Lohja, Salo, Turku ja Vihti ovat sitoutuneet edistämään hankeyhtiön työn käynnistymistä ja sen pääomittamista. Hankkeen onnistuessa Tunnin juna kulkee todennäköisesti jo 2020 -luvulla. Tämä on merkittävä edistysaskel pitkään kaavaillussa projektissa.

Eilen saimme vielä hyviä uutisia Turun mahdolliseen raitsikkaan liittyen. Kaupunginjohtaja Minna Arve esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunkiin ryhdytään suunnittelemaan raitiotietä. Raiteiden rakentaminen käynnistyisi vuonna 2023 ja kyytiin pitäisi päästä vuonna 2026. Raitiotie koostuisi ensimmäisessä vaiheessa Tiedepuiston linjasta ja Raision linjasta. Ensiksi mainittu liikennöisi keskustasta Tiedepuiston eli Kupittaan seudun kautta Varissuolle ja toinen keskustasta Länsikeskuksen kautta Raisioon.

Olen puhunut niin Tunnin junan kuin kaupunkien raiteiden edistämisestä jo pitkään. Ylioppilaskunnassa kaupunkipolitiikasta vastatessani kirjoitin useammat lausunnot ja mielipidekirjoitukset juuri Kupittaan Tiedepuiston alueen kehittämisestä ja raitsikasta osana sitä. En voisi olla iloisempi kaupunginjohtajan esityksestä, jossa ensimmäisessä vaiheessa suunniteltu linjaus kulkisi juuri Kupittaan kautta Raisioon.

Suomi on saatava raiteille ja Varsinais-Suomen on otettava etunoja asiassa. Tunnin juna ja raitsikka maksavat, mutta hankeyhtiöiden avulla niihin ei käytettäisi vain julkista rahaa, vaan kerättäisiin monikanavaisesti rahoitusta useammalta niistä hyötyvältä taholta. Molemmat raidehankkeet ovat lisäksi investointeja, joiden avulla tutkitusti saadaan aikaan talouskasvua ja siten hyvinvointia – ei vain niiden varrelle vaan laajemmaltikin. Tämä edellyttää sitoutumista kaavoituksessa korkeaan ja tiiviiseen rakentamiseen sekä toteutukseen kerättävässä rahoituksessa onnistumista.

Näen, että meillä ei ole varaa epäonnistua tässä. Kun haluamme pärjätä kilpailussa elinvoimasta, meidän on edistettävä raidehankkeita siten, että ne valmistuisivat 2020-luvulla.

Janika Takatalo: tunnin juna, raitiotie ja funikulaari

Takatalo iloitsee: Turku valittu mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Tiedote 21.3.2018

Takatalo iloitsee: Turku valittu mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään päättänyt maksuttoman varhaiskasvatuksen valtionavustuksista. Kokeilu koskee viisivuotiaita ja sen laajuus on 20 viikkotuntia. Kokeiluun otettiin hakemusten perusteella 20 kuntaa, ja Varsinais-Suomesta mukana ovat Turku, Salo, Somero ja Taivassalo. Kokeilu alkaa ensi syksynä ja kestää vuoden.

– Tein valtuustoaloitteen Turun lähtemisestä mukaan kokeiluun heti, kun maan hallitus oli viime syksyn budjettiriihessä päättänyt tällaista mahdollisuutta tarjota. On todella hienoa, että kaupunginvaltuusto päätti hakea mukaan kokeiluun ja meidät siihen lopulta myös hyväksyttiin. Tämä tulee olemaan monelle perheelle iso juttu, iloitsee asiaa edistänyt kaupunginvaltuutettu Janika Takatalo.

Varhaiskasvatuksella on todettu olevan monia hyötyä lasten kasvuun, kehitykseen ja myöhempään oppimiseen. Varhaiskasvatuksella voidaan esimerkiksi ehkäistä syrjäytymistä ja puuttua mahdollisiin oppimisvaikeuksiin jo varhaisessa vaiheessa. Maksuton varhaiskasvatus myös parantaa etenkin naisten työllisyysastetta ja vähentää kannustinloukkuja, kun vastaanotettu työpaikka ei tarkoita kaiken palkan hupenemista varhaiskasvatusmaksuihin.

– Turku on tällä päätöksellä edelläkävijäkaupunki, ja nostaa varmasti profiiliaan lapsiystävällisenä kaupunkina. Tulemme saamaan hyvää dataa kokeilun vaikutuksesta turkulaisiin perheisiin ja sen myötä voimme arvioida kokeilun jatkoa, sanoo Takatalo.

– Positiivisen rakennemuutoksen myötä tarve päiväkotipaikoille on muutenkin kasvussa, ja Turku elää varhaiskasvatuksen osalta tärkeää murrosaikaa. Meidän on samaan aikaan kokeilun kanssa varmistettava varhaiskasvatushenkilökunnan ja –tilojen riittävyys, jatkaa Takatalo.

Ministeriö tulee järjestämään myöhemmin vielä kokeilun kakkosvaiheen, johon myös ykkösvaiheessa mukana olleet kunnat voivat uudestaan hakea. Valtion maksuosuus kokeilusta on noin 20 %. Viisivuotiaiden maksuttomuuskokeilu on lisäksi osa kaksivuotisen esikoulun selvittämistä Opetushallituksessa.

– Mikäli tällainen kehityssuunta tulee seuraavalla hallituskaudella kyseeseen, on hyvä, että olemme Turussa jo pari askelta edellä, ​päättää Takatalo.

 

Lisätietoja:

Janika Takatalo,

Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja

janika.takatalo@turku.fi

+358 44 982 04 65

Katso myös ministeriön tiedote täältä.

Teot ovat kauneinta puhetta 5: Suomen paras kampusalue

Viidentenä #tekoja –sarjassa on intohimoni kohde jo monen vuoden ajalta – nimittäin Kupittaan ja Itäharjun tiedepuiston kehittäminen. Vuonna 2015 toimin TYYn hallituksen varapuheenjohtajana ja korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittisen Ryhmä 40 000:n koordinaattorina (silloin vielä Ryhmä 30 000, mutta aloitteestani muutettiin vuoden lopussa nimeksi Ryhmä 40 000). Vuosi oli kunnallispoliittisesti opiskelijoiden aktiivisin vuosiin. Loimme kestävät suhteet esimerkiksi kaupunginhallitukseen ja tapasimme kaikki valtuustoryhmät useampaan otteeseen. Yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa pidimme monta suunnittelupalaveria, jossa toimme esiin ajatuksiamme Suomen parhaasta kampusalueesta.

Tuon vuoden jälkeisenä keväänä kaupunginhallitus päätti nostaa Kupittaan kampuksen ja tiedepuiston alueen kehittämisen Turun ensimmäiseksi kärkihankkeeksi. Kärkihanke on sisällöltään pitkälti sen mukainen, mitä vuonna 2015 lobbasimme. Tuonkin jälkeen olen jatkanut aktiivista kirjoittamista aiheesta eri kanaviin ja myös puhunut kampusalueen potentiaalista aina tilaisuuden tullen. Minulla on monta täysin toteutettavissa olevaa ässää hihassa, joita haluaisin valtuutettuna päästä edistämään. Aloitteeni Heurekan tyyppisen matkailukohteen saamiseksi kampusalueelle sai melko paljon huomiota alkuvuonna. Nyt alueelle on tulossa vierailu- ja innovaatiokeskus, joka toteuttaa tätä ajatusta.

Kupittaan ja Itäharjun alueelle syntyy tällä hetkellä eniten Turussa uusia työpaikkoja. Suomen paras kampusalue ja tiedepuisto toisi lisäarvoa alueelle hakeutumista pohtivien yritysten, ammattilaisten ja opiskelijoiden näkökulmasta. Haluamme Turkuun parhaat yrityskehittäjät, parhaat tutkijat ja esimerkiksi parhaat urheilijat. Alueen tulee olla omaleimainen kokonaisuus, joka ei tyhjene iltapäivällä vaan sykkii elämää pitkälle iltaan saakka. Siksi sinne tarvitaan lisää asumista, lisää kivijalkaliikkeitä ja lisää viihtyisiä viheralueita.

http://www.tyy.fi/fi/medialle/blogi/2015/09/suomen-paras-kampusalue

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3380597/Turku+tarvitsee+oman+Heurekan

https://drive.google.com/file/d/0B9TSqPO0E-TvNlRWQmFBR200bGc/view

#turku #kampus #osaavaturku #kokoomus #takatalo2017

Teot ovat kauneinta puhetta osa 4: sähköbussit

Tänään #tekoja -sarjan vuorossa Turun ensimmäiset sähköbussit. Kuulun Turun Kaupunkiliikenne oy:n hallitukseen, joka tuottaa joukkoliikennepalvelua Turun kaupungissa. Viime vuosi oli jännittävä, sillä hankimme Turkuun ensimmäiset sähköbussit. Raportoinkin silloin reissustamme, kun olimme Kööpenhaminassa testaamassa näitä äänettömiä ja päästöttömiä linja-autoja.

Sähköbussit aloittivat viime lokakuussa liikennöinnin linjalla 1 eli Satama-Kauppatori-Lentokenttä. Olen itsekin käyttänyt niitä jo Turussa ja täytyy sanoa, että mukavaa oli. Ympäristöystävällisyyden lisäksi tosiaan äänettömyys ja modernit laitteet, kuten ilmainen wifi ja kännyköiden latausmahdollisuus, ovat vakuuttaneet. Bussit ovat myös suomalaiselta Linkkerin tehtaalta ja siten luovat suomalaista työtä.

Päästäksemme tavoitteeseen hiilineutraalista Turusta vuoteen 2040 mennessä tarvitsemme lisää sähkökäyttöistä joukkoliikennettä. Sitä odotellessa olisi kuitenkin nykyisen kaluston hyvä siirtyä käyttämään biodieseliä. Tämä ei vaatisi rakenteellisia muutoksia busseihin eikä biodiesel enää ole edes merkittävästi litrahinnaltaan tavallista dieseliä kalliimpaa. Pieni summa onkin ok maksaa sijoituksesta vähäpäästöisempään kulkemiseen. Tätä edistän seuraavaksi.

Tämäkään teko (sähköbussien hankkiminen) ei tietenkään mitenkään yksinomaa itseni ansiota, vaan tässä on ollut hyvää yhteistyötä joukkoliikennetoimiston ja –lautakunnan kanssa sekä eri puolueiden välillä. On kuitenkin ollut hienoa olla tapahtumien ytimessä puhumassa minulle tärkeästä asiasta sekä päätöksenteossa mukana. Työ jatkuu, sillä Turun joukkoliikenteessä on vielä paljon kehitettävää.
#tekoja #kokoomus #Turku #kestäväturku #rohkeaturku #takatalo2017

Sinistä huomenta -pamfletin julkaisutilaisuus

Olen kirjoittajana Sinistä huomenta! -pamfletissa. Se julkaistaa 1.3. klo 19- Tårgetissa.

Nostetaan malja työlle, hyvinvoinnille, koulutukselle, ympäristölle, Itämerelle, liikenteelle ja kaupunkikehitykselle!

Miltä näyttää huomisen Varsinais-Suomi nuorten kokoomuslaisten silmin; Miten Turusta saadaan vielä parempi korkeakoulukaupunki, miten kiertotalous auttaa sekä ympäristöä että taloutta, miten Varsinais-Suomesta tehdään tulevaisuuden edelläkävijä?

Seitsemän Kokoomusnuorten ja -opiskelijoiden aktiivia kirjoitti ajatuksia Varsinais-Suomen tulevaisuudesta – kukin omasta aiheestaan. Näistä kirjoituksista muodostui Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten pamfletti: “Sinistä huomenta! Nuorten kokoomuslaisten ajatuksia paremmasta Varsinais-Suomesta”.

Pamfletin ei ole tarkoitus toimia kuntavaaliohjelmana – aiheet ovat osin niin laajoja, että ne ylittävät kunnallisen päätöksenteon rajat. Sen sijaan kirjoitusten on tarkoitus herättää lukijansa – toivottavasti myös nykyiset ja tulevat päättäjät – katsomaan huomiseen ja visioimaan rohkeasti tulevaisuutta. Kehitys kehittyy – päätöksentekijöiltä vaaditaan innovatiivisuutta, uudistusmielisyyttä ja rohkeutta.

Lisää liikettä, Turku!

Turku tunnetaan urheilukaupunkina – Paavo Nurmen kotikaupunkina. Olemme tuttuja niin penkkiurheilijoille, kuntoliikunnan harrastajille kuin kilpaurheilijoillekin. Meillä on valtavan hyvät harrastuspaikkamahdollisuudet ja laaja lajikirjo. Seurat tekevät hienoa työtä monipuolisten harrastusmahdollisuuksien ylläpitämisessä.

Parhaatkaan puitteet eivät kuitenkaan vielä automaattisesti tarkoita, että kaikki liikkuisivat. Liikunnan puute on yksi suurimmista kehittyneitä maita kiusaavista haasteista. Ongelma ei ole siinä, että kategorisesti kaikki liikkuvat liian vähän vaan siinä, että liikkumattomuus kasautuu. Liian vähäinen liikunta aiheuttaa tutkimusten mukaan 2 miljardin euron vuosittaiset kustannukset Suomessa. On aloitettava muutos, jossa yhä useampi liikkuu säännöllisesti.

Vaikuttavinta on, jos liikunnallinen elämäntapa opitaan jo lapsena. Liikkuvista lapsista tulee myös useammin liikkuvia aikuisia. Siksi on tärkeää tavoittaa koko ikäluokka jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, ja antaa siellä liikunnalliset eväät elämään. Onkin tärkeää, että liikunnallisuus on luonteva osa päiväkotien ja koulujen arkea, ja että niiden pihat ja sisätilat ovat liikkumiseen kannustavia. Lapset tulisikin ottaa yhä useammin mukaan suunnittelemaan puistoja sekä päiväkotien ja koulujen pihoja. Kaikkien koulujemme tulee olla Liikkuvia kouluja.

Mitä sitten tapahtuu, kun kasvamme ja vanhenemme? Moni lopettaa pitkäaikaisen harrastuksensa yläasteella. Syynä on usein harrastuksen muuttuminen liian kilpailulliseksi, harjoitusmäärien kasvaminen ja harjoitusmaksujen kallistuminen. Enemmän tarvittaisiin matalan kynnyksen ryhmiä, joissa treenikerrat ja –maksut ovat kohtuullisia, ja joissa saa harjoitella myös ilman menestymispaineita.

Korkeakoulupaikkakunnalle muutettaessa vanhat joukkueet ja muut jäävät taakse, ja uusiin voi olla iso kynnys lähteä mukaan. Työelämässä ja ruuhkavuosina vähäisen liikkumisen syiksi luetellaan usein kiire ja harrastusten yhdistämisen vaikeus työhön ja perhe-elämään. Seniori-iässä taas liikuntapaikat voivat olla vaikeasti saavutettavissa ja sopivia liikuntamuotoja voi olla vaikeampi löytää.

Ratkaisuni näihin on ennen kaikkea siinä, että yhä useampi oppii liikunnallisen elämäntavan lapsena. Nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja lisätään liikunnallisia sisältöjä päiväkodeissa ja kouluissa. Huolehditaan, että Turusta löytyy kaiken ikäisille ja tasoisille sopivia harrastusryhmiä. Sellaisiakin, joissa nuorena voi harrastaa ilman kilpailupaineita. Opiskellessa penkkejä tulee kulutettua todella paljon, ja moni istuu paljon enemmän kuin terveyden kannalta olisi hyvästä. Erilaiset säädettävät sähkötyöpisteet niin luentosaleissa kuin kirjastoillakin olisivat hyvää vaihtelua ainaiseen istumisasentoon. Työikäisten liikkumisessa työnantajien tuki on tärkeä. Myös perheiden yhteiset liikkumismuodot ja koulujen iltapäivissä tapahtuva harrastaminen vähentäisivät eriaikaista kyyditsemisrumbaa harrastuksiin ja jättäisivät näin enemmän aikaa yhdessäololle ja aikuisten liikunnalle. Senioreiden kohdalla pitää huolehtia hyvistä kulkuyhteyksistä esimerkiksi uimahalleihin ja ohjatuista liikuntatunneista, jolloin saa tukea sopivien liikkeiden löytämisessä.

Maakuntauudistuksen jälkeisissä kunnissa vapaa-aika ja liikunta nousevat uudella tavalla keskiöön. Kuntapäättäjien on huolehdittava liikunnan edellytyksistä ja löydettävä keinoja myös uusien liikkujien aktivoimiseen. Laajoilla harrastajapohjilla takaamme samalla huippu-urheilun tulevaisuutta. Kenties Krista Pärmäkosken ja muiden hiihtohuippujemme meno MM-kisoissa houkuttelee turkulaisiakin laduille, kun nyt niin hienon talvinen kelikin vielä on.

Laitetaan yhdessä Turku liikkeelle ja voimaan paremmin!

 

Janika Takatalo