Turun Kokoomusopiskelijoiden Talous ja Turku -seminaarissa talouspoliittisen tilannekatsauksen pitää kansanedustaja Juhana Vartiainen (VTT). Janika Takatalo ja Miikka Koski esittelevät Kokoomusopiskelijoiden kuntavision.
Avainsana: Turku
Turvallisempi Turku meille kaikille
Julkaistu alunperin Turun Kokoomuksen blogissa
Pimeys tulee taas joka ilta aikaisemmin. Samalla huomaan ajoittavani koiran kanssa iltalenkille menemisen yhä aikaisempaan kellonaikaan. En pidä liikkumisesta yksin ulkona pimeässä. Siitä tulee turvaton olo.
Tutkimusten mukaan en ole kokemukseni kanssa yksin. Turvattomuuden tunteesta kaupungeissa on tehty useita selvityksiä (ks. esim. Lindblom 2014 ja Vahanne 2008). Myös arkikokemus tuttavieni kautta vahvistaa asiaa. Eräskin ystävä kertoi kulkevansa pimeän reitin kotiinsa yo-kylään aina hätänumero kännykän näytölle valmiiksi valittuna. Haluammeko elää arkeamme näin?
Ilmiö on valitettavasti sukupuolittunut ja korreloi myös iän kanssa. Lindblomin tutkimuksen mukaan naiset kokevat turvattomuutta useammin kuin miehet ja eläkeläiset useammin kuin työssäkäyvät. Erityisesti alikulkutunnelit, pimeät metsät ja puistot sekä syrjäiset paikat pelottavat naisia iästä riippumatta. Vilkkaat paikat kuten ravintoloiden ja kauppojen edustat herättävät turvattomuutta lähes yhtä usein myös miehissä. Turussa toteutetuissa kyselyissä keskustan pelottavimmiksi paikoiksi nousivat Kauppatori ja Aurajokiranta.
Kaupunkisuunnittelun keinoilla voidaan ratkaista osa ongelmista. Valaistus on kaiken ykkönen. Valaistusta parantamalla ei ainoastaan vähennetä rikollisuuden pelkoa, vaan myös rikoksentekotilaisuuksia ja todellisia rikoksia. Toinen on siisteydestä huolehtiminen. Rappeutunut ympäristö ja rikotut ikkunat vahvistavat tunnetta siitä, että sosiaalinen kontrolli alueella ei toimi. Vahingot olisikin korjattava aina niin nopeasti kuin mahdollista. Kolmantena on yhteenkuuluvuuden tunne. Eri asuinalueiden eriytymistä ja yhteiskunnallista osattomuutta tulisi vähentää. Panostukset ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön ja päihdehuoltoon ovat tärkeitä.
Jokaisella tulisi olla oikeus turvalliseen kaupunkitilaan. Liikkumisia tai tekemisiä ei pitäisi joutua rajoittamaan pelkojen vuoksi. Meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta turvattomuus Turussa vähenisi. Julkista liikennettä öisin tulisi esimerkiksi lisätä. Valvonnan ja partioinnin lisääminen baarien ja grillikioskien edustoilla lisää aamuöiden turvallisuutta. Panostetaan myös tosissaan maahanmuuttajien kotoutumiseen ja annetaan kaikille mahdollisuus tulla osaksi yhteiskuntaamme. Lisätään hyvinvointia, vähennetään syrjäytymistä.
Pahoinvointi tarkoittaa helposti häiriökäyttäytymistä. Tästä valitettavana esimerkkinä ovat viime päivien uutiset pellepukuisista pelottelijoista ja tyrmäystippojen käytöstä turkulaisissa opiskelijajuhlissa. Tällaisille törkeyksille tulisi olla nollatoleranssi.
Janika Takatalo
Kirjoittaja on Turun Kokoomuksen hallituksen jäsen ja Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan varapuheenjohtaja
Kaikille lapsille mahdollisuus harrastaa Turussa!
Luin eilen Turun Sanomista (TS 30.6.) Paco Diopista, joka pisti pystyyn oman urheiluseuran. Seuran tavoitteena on saada erityisesti maahanmuuttajatytöt mukaan liikkumaan. Harrastukset ovatkin lapsille ja nuorille parasta kotoutumista ja syrjäytymisen ehkäisyä – kansallisuuteen katsomatta.
Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus edes yhteen harrastukseen. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu, jos harrastamisen hinta karkaa käsistä. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle luovutettiin eilen raportti, jossa esitetään keinoja harrastusten kustannusten hillitsemiseksi.
Perinteisin keino on vapaaehtoistoiminnan pitäminen elinvoimaisena. Olen itsekin vuosia harrastanut ja valmentanut yleisurheilua. Kun itse antaa aikaansa, saa paljon tilalle. Yleisurheilu on muutenkin hyvä esimerkki siitä, että myös edullisia harrastuksia on edelleen olemassa. Raportin mukaan seurojen tulisi tarjota nykyistä enemmän mahdollisuuksia harrastaa vaikka vain pari kertaa viikossa. Suuret treenimäärät eivät saa olla itseisarvo, sillä kohtuullisilla harjoituskerroilla päästään usein lapsilla varsin samoihin tuloksiin. Innostus ja motivaatio säilyvät ja kurssimaksut pysyvät alhaisempina.
Kustannuksia voidaan myös hillitä kilpailujärjestelmää uusimalla. Alle 12-vuotiaiden kisamatkat voisivat rajoittua lähiseuduille ja sarjojen sijaan voitaisiin suosia turnausmuotoisia viikonloppuja. Lisenssijärjestelmän tulisi tukea enemmän monilajisuutta siten, että yhdellä lisenssillä voisi harrastaa useampaakin lajia. Olosuhde- ja varustevaatimuksia voisi myös miettiä lasten kohdalla maalaisjärjellä uusiksi, turvallisuus toki ensisijaisesti huomioiden.
Kaikkea vastuuta ei silti pidä sysätä järjestöille. Kunnilla ja kouluilla on harrastuksien mahdollistajana myös erittäin tärkeä rooli. Hallituksen ”tunti liikuntaa koulupäivään” – kärkihanke tuo liikuntaa koulupäivien sisälle. Yhteistyö seurojen kanssa taas iltapäivä- ja kerhotoiminnan kanssa lisää tilaisuuksia kokeilla erilaisia lajeja ilman suurta taloudellista panostusta. Lasten taiteen ja kulttuurin harrastaminen on myös hallituksen hyvänä tavoitteena. Jo 2 miljoona euroa on jaettu lasten toivomiin harrastustunteihin – mm. bänditoimintaan, valokuvauskursseihin ja näytelmäkerhoihin.
Turussa on todella monipuoliset liikuntamahdollisuudet useine halleineen, kenttineen ja puistoineen. Ne ovat myös kovassa käytössä, minkä takia mieluisia vuoroja ei kaikkien ole millään mahdollista saada. Lapsia ja nuoria on kuitenkin mielestäni syytä suosia vuoroja jaettaessa, sillä vanhemmat voivat harjoitella hyvin myöhempäänkin. Myös taloudellinen tuki kaupungilta on merkittävä harrastamisen hintaa laskeva tekijä. Turussa esimerkillisesti alle 20-vuotiaiden vuorot ovat maksuttomia ja näin on syytä olla jatkossakin. Kenties tämän voisi ulottaa vielä korkeakouluopiskelijoihinkin?
Yhteiskunta saa liikuntaan ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sijoitetut rahat moninkertaisesti säästöissä takaisin. Harrastamisen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen lisää terveys- ja hyvinvointierojen kasvua sekä estää liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Lasten ja nuorten yhdenvertaiset harrastusmahdollisuudet on turvattava harrastustakuulla. Jokaiselle on turvattava mahdollisuus edes yhteen harrastukseen. Päättäväisellä kuntapolitiikalla taataan kaikille liikunnan ja uuden oppimisen riemu!
Janika Takatalo
Dynaaminen sivistyskaupunki Turku
Julkaistu alunperin Turun Kokoomuksen blogissa
Kuvittele, että astut Kupittaan asemalla junasta. Heti vastassa ovat isot kyltit ja monumentit: tervetuloa kampusalueelle ja tiedepuistoon! Koko ympäristö henkii tiedonjanoista ilmapiiriä. Ulkoalueilla on mukava opiskella ja tehdä töitä. Rakennetussa ympäristössä ovat sulassa sovussa niin yritykset, korkeakoulut kuin asuminenkin. Alue on omaleimainen, selkeästi erottuva kaupunginosa. Liikkuminen alueella ja alueelle on helppoa. Tämän takia Turkuun tullaan ympäri Suomen opiskelemaan ja sen jälkeen usein myös jäädään.
Tästä minä haaveilen.
Turku on vanha sivistyskaupunki, jonne perustettiin katedraalikoulu jo 1280-luvulla. Sitä seurasi Suomen vanhin yliopisto, Turun Akatemia, eli nykyinen Helsingin yliopisto. Tänä päivänä Turussa toimii kuusi korkeakoulua sekä lukuinen määrä toisen- ja perusasteen oppilaitoksia. Sivistys on toki paljon muutakin kuin akateemisuutta ja muodollista pätevyyttä. Meillä on laajat kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä vilkas tapahtumatarjonta. Voisimme hyvin brändätä itsemme tätä kautta!
On valtava potentiaali, että korkeakoulumme sijaitsevat sekä lähellä toisiaan että keskustaa. Nykyisellään alue on kuitenkin hajanainen ja monet mahdollisuudet ovat vielä hyödyntämättä. Kun Kupittaalla jää junasta, edessä on lähinnä asfalttinen parkkipaikka ja hölmistys. Koko hienous jää helposti huomaamatta. Tämä olisi korjattavissa jo pienillä kekseliäillä ideoilla sekä kokonaisvaltaisemmin rohkealla kaupunkisuunnittelulla.
Miltä kuulostaisi esimerkiksi erikoiset ja värikkäät lyhtypylväät koko alueella? Entä hauskat kampuspyörät Helsingin alepapyörien tapaan? Tai opiskelijoiden Mekka – monipuolinen järjestötila start uppeja ja yhteisöllistä kohtaamista varten? Vetovoimatekijöiltä ainakin nuorten opiskelukaupunkia etsivien ja jo täällä opiskelevien mielestä. Ilahduttaisivat varmasti muitakin turkulaisia sekä täällä vierailevia.
Kilpailu tulevaisuuden osaajista kiristyy jatkuvasti suurten kaupunkien välillä. Koulutetulla väestöllä on monia positiivisia kerrannaisvaikutuksia aluetalouteen. Tällä hetkellä häviämme tässä Tampereelle ja Helsingille. Moni haluaisi jäädä valmistumisen jälkeen Turkuun, mutta korkean osaamisen työpaikkoja ei riitä kuin harvoille. On pakko lähteä pois.
Yhtenäinen tiedepuisto- ja kampusalue voisi ratkaista tätäkin ongelmaa. Innovaatiot ja yritykset harvoin syntyvät yksin kotona kirjoja lukemalla. Ne syntyvät poikkitieteellisissä kohtaamisissa ja arjen haasteita ratkaistessa. Yhtenäisellä alueella opiskeltaisiin rohkeammin ristiin eri korkeakoulujen välillä, AMK:sta käytäisiin Åbo Akademin kursseilla ja niin edespäin. Vapaa-ajalla verkostoiduttaisiin muuallakin kuin keskustan baareissa. Alue ei tyhjenisi illoiksi, kun (opiskelija-)asumista tuotaisiin lisää Kupittaalle ja Itäharjun alueelle. Yritykset ja korkeakoulut tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä ja hyödyntäisivät toisiaan.
Monessa asioissa olemme menossa jo hyvään suuntaan, mutta auttamattoman hitaasti. Suomen parhaan kampusalueen kokonaiskehittäminen tulee pitää vahvasti mielessä Turun yleiskaava 2029:n laadinnassa, mutta pieniä parannuksia voisi alkaa tekemään nopeallakin aikataululla. Näytetään, että Turku osaa olla dynaaminen sivistyskaupunki ja tartutaan toimeen vaikka heti!
Janika Takatalo
Kirjoittaja on Turun kokoomuksen hallituksen jäsen
Suomen paras kampusalue
Julkaistu alunperin TYYn blogissa
Turun kaupungissa on meneillään Yleiskaava 2029:n valmistelu. Kyseessä on suunnitelma, joka tulee vaikuttamaan vahvasti kaupunkiympäristön kokonaiskehitykseen lähitulevaisuudessa. Turku viettää 800-vuotisjuhliaan vuonna 2029, ja samalla halutaan varautua 20 000 uuteen turkulaiseen. Uuden yleiskaavan päämääränä on Turun vetovoiman, aseman ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
Tällä hetkellä meneillään on koko prosessin merkittävin vaihe: kehityskuvavaihtoehdon valinta. Vaihtoehtoja on kolme, joista ensimmäinen korostaa kasvua keskuksiin, toinen kasvua joukkoliikennereittien/sisääntuloväylien varrelle ja kolmas hajautettua kasvua. Turun yliopiston ylioppilaskunta päätti lausua asiasta oma-aloitteisesti kaupunginhallitukselle sekä suunnittelusta vastaavalle kaavoitusinsinöörille. Korkeakouluopiskelijat ovat huomattava joukko nykyisiä ja tulevia turkulaisia, joiden mielipiteen tulee kuulua kaupunkisuunnittelussa.
TYY päätyi kannattamaan vaihtoehtoa ”Kasvu keskuksiin”, joka nojaa voimakkaasti olemassa olevaan palvelurakenteeseen ja sijoittaa tavoitellun kasvun pääosin Turun keskustaan ja alakeskuksiin. Opiskelijat haluavat tutkitusti asua palveluiden läheisyydessä, ja suosituin asumismuoto on kerrostalo lähellä keskustaa. Malli mahdollistaa myös kohtuuhintaisen asumisen keskustan ulkopuolisella kehällä. Tiivis rakentaminen on paitsi kustannustehokasta myös järkevää ja säästeliästä maankäyttöä. Lyhyet etäisyydet kaupungissa parantavat kevyen liikenteen edellytyksiä ja lisäävät joukkoliikennettä vahvojen alakeskusten välillä.
Erityisen tärkeäksi opiskelijat kokevat Kupittaan ja Itäharjun alueen. Kasvu keskuksiin -malli tukisi kampus- ja tiedepuistoalueelle luotavaa korkean osaamisen keskittymää. Kampusalueesta tulee tehdä omaleimainen ja toimiva kokonaisuus. Opiskelijajärjestöillä on jo mietittynä visio Suomen parhaasta kampusalueesta, joka esitellään tarkemmin, kun siirrytään tarkastelemaan alueen kaavaa yksityiskohtaisemmin. Korkeakoulujen sijainti lähellä keskustaa ja lähellä toisiaan on ainutlaatuinen mahdollisuus, joka tulee hyödyntää mahdollisimman hyvin. Myös nopeamman junayhteyden rakentaminen Turun ja Helsingin välille korostaa Kupittaan ja Itäharjun aluekokonaisuuden kehittämisen tarvetta. Lisäksi tulee muistaa, että opiskelija-asuminen on tärkeä tekijä opiskelukaupunkia valitessa, ja kampusalueen lähelle tulisikin kaavoittaa tilaa opiskelijauudisrakentamiselle. Kulkeminen kampusalueelle ja kulkeminen kampusalueen sisällä on oltava jouhevaa ja turvallista. Viheralueiden tärkeyttä viihtyvyyden kannalta ei sovi myöskään unohtaa yleiskaavaa suunnitellessa.
Turun kaupunkistrategian keskeiseksi päämääräksi on nostettu tavoite olla Suomen paras opiskelijakaupunki. Tämän loistavan tavoitteen tulee näkyä vahvasti myös yleiskaavaa suunnitellessa.
Janika Takatalo
TYYn hallituksen varapuheenjohtaja
Osaaminen hoi, älä jätä!
Julkaistu alunperin TYYn blogissa
Turun kaupunki julkaisi loppuvuonna tutkimuskatsauksen, jonka tulos oli selvä. Opiskelijat tuovat kaupunkeihin merkittävän osaamispotentiaalin, johon ei ole kiinnitetty toistaiseksi tarpeeksi huomiota. Katsauksen kirjoittaja, erikoistutkija Heli Kalliomäki Turun Yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta tiivistää: ”mikäli opiskelijoiden halutaan sitoutuvan kaupunkiin, myös kaupungin tulee sitoutua opiskelijoihin ja ottaa heidät mukaan kaupungin kehittämiseen”.
Mikä sitten saa opiskelijan sitoutumaan kaupunkiin? Katsauksen mukaan kaupunki voi osaltaan myötävaikuttaa opiskelijan asettumiseen paikkakunnalle tukemalla hänen integroitumistaan paikalliseen työelämään. Myös opiskelijoiden hyödyntämiä palveluja kannattaa kehittää. Opiskelijoille olisi hyvä osoittaa tiloja kehitellä uutta kaupunkikulttuuria sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta kaupungin päätöksentekoon.
Turku kyllä näyttäytyy opiskelijoille houkuttelevana paikkana asua, opiskella ja tehdä töitä, mutta merkittävänä ongelmana on puute korkean osaamisen työpaikoista valmistuneille korkeakoulutetuille. Nykyisellään maakunnastamme karkaa osaamista jatkuvana virtana pääkaupunkiseudulle. Tilanteen korjaamiseksi alueen elinkeinoelämään tulee panostaa, erityisesti nuorten ja opiskelijoiden perustamat start up – yritykset voisivat olla ratkaisu. Kaupungin tulisi mahdollistaa yritysten perustamiselle hyvät puitteet niin, että Turku olisi Suomen paras paikka perustaa yritys ja innovoida uutta. Tuotantoketjun toimiessa korkeakouluissa syntyneet ideat saadaan valjastettua liikeideoiksi ja sitä kautta kannattavaksi liiketoiminnaksi, joka tuottaa työpaikkoja ja hyvinvointia Turun seudulle.
Kaupungin tulisi vaikuttaa siihen, että toimitiloja opiskelijayrittäjille olisi paremmin saatavilla. Esimerkiksi Teknologiakiinteistöt tarjoaa Turku Science Parkin alueella tiloja start up –yrityksille, mutta niiden tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään. Lisäksi auttaisi, jos yrittäjyyspalvelut järjestettäisiin yhden luukun periaatteella. Ei pidä myöskään unohtaa opiskelijoiden työmahdollisuuksien parantamista korkeakouluopiskelijoille suunnattavien harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen kautta. Näiden määrää tulisi lisätä, sekä avoimista paikoista viestimistä parantaa. Tukemalla opiskelijoiden työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia Turussa varmistetaan, että nykyisellään seudulta pois valuva osaamispotentiaali saataisi paremmin jäämään ja hyödyttämään koko aluetta.