Perheellistymisen esteet on purettava

Julkaistu mm. Turun Sanomissa ja Uudenkaupungin Sanomissa 14.1.2023 sekä vähän eri versiona Verkkouutisten blogissa.

Suomi tarvitsee lisää lapsia – perheellistymisen esteet on purettava

Vuoden alussa julkaistiin uusi perhebarometri. Sen mukaan suomalaiset tahtovat nyt keskimäärin kaksi lasta, mutta toteuma on tätä pienempi. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on melko iso: 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä. Syntyvyydestä puhutaan paljon, sillä siitä riippuu koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Lastensaanti saattaa siirtyä yksilöistä itsestään johtuvista syistä; huoletonta nuoruutta halutaan esimerkiksi elää ilman lapsia pidempään. Suuri osa esteistä tai hidasteista on kuitenkin sellaisia, joita yhteiskunta voisi ratkaista tai helpottaa. Pitämällä esimerkiksi huolta korkeasta työllisyydestä, eivät taloudelliset syyt olisi niin monen perhehaaveiden esteenä.

Moni ei löydä sopivaa kumppania ja esimerkiksi itsellisesti äidiksi haluavat tarvitsevat lahjasoluhoitoja. Myös moni pariskunta tarvitsee hoitoja ja niiden tarpeen on ennustettu vain kasvavan. Lapsettomuushoitoja ja perheneuvontaa pitää resursoida nykyistä enemmän. Yksi iso virhe nykyhallitukselta oli yksityisen hoidon kelakorvauksen poistaminen. Nyt kalliit lapsettomuushoidot yksityisellä ovat vieläkin kalliimpia ja yhä harvemman tavoitettavissa, vaikka niiden kautta myös julkisen puolen jonotilannetta voitaisiin helpottaa.

Osa perhebarometrin vastaajista kuvaa, ettei uskalla hankkia lisää lapsia, koska aiempi raskaus tai synnytys oli niin traumaattinen. Esimerkiksi hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin kokeneilla on todettu olevan muita enemmän abortteja ja sterilisaatioita. Tarvitsemme lisää tukea ja osaamista näiden tilanteiden käsittelyyn.

Osa esteistä liittyy työelämään. Perhevapaiden aiheuttamaa katkoa työuraan jännitetään tai työelämän ja lapsiperhearjen yhteensovittaminen koetaan vaikeaksi. Jos perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin, ei esimerkiksi “lapsisakon” vaikutus kohdistuisi niin vahvasti naisiin. Jos vielä työelämässä olevat isovanhemmat voisivat myös hakea perhevapaita, saisivat nuoret perheet kenties enemmän apua pikkulapsiarkeen. Myös työelämä kaipaa vielä monella alalla kulttuurinmuutosta ja joustoja, jotta työn ja perheen yhdistäminen olisi helpompaa.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä esimerkiksi sodan tai ekologisen kriisin uhka estää ihmisiä hankkimasta lapsia. Myös nämä ovat syitä, joihin politiikalla voidaan vaikuttaa. Huolehditaan Suomen ja lähiympäristön turvallisuudesta sekä pysäytetään ilmastonmuutos. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta jokaisella on mahdollisuus toteuttaa omia lapsihaaveitaan. Suomi tarvitsee lisää lapsia.

Janika Takatalo ja lastenrattaat. Kuva: Salla Merikukka

 

nuoret, rauha ja turvallisuus

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Kirjoitettu Verkkouutisten blogivuorolleni lokakuussa 2019

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Monen ajatukset ovat Syyriassa. Saimme tällä viikolla lukea ja kuulla uutisista, joiden mukaan Turkki on käynnistänyt hyökkäyksen Syyrian kurdialuille. Turkki on pitkään uhannut kurdialueelle hyökkäämisellä, mutta mahdolliseksi se tuli vasta Yhdysvaltojen vedettyä joukot Turkin vastaiselta rajalta Syyriasta. Syyrian kurdit ovat olleet keskeisessä roolissa Isisin kukistamisessa Syyrian alueella. Nyt Trump petti kurdiliittolaiset raukkamaisella tavalla.

Tämän hyökkäyksen seurauksena Syyrian sodan asetelmat saattavat kääntyä täysin uuteen asentoon, synnyttäen entistä laajempaa sekasortoa. Yksi huolista liittyy Isisin mahdolliseen uuteen nousuun, kun tällä hetkellä kurdien joukot ovat vartioineet vankiloissa ja leireillä noin sataa tuhatta ihmistä, joista merkittävä osa on Isisin taistelijoita. Nyt kurdien voimat menevät puolutustaisteluun, eikä Isisin kukistamiselle ja vartioinnille jää resursseja.

Turkin hyökkäys saattaa käynnistää samalla myös uuden pakolaisaallon. Tähän asti EU:lla ja Turkilla on ollut sopimus, jonka mukaan Turkki ei päästä pakolaisia kulkemaan lävitseen Eurooppaan. Nyt tämäkin sopimus on Turkin puolelta uhattuna. Tilanne vaatii Euroopan unionilta nopeaa ja selkeää reagointia. EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina keskustelemaan tilanteesta. EU:n tulisi mielestäni tuomita hyökkäys, tarjota siviileille humanitaarista apua sekä löytää pikainen ratkaisu pakolaiskysymykseen, jota ei enää voi siirtää. Myös naiset ja nuoret tulee ottaa yhä vahvemmin mukaan konfliktinratkaisuun.

On surullista ja ahdistavaa lukea takapakeista, joita rauhan saavuttamisessa maailmalla on otettu. Sodissa siviilit kärsivät ja etenkin naiset ja lapset ovat heikossa asemassa. Heitä ei tulisi kuitenkaan nähdä vain uhreina, vaan tunnustaa merkittävä rooli aktiivisina toimijoina kestävän rauhan saavuttamisessa. YK:n päätöslauselmat 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) ja 2250 (Nuoret, rauha ja turvallisuus) penäävät sitä, että naiset ja nuoret otettaisiin yhä vahvemmin mukaan rauhan prosesseihin.

Valtioiden on lisättävä nuorten ja naisten osallisuutta päätöksenteossa kaikilla tasoilla sekä konfliktien ehkäisyssä. Niiden on myös tuettava nuorten ja naisten osallisuutta luomalla puitteita, joissa nuoret saavat tukea toteuttaa toimintaa, joka pyrkii väkivallan ehkäisyyn. Nuorten on saatava olla mukana rauhanrakentamisen prosesseissa ja edistämässä rauhan kulttuuria.

Hallitusten on tärkeää taata siviilien suojelu konfliktien aikana ja niiden jälkeen. Kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin syyllistyneet on tuotava oikeuden eteen. Hallitusten on myös luotava ja vahvistettava kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa. Tämä saavutetaan lisäämällä poliittista, taloudellista, teknistä ja logistista tukea esimerkiksi YK:n toimijoille, jotka edistävät rauhaa, kehitystä ja tasa-arvoa. Ainoastaan saamalla paikalliset toimijat mukaan ja valtuuttamalla paikallisia nuoria, perheitä, naisia ja eri yhteisöjen johtajia torjumaan ääriliikkeitä ja edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, voidaan taata kestävää rauhaa.

Janika Takatalo

kirjoittaja on kansainvälisten asioiden asiantuntija, VTM

nuoret, rauha ja turvallisuus
nuoret, rauha ja turvallisuus

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton vaalipaneeli 9.3.

Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo on mukana Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry:n Lounais-Suomen piirin vaalipaneelissa Myllyntori-lavalla lauantaina 9.3. klo 13 alkaen.

Paneelissa puhuttavat mm. maksuton toinen aste, nuorten osallisuus, syrjäytyminen, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä turvallisuuspolitiikka.

Janikan vaalitiimiin pääset mukaan tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

Kauppakeskus Mylly, Raisio, Kokoomus, #Takatalo2019, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Lounais-Suomi, Varsinais-Suomi, Turku

Janika Takatalo: Turvallisuus on perustarve

Maslow’n tarvehierarkiana tunnettu psykologinen teoria sen jo todistaa; turvallisuus kuuluu ihmisen perustarpeisiin heti hengissä säilymisen fyysisten välttämättömyyksien, kuten ruuan, juoman ja hengitysilman jälkeen. Jopa yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet tulevat vasta turvallisuuden tarpeen jälkeen.

Turvallisuus on ennen kaikkea tunne siitä, että vaaroja ja uhkia ei ole. Jokainen toki näkee turvallisuuden hieman eri tavoin. Toisille se on arjen turvallisuutta, sitä että kaduilla uskaltaa kulkea ja kotona ei tarvitse pelätä. Toisille turvallisuudesta tulee enemmän mieleen ulkopolitiikka ja sodan uhkan minimointi. Näistä kaikista muodostuu kokonaisturvallisuus, josta meidän tulee huolehtia parhaan kykymme mukaan, jotta ihmisillä on hyvä olla.

Listasin asioita, joita mielestäni turvallisuuspolitiikassa olisi tehtävänä:

  • Poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten resurssien on oltava riittävät rikosten tutkimiseksi ja järjestyksen turvaamiseksi koko Suomessa. Poliisin läsnäolo esimerkiksi lähiöissä lisää turvallisuuden tunnetta ja ehkäisee rikoksia.
  • Rangaistusten on vastattava kansalaisten oikeustajua. Kannatan etenkin heikompiin ja puolustuskyvyttömiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja eläimiin kohdistuvien rikosten rangaistusten ja rangaistuskäytäntöjen tiukentamista.
  • Seksuaali- ja hyväksikäyttörikosten kokonaisuusuudistus on toteutettava siten, että suostumuksen puutetta perusteena vahvistetaan. Lisäksi seksuaalista itsemäärämisoikeutta ja uhrin asemaa on vahvistettava. Sisäministeriö julkaisikin juuri 51 keinoa seksuaalirikosten ehkäisemiseksi, joita kannatan.
  • Suomi on edelleen väkivallan uhkan suhteen vahvasti jakautunut sukupuolten mukaan. Naiset kohtaavat väkivallan uhkaa kodeissaan ja työpaikoilla, miehet kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien mahdollisuuksia saada suojelua ja turvaa on vahvistettava lisäämällä turvakotipaikkojen määriä ja saatavuutta. Tarvitaan myös lisää matalan kynnyksen neuvontaa puhelimitse niin uhreille kuin väkivallan tekijöille kierteen katkaisemiseksi. Lisäksi sovittelusta on luovuttava lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä rikoksissa.
  • Uudistetaan maanpuolustus 2030-luvulle mm. toteuttamalla ilma- ja merivoimien kalustohankinnat, laajentamalla kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa ja lisäämällä mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Huolehditaan maanpuolustustahdon säilymisestä korkealla tasolla.
  • Hyväksytään ja saatetaan voimaan tiedustelulait mahdollisimman nopeasti
  • Korvataan käytöstä poistuvat Hornet-hävittäjät täysimääräisenä (64 hävittäjää)
  • Parannetaan osaamista hybridisodankäynnissä ja informaatiovaikuttamisen tunnistamisessa.
  • Ehkäistään syrjäytymistä, yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveysongelmia. Jos ihminen ei näe edessään toivoa, se voi aiheuttaa monia negatiivisia lieveilmiöitä.
  • Lisätään ensiapu- ja varautumiskoulutusta, jotta jokainen suomalainen osaa toimia poikkeustilanteessa
  • Liitytään puolustusliitto Natoon mielellään yhdessä Ruotsin kanssa ja tiivistetään yhteistyötä muiden Pohjois- ja EU-maiden kanssa.
  • Pysäytetään ilmastonmuutos. Jos ilmasto lämpenee vielä tästä paljon, ilmastopakolaisuus lisääntyy merkittävästi ja se aiheuttaa Suomelle uhkan.

Mitkä ovat sinun turvallisuuden tunteesi kannalta tärkeitä asioita?