Janika Takatalo: Burnout-sukupolvi tarvitsee terapiatakuun

Julkaistu alunperin Verkkouutisten blogissa 

Burnout-sukupolvi tarvitsee terapiatakuun

Helsingin Sanomat (HS 25.3.) uutisoi tällä viikolla valitettavan tutusta ilmiöstä: mielenterveyden ongelmat piinaavat korkeakouluopiskelijoita. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (YTHS 2016) mukaan joka kolmas opiskelija kokee stressiä, uupumista ja mielenterveyden ongelmia. Naiset kokevat opiskelu-uupumusta miehiä useammin.

Syitä taustalla on monia. Korkeakouluopintojen vaativuus voi yllättää tai sitten itseltä vaaditaan liian paljon. Yli 60 % opiskelijoista käy myös töissä samalla kun opintopistevaatimukset ovat kiristyneet. Paljon voi liittyä myös siihen, että samaan elämänvaiheeseen osuu monta muutosta kotipaikkakunnan vaihtumisesta ihmissuhteiden muutoksiin.

Milleniaalit, eli meidän sukupolvi-Y, kohtaa ensimmäisen loppuunpalamisen usein jo kaksikymppisenä. Elämä täytetään to do -listoilla, työt menevät aina henkilökohtaisen hyvinvoinnin edelle ja elämä optimoidaan kalenterissa minuutin tarkkuudelle poistaen siitä kaikki epätehokkuus (yep, that’s me!). Ikätoverit ympärillä vuoron perään kertovat käyneensä puhumassa ammattilaiselle. Näin olen tehnyt minäkin.

Ihminen voi tehdä paljon itsekin ennaltaehkäistäkseen uupumusta, mutta yhä useammin tilanne johtaa ulkopuolisen avun tarpeeseen. Jonot ovat kuitenkin pitkiä, hoito kallista ja asiaa leimaa edelleen tietynlainen stigma, joka nostaa kynnystä hakeutua hoitoon. Silti mielenterveyspalvelujen tulisi olla kaikkien saatavilla helposti ja kohtuulliseen hintaan. OECD:n arvion mukaan heikentynyt mielenterveys aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 11 miljardin euron kustannukset vuosittain.

Kaikki eduskuntapuolueet Perussuomalaisia lukuunottamatta ovat näyttäneet vihreää valoa Terapiatakuu -kansalaisaloitteelle. Myös Kokoomusopiskelijat otti jo viime syksyn liittokokouksessaan yhdeksi seuraavan hallituskauden kärkitavoitteeksi mielenterveyspalvelujen takaamisen opiskelijoille. Terapiatakuu tarkoittaisi käytännössä sitä, että julkisessa terveydenhuollossa pääsisi lyhytpsykoterapiaan tai muun soveltuvan psykososiaalisen hoidon piiriin 28 päivän sisällä hoidon tarpeen tunnistamisesta.

Nopeampi hoitoonpääsy ehkäisee tilanteen pahentumista, nopeuttaa toipumista ja vähentää itsemurhia. Terapiatakuun vuosikustannus on toteuttamistavasta riippuen noin 35 miljoonaa euroa. Osittain terapiatakuuta voidaan toteuttaa nykyistä henkilöstöresurssia hyödyntämällä, mutta terapiatakuun toteuttaminen vaatii myös lisäresursseja.

Terapiatakuu olisi kuitenkin myös säästö- ja työllisyysteko. Mikäli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt saisivat terapiatakuun myötä varhaista hoitoa perusterveydenhuollossa, arviolta 7500 henkilöä kuntoutuisi vuosittain etuuksien piiristä työelämään. Tämä tuottaisi noin 340 miljoonan vuosittaisen kustannussäästön, koska etuuksien käyttö vähenisi ja ansioverotulot kasvaisivat. Aloitteen laatijoiden mukaan terapiatakuuseen sijoitettu euro merkitsee kokonaisuutena lähes kymmenen euron säästöä.

Burnout -sukupolvi tarvitsee toimivat mielenterveyspalvelut. Terapiatakuu tulee toteuttaa seuraavalla hallituskaudella.

Kokoomus, #Takatalo2019, Terapiatakuu, Terapiatakuun, Burnout, Varsinais-Suomi, eduskuntavaalit 2019, kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo, Janika Takatalo, Turku, Salo, Kaarina, Raisio, Naantali

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

Salonjokilaakso: Janika Takatalo päässyt oppimaan politiikkaa näköalapaikoilta

Juttu minusta Salonjokilaakso -lehdessä 28.3.2019

Salonjokilaakso: Janika Takatalo päässyt oppimaan politiikkaa näköalapaikalta

Pekka Mäenpää

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Janika Takatalo kiertää muiden ehdokkaiden tavoin aktiivisesti Varsinais-Suomen vaalipiiriä.

Turussa nykyään asuva Takatalo on salolaislähtöinen valtiotieteiden maisteri, joka pääsi tutustumaan yhteisten asioiden hoitamiseen ja vastuunkantoon jo yläkoulukäisenä.

– Toimin Moision yläkoulussa oppilaskunnan puheenjohtajana ja sen jälkeen Salon nuorisovaltuustossa neljän vuoden ajan. Tie on vienyt sen jälkeen opiskelijapolitiikan huipulle ja kuntapolitiikkaan, sekä eduskuntaan töihin. Nyt luonnollinen askel on tavoitella omaa tuolia maan ykköspäättäjien joukossa, Takatalo sanoo.

Hänen mukaansa maailma muuttuu koko ajan ja päättäjien täytyy muuttua sen mukana.

– Haluan toimia uuden sukupolven äänenä. Ymmärrän suuria muutostrendejä, ja mitä ne vaativat päätöksentekijöiltä. Olen myös pitkäjänteisesti hankkinut koulutusta ja kokemusta, joista on päätöksentekijälle hyötyä. Koen, että ääni minulle on ääni tulevaisuudelle.

Takatalo kertoo olevansa yrittäjäsuvusta, jossa politiikka ei ole koskaan näytellyt suurta roolia.

– Niin sanottu suomalainen unelma on toteutunut kohdallani. Vaikka vanhempani eivät ole korkeakoulutettuja tai edes ylioppilaita, minusta oli kuitenkin mahdollista tulla sukuni ensimmäinen maisteri. Haluan, että Suomi on jatkossakin paikka, jossa ihmisen tausta ei määritä sitä mitä hänestä voi tulla, vaan jokainen voi edetä ahkeruuden ja hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien avulla niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Vaikka tavallisesta salolaisperheestä kansanedustajaksi.

Takatalo kertoo kokoomuslaisten arvojen kuten yritteliäisyyden, työntekoon kannustamisen ja sivistyksen tarttuneen kodista mukaan.

– Nuorisovaltuustossa toimiessani meidän kummivaltuutettuja olivat Annika Viitanen ja Juhani Nummentalo, ja Annika taisi olla se, joka houkutteli minut lukioiässä mukaan Salon kokoomusnuoriin. En ole valintaani katunut.

Takatalo kertoo harmitelleensa sitä, että kovin harva nuori haluaa liittyä mihinkään puolueeseen.

– Kun olen kysynyt syytä, on usein vastattu, että mikään puolue ei täysin vastaa omia arvoja. Olen siihen sitten sanonut, että pitää vain valita se puolue, mikä on lähimpänä omia arvoja ja lähteä muuttamaan niitä muita juttuja sisältä päin. Näin olen itse toiminut esimerkiksi nostamalla puolueeni agendalle entistä enemmän ympäristö- ja tasa-arvoteemoja.

Takatalo on ollut nuoresta iästään huolimatta mukana politiikassa mukana jo kymmenen vuotta, jos ajanlasku aloitetaan siitä, kun hän edusti nuoria Salon sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

– Sen jälkeen olen ollut aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa toimien niin tiedekuntajärjestöni puheenjohtajana kuin koko ylioppilaskunnankin varapuheenjohtajana. Lähdin myös kuntapolitiikkaan opiskelukaupungissani Turussa, jossa toimin tällä hetkellä Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtajana, kaupunginhallituksen varajäsenenä ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Olen myös Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu. Näiden lisäksi minulla on luottamustehtäviä myös erilaisissa järjestöissä, julkisyhteisöissä ja puolueessa.

Takatalo on saanut juuri valmiiksi valtiotieteiden maisterin tutkinnon ja jatkaa tästä suoraan valtiotieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Opiskelut ovat koko ajan edenneet töiden ohella.

– Toimin opintojeni aikana useamman vuoden opetusministeri Sanni-Grahn-Laasosen avustajana eduskunnassa. Tällä hetkellä johdan päätoimisesti Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkuntaa, mikä tarkoittaa, että edustan opiskelijaliittoa esimerkiksi puolueen ylimmässä päättävässä elimessä, puoluehallituksessa. Osallistun myös viikoittain kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmän kokouksiin.

Takatalolla on myös sivutoiminen yritys, joka paneutuu erilaisiin viestinnän asiantuntijatoimeksiantoihin kuten puheiden kirjoittamiseen ja erilaisiin vaikuttajaviestintään liittyviin asioihin.

– Avopuolisoni valmistuu pian juristiksi ja on juuri suorittamassa viimeistä trainee-jaksoaan helsinkiläisessä lakifirmassa. Näemme tällä hetkellä pääasiassa viikonloppuisin, kun hän tulee Varsinais-Suomeen auttamaan kampanjassani. Arki on aika hektistä, mutta onneksi puolisokin on innostunut politiikasta ja tukee minua täysillä. Meillä on kaksi pientä bologneserotuista koiraa, Nala ja Luna.

Kokoomuksella on Varsinais-Suomessa kaksi tavoitetta: tehdä Petteri Orposta pääministeri ja saada viides kansanedustaja.

– Nämä molemmat ovat kovalla työllä mahdollisia ja näen itseni kisaamassa tosissaan listan läpimenijäpaikoista. Salolais-turkulaisena minulla on mahdollisuus kerätä ääniä laajalti ja edustaa koko Varsinais-Suomea. Näen, että moni kaipaa nyt politiikkaan muutosta ja minä uutena ehdokkaana voisin tuoda modernia, sinivihreää ja asiantuntevaa otetta päätöksentekoon.

Salonjokilaakso, #Takatalo2019, Kokoomus, Salo, Varsinais-Suomi, Salon kokoomus, yrittäjyys, yrittäjät, talouskasvu, talous, vahva talous, vastuullinen taloudenhoito, osaaminen, koulutus, innovaatiot,
Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo Salonjokilaaksossa 28.3.2019

Janikan puhe Nuori2019 -kutsuvierastilaisuudessa

Minulla oli ilo vastaanottaa kaupungintalolla vieraita eilen yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Katteluksen kanssa. Turkuun on kokoontunut Suomen nuorisotyötä tekevät tahot ja sain pitää tilaisuudessa puheen nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Tässä se on!

Puhe 27.3.2019 – Nuori2019

Arvoisat kutsuvieraat!

On ilo toivottaa teidät tervetulleeksi Turkuun, jossa yhtenä harvoista kaupungeista on oma nuorisolautakunta. Meillä Turussa on nuorisotyöllä todella vahva asema ja juuret syvällä. Kaupunki on tuottanut nuorisopalveluja jo vuodesta 1946 ja työpajatoimintaakin on ollut jo yli 30 vuotta, nuorisotiedotusta 15 vuotta ja etsivää nuorisotyötä yli 10 vuotta.

Turussa on rohkeasti kokeiltu erilaisia nuorisotyön muotoja. Meillä esimerkiksi musiikkitoiminta aina ollut vahvaa ja vedämme valtakunnallista Rock Academy –hanketta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa. Myös Turku Game Academy on nostanut e-urheilun asemaa Turussa ja saanut siitä Allianssin myöntämän tunnustuspalkinnon.

Turussa nuorisotyötä tehdään laajasti, nuorimmat asiakkaat ovat nollavuotiaita lasten kulttuurikeskus Seikkailupuistossa ja vanhimmat ovat alle 29-vuotiaita, esim.  nuorten työpajoilla, etsivässä työssä ja skeittihalli Cubessa. Meillä on rakenteilla myös useita monitoimitiloja, jotka tuovat nuorisotyöhön mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistyöhön mm. kirjastojen ja koulujen kanssa. Turussa on paljon mahdollisuuksia tehdä nuorisotyötä!

Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi, haluan nostaa myös muutamia huolenaiheita. Myös Turussa riittää töitä syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Turun kaupungin ja Me-säätiön viime syksynä julkistamien laskelmien mukaan Turussa on 2 739 syrjään jäänyttä 15–29-vuotiasta nuorta. Alueellinen eriytyminen on Turussa selkeästi havaittava ilmiö, joka näkyy mm. eroina asukkaiden hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa sekä kaupungin vetovoimassa. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa mittavan ohjelman syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteissä hyödynnetään kohderyhmään ja asuinalueisiin liittyviä mittareita, data-analytiikkaa ja tutkimustuloksia.


Loppuun vielä muutama sana kevään vaaleista ja demokratiasta. Demokratian tulevaisuus on puhututtanut monia tänä vaalien superkeväänä. Monet pelkäävät, miten poliittisen osallistumisen käy tässä ilmapiirissä. Moni kansalainen on menettänyt uskonsa politiikan kykyyn ratkaista ongelmia. Näemme vaalivideoita, jossa epäsuorasti kannustetaan jopa poliittiseen väkivaltaan. Ehdokkaita ahdistellaan ja nuoret kokevat voimattomuutta vaikuttaa Suomen ja maailman tulevaan suuntaan. Vaikka politiikka kiinnostaa, vanhat osallistumisen tavat eivät innosta eikä omalla äänellä uskota olevan yhtä paljon merkitystä kuin ennen. Allianssi on tehnyt hyvää työtä nuorten äänestämisaktiivisuuden ja osallisuuden edistämisen eteen. Nuorisovaalit, nuorten vaalikone ja kirjeet ensimmäistä kertaa äänestäville ovat aivan loistojuttuja, joilla toivottavasti on merkitystä nuorten poliittiseen osallistumiseen.

Myös me täällä Turussa olemme yrittäneet kokeilla uusia tapoja antaa demokratiakasvatusta ja kokemusta vaikuttamisesta. Nuorisotaloillamme on käytössä osallistuva budjetointi, joka avaa nuorille mahdollisuuden olla vaikuttamassa oman ympäristönsä toimintaan ja kehittämiseen. Nuorisovaltuusto on saanut vihdoin edustukset lautakuntiin ja kaupunginvaltuusto on nuorentunut. Minäkään en varmasti olisi tässä, jos en olisi kymmenen vuotta sitten lähtenyt nuorisovaltuustotoimintaan ja sen jälkeen saanut kokeilla siipiäni erilaisissa nuorisojärjestöissä edeten kohti isompia saappaita. Turussa kaupunginhallitusta johtaa alle 30-vuotias ja myös valtuustoryhmissä ja lautakunnissa valtaa on annettu nuorille. Olen tästä iloinen ja ylpeä.

Olen myös iloinen ja ylpeä siitä, että Nuori2019 -päivät järjestetään tänä vuonna juuri Turussa. On ollut mahtavaa tehdä Allianssin kanssa yhteistyötä ja toivon kaikkien viihtyvän päivillä Turussa ja palaavan tänne vielä pian uudestaankin. Nauttikaa illasta ja nuorisomyönteisestä Turusta!

Kokoomus, #Takatalo2019, eduskuntavaalit 2019, nuoret, nuori, Nuori2019, Turku, Varsinais-Suomi, osaaminen, #äänitulevaisuudelle, koulutus, ympäristö, ilmastonmuutos, yrittäjyys
Janika Takatalon puhe Nuori2019 -kutsuvierastilaisuudessa