Avainsana: varsinaissuomi

Teemojani piirin puheenjohtajavaalissa

Posted on by janika

Hyvä kokoomuslainen Varsinais-Suomessa!

Olen ehdolla piirin puheenjohtajaksi, sillä kokoomus on minulle tärkeä yhteisö, jonka eteen olen valmis tekemään lujasti töitä. Varsinais-Suomi on kokoomuksen sydänmaita ja täältä on perinteisesti lähtenyt liikkeelle puolueen uudistustyö. Haluan olla jatkamassa Saara-Sofia Sirénin kaudella hyvin liikkeelle lähtenyttä muutosta.

Varsinais-Suomi ja kokoomus ovat minulle tuttuja läpikotaisin. Olen syntynyt ja kasvanut Salossa, jossa myös lähdin kymmenen vuotta sitten lukiolaisena mukaan kokoomusnuorten toimintaan. Olen sittemmin siirtynyt opiskelijapolitiikan kautta Turun kuntapolitiikan ytimeen. Minulle on kertynyt puolueessa kokemusta esimerkiksi paikallisjärjestöistä, kunnallisjärjestöistä, piirivaltuustosta, puoluehallituksesta ja eduskunnassa työskentelystä. Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri ja teen lisäksi tohtoriopintoja Turun yliopistossa. Päivätyökseni olen kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa.

Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on syksyn mittaan esitellyt lähtökohtia puolueen strategiatyölle. Tutkimuksissa selvänä havaintona on noussut, että meidän on aivan kriittistä houkutella jäseniksi ja äänestäjäksi jatkossa enemmän etenkin nuoria, naisia, korkeasti koulutettuja ja kaupunkilaisia – nykyisiä peruskannattajia tietenkään unohtamatta. Olen paneutunut kysymykseen toimiessani kaksi vuotta Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajana. Kaudellani jäsenmäärä käännettiin kasvu-uralle ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen ja lisäksi paikkoja korkeakoulujen edustajistoissa lisättiin tuntuvasti. Keskeistä oli puhua ryhmää koskettavista aiheista, modernisoida järjestötoimintaa ja luoda uusia tapoja jäsenhankinnalle. Olen kiertänyt puhumassa aiheesta monelle kokoomusyhdistykselle ympäri Suomen. Tämän osaamisen haluan tuoda puheenjohtajana Varsinais-Suomen Kokoomuksen ja sen paikallisyhdistysten ja jäsenten käyttöön.

Piirin puheenjohtajan on oltava laajasti verkostoitunut niin maakunnassa kuin koko Suomessakin. Piirin puheenjohtaja edustaa piiriä esimerkiksi puoluehallituksessa, jonka jäsenenä olen toiminut jo kuluneet kaksi vuotta. Valtakunnallisen liiton johtaminen ja kaksissa valtakunnallisissa vaaleissa ehdolla oleminen ovat varmistaneet sen, että tunnen laajasti kokoomuslaisia niin omassa maakunnassamme kuin muissakin piirijärjestöissä. Se helpottaa asioihin vaikuttamista.

Lupaan kiertää kenttää, kuunnella ja auttaa. Aloitan alueellisen strategiatyön, joka tähtää järjestötyön uudistamiseen ja poliittisen linjan kirkastamiseen. Vahvistan toiminnan tietoperustaisuutta luomalla kyselytutkimukset niin jäsenille kuin potentiaalisille äänestäjillekin. Teen viestinnästä raikkaampaa ottaen käyttöön esimerkiksi piirin oman podcast- tai youtube-sarjan. Tekisin kaikkeni, jotta sekä vapaaehtoisilla että työntekijöillä olisi kova motivaatio ja tarvittavat työkalut kivuta kohti vaalivoittoa kuntavaaleissa 2021 ja sen jälkeen eduskuntavaaleissa 2023.

Minusta voi lukea lisää nettisivuiltani sekä minuun voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä niin puhelimitse kuin sähköpostillakin. Nähdään viimeistään syyskokouksessa!

Tunnin juna pikana – kiitos!

Posted on by janika

Tunnin junan rakentaminen Helsingin ja Turun välille otti tänään tärkeän harppauksen. Valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettiesityksessä Helsinki-Turku-ratayhteyden yleissuunnittelua ollaan nopeuttamassa ja ratasuunnittelua käynnistämässä. Tämä tarkoittaa hankkeen toteuttamisvalmiuden nopeutumista.

Tunnin junan toteutuminen on Varsinais-Suomelle seuraavan vuosikymmenen ykkösprioriteetti. Mitä nopeammin tunnin junasta saadaan totta, sen parempi. Tarvitsemme tunnin työssäkäyntialueen Etelä-Suomeen, sillä nykyisellään työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa työmarkkinoillamme riittävän hyvin. Yhtenäinen talous- ja työssäkäyntialue houkuttelisi myös investointeja ja kasvua, joiden hyötyjänä olisi koko Suomi.

Pääkaupunkiseudulla asuinkustannukset kohoavat voimakkaasti ja samaan aikaan keskisuurten kaupunkien asuntomarkkinat toimivat jähmeästi. Tunnin junan avulla pendelöinti lisääntyisi ja ihmiset voisivat asua vaikkapa Salossa tai Turussa ja käydä silti Helsingissä töissä. Tämä laskisi yksilöiden ja perheiden asuinkustannuksia jättäen heille enemmän rahaa muuhun elämiseen. Samalla työssäkäyvät toisivat veroeuronsa Varsinais-Suomeen esimerkiksi kunnallisveron muodossa. Muuttotappiokunnista voisi taas tulla muuttovoittokuntia ja asuntojen arvot nousisivat.

Sukupolvemme suurin uhka on ilmastonmuutos, jonka tilannetta voidaan parantaa panostamalla toimiviin joukkoliikennejärjestelmiin. Yhä harvempi valitsisi bussin saati yksityisautoilun, jos junalla pääsisi töihin mukavasti ja nopeasti. Juna on näistä vähiten saastuttava kulkumuoto, joten siihen tulisi erityisesti panostaa.

Olen itse pendelöinyt Turku-Salo-Helsinki -väliä lähes päivittäin jo kolme vuotta. Juna on mukavin kulkumuoto, mutta ratatyöt ja ainaiset viivästymiset koettelevat hermoja. Suurin ongelma on yksiraiteisuus, kun pienenkin myöhästymisen takia aikataulut menevät sekaisin ja vastaantulevaa junaa pitää odottaa. Tunnin junaa varten tehtävän oikoradan yhteydessä on tärkeä kaksiraiteistaa matka, jotta kapasiteettia voidaan lisätä ja odottelua vähentää.

Ps. Loin juuri Facebookiin julkisen ryhmän “Tahdon Tunnin junan“. Sen on tarkoitus olla Tunnin junan etenemisen seurannan ja kansalaiskeskustelun areena Tunnin junaa tahtoville. Liity sinne, jos haluat pysyä ajan tasalla!

Janika Takatalo

Takatalo iloitsee: Turku valittu mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Posted on by janika

Tiedote 21.3.2018

Takatalo iloitsee: Turku valittu mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään päättänyt maksuttoman varhaiskasvatuksen valtionavustuksista. Kokeilu koskee viisivuotiaita ja sen laajuus on 20 viikkotuntia. Kokeiluun otettiin hakemusten perusteella 20 kuntaa, ja Varsinais-Suomesta mukana ovat Turku, Salo, Somero ja Taivassalo. Kokeilu alkaa ensi syksynä ja kestää vuoden.

– Tein valtuustoaloitteen Turun lähtemisestä mukaan kokeiluun heti, kun maan hallitus oli viime syksyn budjettiriihessä päättänyt tällaista mahdollisuutta tarjota. On todella hienoa, että kaupunginvaltuusto päätti hakea mukaan kokeiluun ja meidät siihen lopulta myös hyväksyttiin. Tämä tulee olemaan monelle perheelle iso juttu, iloitsee asiaa edistänyt kaupunginvaltuutettu Janika Takatalo.

Varhaiskasvatuksella on todettu olevan monia hyötyä lasten kasvuun, kehitykseen ja myöhempään oppimiseen. Varhaiskasvatuksella voidaan esimerkiksi ehkäistä syrjäytymistä ja puuttua mahdollisiin oppimisvaikeuksiin jo varhaisessa vaiheessa. Maksuton varhaiskasvatus myös parantaa etenkin naisten työllisyysastetta ja vähentää kannustinloukkuja, kun vastaanotettu työpaikka ei tarkoita kaiken palkan hupenemista varhaiskasvatusmaksuihin.

– Turku on tällä päätöksellä edelläkävijäkaupunki, ja nostaa varmasti profiiliaan lapsiystävällisenä kaupunkina. Tulemme saamaan hyvää dataa kokeilun vaikutuksesta turkulaisiin perheisiin ja sen myötä voimme arvioida kokeilun jatkoa, sanoo Takatalo.

– Positiivisen rakennemuutoksen myötä tarve päiväkotipaikoille on muutenkin kasvussa, ja Turku elää varhaiskasvatuksen osalta tärkeää murrosaikaa. Meidän on samaan aikaan kokeilun kanssa varmistettava varhaiskasvatushenkilökunnan ja –tilojen riittävyys, jatkaa Takatalo.

Ministeriö tulee järjestämään myöhemmin vielä kokeilun kakkosvaiheen, johon myös ykkösvaiheessa mukana olleet kunnat voivat uudestaan hakea. Valtion maksuosuus kokeilusta on noin 20 %. Viisivuotiaiden maksuttomuuskokeilu on lisäksi osa kaksivuotisen esikoulun selvittämistä Opetushallituksessa.

– Mikäli tällainen kehityssuunta tulee seuraavalla hallituskaudella kyseeseen, on hyvä, että olemme Turussa jo pari askelta edellä, ​päättää Takatalo.

 

Lisätietoja:

Janika Takatalo,

Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja

janika.takatalo@turku.fi

+358 44 982 04 65

Katso myös ministeriön tiedote täältä.

Kansainvälisemmät opintopolut vauhdittamaan Varsinais-Suomen kasvua

Posted on by janika

Euroopassa juhlittiin taas toukokuun alkuun kuuluvaa Eurooppa-päivää. Eurooppalaisuuden voi monella tapaa katsoa olevan sukupolvelleni itseisarvo. Vaikka nationalistista populismia ja EU-erolla flirttailua on mantereellamme viime vuosina nähty, EU:lla on yhä kansan laaja tuki. Myös juuri ratkenneet Ranskan presidentinvaalit vahvistivat väitettä, kun Euroopan, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta kampanjoinut ehdokas tuli selvällä enemmistöllä valituksi.

Kansainvälisyys on avoimuutta ja vuorovaikutusta. Avoimuus ja vuorovaikutus puolestaan ovat menestyksen ehtoja. Tämän voi Varsinais-Suomessa nähdä vaikka vain katsomalla telakan vuosiksi eteenpäin täynnä olevaa tilauskirjaa. Asiakkaita on ympäri maailman, ja Meyerin perheen kansainväliset suhteet tuskin ovat siihen vähiten syynä. Väestöllisesti pieni ja sijainniltaan kaukainen Suomi ei sulkeutumalla ikinä pärjäisi. Kansainvälisyys on avain kasvuun ja menestykseen.

Kansainvälisyyden ja kielitaidon voi nykymaailmassa katsoa luku- ja kirjoitustaitoon verrattavissa olevaksi perusedellytykseksi. Siksi on tärkeää, että jokaisella nuorella on yhtäläinen mahdollisuus hankkia kansainvälisiä valmiuksia. Nykyisellään kansainvälinen kokemus tuppaa kasautumaan kuitenkin vain niille nuorille, jotka saavat kotoa kannustusta ja rahoitusta. Näin ei pitäisi olla, vaan ovet auki maailmaan tulisi olla aidosti jokaisen nuoren avattavissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että tulevaisuudessa jokaiseen korkeakoulututkintoon sisältyisi kansainvälistymisjakso. Mahdollisuuksia tulisi ulottaa yhä vahvemmin myös lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Tämä on tärkeä linjaus, sillä koulutusjärjestelmän avulla voidaan tavoittaa suuri osa koko ikäluokasta ja sytyttää jo varhain kipinä maailmankansalaisuuteen.

Kansainvälisyys ja kielitaito kulkevat käsikkäin. Vahva ja monipuolinen kielitaito mahdollistaa eri kulttuureihin tutustumisen ja maailmalla pärjäämisen. Mitä nuorempana kieltenopiskelun aloittaa, sitä paremmin oppii. Suosittuja kielikylpyjä ja ensimmäiseltä luokalta alkavaa kieltenopetusta on kuitenkin nykyisellään tarjolla vain melko harvoille. Siksi olen innoissani ensi syksynä alkavasta kokeilusta, jossa tarkoituksena on tarjota varhaistettua kieltenoppimista yhä laajemmalle joukolle ja yhä monipuolisemmalla kielivalikoimalla. Tarkoitukseen on varattu 10 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana ja mukana kokeilussa on neljäsosa kunnista.

Kokemus, kontaktit ja kulttuurinen ymmärrys ovat valtavia voimavaroja sekä yksilön että kansantalouden tasoilla. Kansainvälisempien koulutuspolkujen ja monipuolisemman kieltenosaamisen avulla vientivetoinen Suomi varmistaa osaavan työvoiman ja tarvittavat kontaktit tuleville vuosille. Panostamalla kansainvälisempiin koulutuspolkuihin Varsinais-Suomi varmistaa kasvuvauhdin jatkumisen myös tuleville vuosikymmenille.