Salolainen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas ja Vilppaan entinen urheilija Janika Takatalo tavattavissa Salohallissa Vilpas vs. Kataja matsissa 23.3. klo 17 alkaen.
Tule mukaan tekemään Janikasta kansanedustajaa: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/
Varsinais-Suomen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas ja kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo osallistuu Nuoret mukaan -vaalipaneeliin Turun Aureliassa (Aurakatu 18) lauantaina 23.3. klo 13-14.
Nuori Ääni 2.0 on nuorille suunnattu tapahtuma, jossa innostutaan vaikuttamisesta erilaisten työpajojen ja inspiroivien puhujien kautta.
Tapahtuma on kaikille avoin ja syrjinnästä vapaa. Tapahtuman järjestävät Suomen Partiolaisten y-traineet
Tästä mukaan Janikan vaalitiimiin: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/
Varsinais-Suomen kokoomuksen salolainen eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo tavattavissa Salon torilla lauantaina 23.3. klo 10-12.
Äänestetään Janika Salon ääneksi valtakunnanpolitiikkaan – tule mukaan tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/
Blogi julkaistu alunperin Varsinais-Suomen liiton sivuilla
Työn ja työelämän murros on ollut keskeinen teema julkisessa keskustelussa jo vuosien ajan. Työn murroksella tarkoitetaan esimerkiksi työn tekemisen muotojen ja työsuhteiden moninaistumista. Työelämän murros edellyttää pitkälle vaikuttavia ratkaisuja lainsäädännössä, sosiaaliturvassa ja koulutusjärjestelmässä mutta myös liikenteeseen ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Valtioneuvoston aihetta käsittelevässä raportissa todetaan, että työn tulevaisuuteen liittyviä haasteita on helppo nimetä, mutta työn muutoksen kaltainen monimutkainen ilmiö ei helposti käänny politiikkatoimiksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi. Yksi konkreettinen keino olisi kuitenkin tunnin työssäkäyntialueiden synnyttäminen kasvukolmion varrelle, kuten Turun ja Helsingin välille. Tunnin juna tukisi työn murrosta ja työvoiman liikkuvuutta merkittävästi.
Yhä harvemmalle työelämä tarkoittaa enää koko työuraksi yhdelle paikkakunnalle tai työnantajalle sidottua vakituista työsuhdetta. Uudessa työelämässä liikutaan yhä enemmän koulutuksen, yrittäjyyden ja perinteisemmän palkkatyön välisissä eri pituisten jaksojen pätkissä. Työ on yhä vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua ja työtä on oltava valmis ottamaan vastaan kauempaakin ja myös lyhyempien jaksojen ajaksi. Nopeat ja toimivat liikenneyhteydet tekevät osaltaan tämän mahdolliseksi.
Olen itse esimerkki modernista korkeakoulutetusta, joka hankkii tulonsa useammasta eri lähteestä ja joka lähes päivittäin reissaa Helsinki-Turku -väliä junalla. Juna on mieluisin kulkuväline, koska se mahdollistaa matka-aikojen hyödyntämisen johonkin järkevään. Usein pendelöinti kuitenkin myös turhauttaa, sillä aikatauluihin ei voi täysin luottaa, kun hyvin usein odotellaan vastaan tulevaa junaa tai ilmaantuu muita ongelmia.
Turussa ja Salossa on yhteensä noin 40 000 kaltaistani opiskelijaa, jotka pohtivat valmistumisen jälkeistä elämäänsä. Moni haluaisi jäädä Varsinais-Suomeen töihin, mutta usein oman alan työt löytyvät pääkaupunkiseudulta tai muista isoista kaupungeista. Toisaalta Varsinais-Suomessa on pulaa esimerkiksi diplomi-insinööreistä, joita tulisi houkutella valmistumisen jälkeen tänne. Tunnin pituinen työmatka tarkoittaisi sitä, että kodin ja työpaikan sijainti eri paikkakunnilla ei olisi ongelma.
Tunnin junan puolesta puhuu myös myönteiset vaikutukset talouskasvuun, investointeihin, asuntomarkkinoihin ja ilmastonmuutokseen. Harvemmin esillä oleva teema on kuitenkin työelämän laatu, johon liittyy joustavat etätyömahdollisuudet ja työmatkoihin kuluva kohtuullinen aika, jonka saa työajassa hyödynnettyä. Tästä meidän tulisi puhua enemmän, sillä lopulta ne ovat ne arjen pienet asiat, jotka ratkaisevat suurten ihmisjoukkojen pidemmän ajan päätöksiä.
Kirjoituksiani aiheesta:
Tiedote 8.1.2019
vapaa julkaistavaksi klo 17 jälkeen
Kansallinen Kokoomus julkaisi tänään ympäristöohjelman, joka esittelee kokoomuslaisia ratkaisuja ilmastohaasteisiin. Ohjelman nimi on ”Vapaus tarvitsee vastuuta” ja sitä on ollut valmistelemassa laaja joukko puolueaktiiveja ja sidosryhmiä, mukaan lukien Kokoomusopiskelijat.
– Kokoomusopiskelijat on tunnettu sinivihreästä politiikasta ja ympäristöasioiden korostamisesta puolueen sisällä. Vuonna 2014 herätimme huomiota julkaisemalla oman ympäristö- ja energiapoliittisen paperimme. Silloin tavoitteitamme pidettiin radikaaleina, mutta nyt monet niistä ovat päätyneet mukaan puolueen ympäristöohjelmaan, kommentoi Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden tavoitteista mukaan ovat päätyneet esimerkiksi kivihiilen käytöstä luopuminen 2020-luvulla, markkinaehtoisten järjestelmien kehittäminen ympäristönsuojeluun ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukien karsiminen.
– Arjen valinnoista yksi tärkeimpiä on se, mitä laitamme lautasellemme. Kokoomusopiskelijat ovat johdonmukaisesti vaatineet lihantuotannon yhteiskunnallisista tuista luopumista markkinoita vääristävinä ja ympäristöä kuormittavina. Puolueen uudessa ympäristöohjelmassa onkin nyt nostettu tavoitteeksi, että EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain suosimaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä, toteaa Takatalo tyytyväisenä.
Kokoomusopiskelijoiden mielestä ruokakysymykset on ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa. Yksi tavoite, jota Kokoomusopiskelijat eivät vielä ole saaneet puolueessa läpi, on viljeltyjen geenimuunneltujen organismien ravinnoksi tuottamisen salliminen. Kokoomusopiskelijoiden asiaa koskeva puoluekokousaloite hävisi äänestyksen vuoden 2018 puoluekokouksessa.
– Maatalous on suurten haasteiden edessä ilmaston muuttuessa. Geenimuunnellut organismit luovat aidosti tehokkaan ja varteenotettavan vaihtoehdon, jolla maatalouden selviytymiskyky voidaan tulevaisuudessa turvata. GMO:n avulla voitaisiin myös pidentää kasvukautta ja suurentaa satoja Pohjolassa. Mielestämme tätä vaihtoehtoa tulisi tosissaan harkita EU:n ja Suomen lainsäädännössä, sanoo Takatalo.
Lisätietoja:
Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65
”Päättäjät, laittakaa minut ruotuun vaikka väkisin!”, aneli Docventuresin Riku Rantala paljon jaetussa kolumnissaan viime viikolla. Ilmastoahdistusta on muutenkin ollut tavallista enemmän ilmassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkeen. Jos emme välittömästi saa päästöjä laskuun, ovat seuraukset maapallolle tuhoisat.
Jokaisen ihmisen ilmastoystävälliset ratkaisut ovat osa suurempaa puroa, eikä pidä ajatella, ettei niillä olisi merkitystä. Kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut kuitenkin tehdään kaupunginvaltuustoissa, eduskunnassa, EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Päästösitoumuksia tulee tiukentaa kaikilla näillä tasoilla ja ratkaisujen on sisällettävä niin verotukseen, budjetteihin kuin lainsäädäntöönkin vaikuttavia toimia.
Kaikkein tehokkaimmin ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla. Verot ja eurot ovat vaikuttavia työkaluja, kun ne suunnataan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ensinnäkin saastuttavista valinnoista on tehtävä kalliimpia kuin ympäristöystävällisistä; hiilelle, jätteille ja muille ympäristöä pilaaville toiminnoille on saatava korkeampi hinta. Vastaavasti huojennuksia verotuksen kautta tulee ohjata kestäviin vaihtoehtoihin. Ihminen on rationaalinen toimija, joka muuttaa kulutustottumuksiaan viimeistään kukkaron sanelemana.
Myös budjetti on hyvä paikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen kaikilla päätöksenteon tasoilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Suomessa käyttöön kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siinä jokainen ministeriö arvioi, miten heidän käyttämänsä eurot edistävät tai haittaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Pienellä muokkauksella tämä oli hyödynnettävissä niin kunta- kuin Euroopankin tasolla.
Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään käymällä kirpputoreilla tai kaatamalla kahviin kauramaitoa – vaikka nämä tärkeitä tekoja ovatkin. Ilmastonmuutos ratkaistaan äänestämällä valtaan päättäjiä, joilla on horisontti tarpeeksi kaukana ja jotka ovat valmiita toteuttamaan tiukkaa sinivihreää talouspolitiikkaa.
ps. Tänään Helsingissä marssitaan klo 14:30 ilmaston puolesta. Marssin ohella on monia muitakin tapoja vaikuttaa, mutta pääasia on, että vaikuttaa. Jos et sinä, niin kuka? Jos ei nyt, niin milloin? #nytonpakko
Janika Takatalo
Tiedote 29.8.2018
Heti vapaa julkaistavaksi
Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Lentämisen huvivero käyttöön koko EU:n alueella
Lentomatkustamisen suosio kasvaa jyrkästi, eikä horisontissa ole näkyvissä muutosta. Lentoliikenne on ilmastotalkoiden vapaamatkustaja ensimmäisessä luokassa, sillä kerosiini on kansainvälisten sopimusten perusteella verovapaata, eikä kansainvälisiltä lennoilta Euroopassa makseta arvonlisäveroa.
– Ilmastonmuutos edellyttää nopeita toimia. Teknologia on matkalla pelastamaan meitä, mutta se tapahtuu auttamattoman hitaasti. Nykyisten lentokoneiden käyttöikää on valtavasti jäljellä ja niitä hankitaan jatkuvasti lisää. Uudelle teknologialle ei ole tilaa sellaisessa mittakaavassa, että sillä olisi vaikutusta ilmastonmuutokseen, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.
Lentoliikenteen etuoikeudet vääristävät kilpailua muun muassa lentämisen ja raideliikenteen välillä. Nykyisellään lentäminen on halpaa, jolloin sen kysyntä kasvaa ja lentokenttäinfrastruktuuriin ja kalustoon investoidaan. Tämä taas edelleen sementoi lentämisen kysyntää. Kokoomusopiskelijat toivoisi vastaavan dynamiikan olevan nähtävissä jatkossa raideliikenteessä.
Ruotsissa otettiin huhtikuussa 2018 voimaan lentovero, jolla on tarkoitus hillitä lentämisen räjähdysmäistä kasvua ja täten ilmastonmuutosta. Kokoomusopiskelijat haluaa koko Euroopan seuraavan Ruotsin esimerkkiä ja säätävän yhteisen lentoveron. Muutoksena Ruotsin malliin Kokoomusopiskelijat kuitenkin tahtoisivat tehdä selkeämmän eron työ- ja huvimatkojen verottamiselle.
– Kaikkia EU-maita sitovalla lentoverolla saavutetaan alueellista vaikuttavuutta, eikä veron kiertäminen olisi mahdollista siirtämällä lentojen lähtö- tai kauttakulkumaata. Haluamme kuitenkin kaukomaiden huvimatkoja verotettavan tiukemmin kuin työmatkoja, jotta verosta ei aiheudu yrityselämälle haittaa. Lisäksi veron tulee määräytyä lentomatkan pituuden mukaan, painottaa Takatalo.
Kokoomusopiskelijat katsoo, että lentovero on nopea ja konkreettinen toimi, jolla ihmisten käyttäytymistä ohjataan ympäristöystävällisemmäksi ja hillitään ilmastonmuutosta. Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti lentoliikenteen päästöjen hillintään, mutta vapaaehtoisiin päästökompensaatioihin on tarttunut hyvin harva. Lentämisen hillitseminen oikein suunnatun lentoveron avulla on konkreettinen ja nopea ilmastoteko, jollaisia ajassamme on nähty valitettavan vähän.
Lisätietoja:
Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65
janika.takatalo@kokoomusopiskelijat.fi
Otsikon lainaus on peräisin Mahatma Gandhilta. Se on ollut johtoajatuksiani jo pitkään, ja tuli taas mieleen eläinsuojelulain kokonaisuudistusta seuratessa. Maa- ja metsätalousministeriö julkisti hallituksen esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista tänään. Esitys sisältää muutamia hyviä parannuksia, joiden eteen eläinsuojelujärjestöt ja esimerkiksi Kokoomusopiskelijat ovat taistelleet. Lisäksi se sisältää paljon surullisia uutisia, sillä osa pitkään odotetuista uudistuksista ei vieläkään etene.
Olen iloinen esimerkiksi siitä, että jatkossa koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä ovat pakolliset. Tämä vähentää laitonta koirakauppaa ja auttaa kadonneita koiria löytämään takaisin omistajiensa luokse. Sama oikeus pitäisi saada myös kissoille, ja toivonkin, että kissat saadaan vielä myöhemmässä vaiheessa samaan sääntelyyn mukaan.
Hyviä uutisia on myös jatkuvan juomaveden saannin kehittäminen. Aikaisemmin lakiluonnoksessa puhuttiin riittävästä vedensaannista, mikä esimerkiksi talvella tarkoittaa, että jäätynytkin vesi voi täyttää lainkirjauksen. Jatkossa vedensaannin on oltava jatkuvaa, eli juomakelpoista vettä täytyy koko ajan olla saatavilla. Erityisen surullista kuitenkin on, että turkiseläimille ja rekikoirille samaa oikeutta ei ole tulossa. Niiden kohdalla veden jäätyminen talvisin on erityisen suuri ongelma.
Olemme kamppailleet parsinavettojen ja porsitushäkkien kieltämisen puolesta. Parsinavetassa naudat kiinnitetään parteen, jossa ne eivät pääse kääntymään ja porsitushäkissä emakoilla ei ole liikkumatilaa. Parsinavettoja ei olla vieläkään kieltämässä, mutta jotain positiivista sentään on tulossa. Jatkossa lehmien ja hiehojen on päästävä jaloittelemaan tai laitumelle 90 päivänä vuodessa nykyisen 60 päivän sijaan. Tiineytyshäkit kielletään 15 vuoden siirtymäajan jälkeen ja porsitushäkeistä luopumista tuetaan investointiavustuksilla. Tämä on oikea suunta, mutta liian moni nauta tai porsas joutuu jatkossakin elämään suuren osan elämästään vailla mahdollisuutta vapaaseen liikkumiseen.
Hyvää lakiesityksessä on maininnat siitä, että maakunnalla on oltava valvontaa varten riittävä määrä eläinlääkäreitä ja muuta pätevää ja ammattitaitoista henkilöstöä. Lisäksi eläinten jalostusta koskevia sääntöjä tiukennetaan nykyisestä, eläinten värjäys kielletään ja koirien sähköpannat kielletään. Sirkuksissa supistetaan sallittujen eläinten listaa ja eläintarhaeläinten käyttö viihteellisissä esityksissä kielletään. Laki tulee eduskuntaan alkusyksystä 2018. Pieniä viilauksia siihen saatetaan vielä tehdä, mutta yleensä hallituksen neuvottelemaan versioon ei enää isoja muutoksia saada aikaan. Vaikka moni asia esityksessä jää harmittamaan, tiedän, että ilman Kokoomusta laista olisi tullut vielä heikompi. Tätäkin lakia voidaan kuitenkin tulevilla hallituskausilla vielä parantaa.
Jätin tänään maakuntavaltuustolle aloitteen, joka koskee omaa toimintaamme. Maakuntavaltuusto on kymmenen vuotta muita päätöksentekoelimiä jäljessä siinä, että kaikki kokousmateriaali postitetaan kotiin. Siinä ei ole mitään järkeä tehokkuuden, ympäristön tai tietoturvan kannalta (papereita jää helpommin lojumaan kuin avoimena olevia digilaitteita). Esitin, että jatkossa kokousmateriaali postitetaan vain sitä erikseen pyytäville ja muuten kehitetään sähköistä järjestelmää. Aloite sai runsaasti allekirjoituksia ja kiitosta.
***
Maakuntavaltuusto 11.6.2018
Valtuutetun aloite
Kotiin paperisena postitettavan kokousmateriaalin vähentäminen
On tehotonta ja luonnon kannalta haitallista postittaa isoja määriä kokousmateriaalia jokaiselle maakuntavaltuutetulle kotiin. Maakuntavaltuuston tulee siirtyä vähitellen nykyaikaan ja sähköisiin kokousmateriaaleihin. Esitän, että jatkossa kokousmateriaalin saa postitettuna kotiin vain sitä erikseen pyydettäessä ja muuten Varsinais-Suomen liitto lähettää kokousmateriaalit sähköpostilla tai muuta sähköistä järjestelmää käyttäen.
Jatkossakin materiaalit saisi kotiin näin halutessaan.
Janika Takatalo
Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu
Kuulostaa ehkä yksinkertaisemmalta kuin onkaan. Jo yksi kauppareissu paljastaa, että lähes kaikessa kulutustavarassa on muovia. Jopa pahvisen hapankorppupaketin sisältä paljastuu muoviin pakatut pienemmät pussit hapankorppuja. Muovittomassa maaliskuussa pääasia ei tosin olekaan täydellinen suoritus, vaan turhan muovin huomaaminen ympärillämme ja sen käytön vähentämiseen pyrkiminen.
Miksi sitten muovin määrästä tulisi olla huolissaan? Euroopassa syntyy joidenkin arvioiden mukaan 26 miljoonaa tonnia muovijätettä vuodessa. Tästä jätteestä noin 60 % on elintarvikemuovia. Käsittelemättömänä muovijäte on saastetta, josta valitettavan suuri osa päätyy meriin ja sitä kautta esimerkiksi kaloihin ja lintuihin. Jos mitään ei tehdä, vuonna 2050 maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa.
Tärkeintä olisi ylipäänsä vähentää kertakäyttöisen muovin kulutusta. Monessa kohtaa muovin voisi korvata jollain biohajoavalla materiaalilla tai pakata vaikka omaan kestokäyttöiseen kassiin. Toinen tärkeä asia on kierrättää jo syntynyt muovijäte, sillä muoveja on montaa eri lajia, ja ne pitäisi lajitella, jotta uusiokäyttö olisi mahdollista. Jätinkin juuri valtuustoaloitteen muovinkierrätyksen tehostamisesta Turussa.
Nyt muovittoman maaliskuun hengessä meistä jokaisella on hyvä hetki kiinnittää huomiota omaan muovinkäyttöömme. Jo pienillä arjen muutoksilla voi olla pitkässä juoksussa iso vaikutus. Otetaan kauppaan mukaan omat kestokassit, valitaan tuoterivistöstä se vähiten pakattu vaihtoehto ja kuljetetaan uudelleentäytettävää vesipulloa mukanamme. Kun tästä huolimatta muovia jonkun verran kotitalouksissamme syntyy, kierrätetään se oikeaoppisesti.
Haastetaan mukaan myös kauppiaat ja tuotekehittäjät. Alankomaissa avattiin juuri ensimmäinen täysin muoviton supermarketti ja Suomessa kehitellään täyttä vauhtia korvaajia muovisille pakkausmateriaaleille. Ehkä tulevaisuudessa meilläkin on enemmän mahdollisuuksia hyödyntää uudelleen täytettäviä, ekologisia paketteja kodeissamme.
Kuinka paljon käyttämästäsi muovista sinä pystyt tinkimään tässä kuussa?