Kategoria: Yleinen

Kulttuurikummitoimintaa perheen pienimmille

Posted on by janika

Julkaistu Turun Sanomissa 3.3.2022

Helsingissä jokainen vuonna 2020 tai sen jälkeen syntynyt vauva on saanut oman kulttuurikummin. Vuonna 2020 kummina toimi esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesteri ja vuonna 2021 Helsingin teatterit yhdessä. Jokainen lapsi kutsutaan kummin toimesta vuosittain vähintään kahteen maksuttomaan tapahtumaan, esimerkiksi vauvasinfoniaan tai nukketeatteriin. Kummius jatkuu, kunnes lapsi aloittaa koulun. 

Kulttuurikummiuden avulla lapsi ja hänen perheensä saavat henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin. Toimintaan kuuluvien tapahtumien tehtävänä on tukea lapsen kehitysvaihetta ja perheen hyvinvointia. Moni vanhempi kokee esimerkiksi yksinäisyyttä pikkulapsivaiheessa, jolloin kaikenlaiset tapahtumat, joissa kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia, ovat henkisesti hyvin tärkeitä. Myös korona-aikana syntyneet ja kasvaneet lapset ovat jääneet vaille erilaisia elämyksiä ja muiden pienten seuraa. Kulttuurikummitapahtumat vastaisivat Turussakin näihin molempiin tarpeisiin.

Kulttuuri kuuluu kaikille ja se tutkitusti luo hyvinvointia. Turussa vuosina 2012–2013 käynnistyneessä verkostoyhteistyössä alueen korkeakoulujen ja järjestöjen kesken on luotu kulttuurihyvinvoinnin käsite. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin perustana on ihmisen oma taide- ja kulttuurisuhde, jonka hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. Jo nuorena luotu suhde kulttuuriin auttaa kasvattamaan aktiivisia ja hyvinvoivia kulttuurikansalaisia.

Turussa on onnistuneesti otettu käyttöön muun muassa jo elämyspolku, jonka avulla jokainen peruskoululainen käy noin kolme kertaa lukuvuodessa eri kulttuurilaitoksissa. Toimintaa on ulotettu myös varhaiskasvatukseen, mutta palvelun piiristä puuttuvat vielä aivan pienimmät. Turussa tulee selvittää, kehittää ja sen pohjalta ottaa käyttöön Helsingin kulttuurikummitoimintaan pohjautuva oma malli. Tulen jättämään aiheesta aloitteen maaliskuun kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kulttuurikummitoiminta olisi hieno lisä vuoden 2029 -juhlavuotta kohti kulkevalle kulttuurikaupunki Turulle!

 

Janika Takatalo, VTM

Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Turku

Huomio lasten oikeuksiin myös uusilla hyvinvointialueilla

Posted on by janika

Julkaistu Verkkouutisten blogina 20.11.2021

Huomio lasten oikeuksiin myös uusilla hyvinvointialueilla

Tänään 20.11. vietetään lapsen oikeuksien päivää, jonka tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Tämän vuoden erityinen teema on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia, mutta valitettavasti ne eivät vielä jokaisen pienen kohdalla toteudu.

Korona-aika on pahentanut monien perheiden hätää ja lasten kaltoinkohtelusta on tehty yhä enemmän havaintoja. Sydän surusta itkien luin mm. tuoretta uutisointia vanhempiensa pahoinpitelemästä varsinaissuomalaisesta vauvasta, joka ei ollut valitettavasti tälläkään kertaa yksittäistapaus. Onneksi yhteiskunta on kehittänyt turva- ja toimintamekanismeja vastaavia tilanteita varten ja terveydenhoitajan sekä lastensuojelun valppaalla toiminnalla lapsi saatiin lopulta turvaan. Silti kaikkia lapsia ei saada ajoissa pelastettua, vaan lapsuus voi kulua hyvinkin huonoissa ja traumaattisissa olosuhteissa.

Ensi vuoden alusta toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tulevat vastaamaan monista lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, kuten neuvoloista, synnytyksistä ja lastensuojelusta. On äärimmäisen tärkeää, että palveluketjut toimivat ja apua saa oikea-aikaisesti sekä riittävän läheltä matalalla kynnyksellä. On myös tärkeää, että asukkaita kuullaan ja esimerkiksi nuorten osallisuus on kunnossa.

Tulin itse tänä vuonna ensimmäistä kertaa äidiksi ja siten kokemusta esimerkiksi raskauteen, synnytykseen ja vauva-arkeen liittyvistä palveluista on kertynyt. On ollut pieni järkytyskin huomata, miten pienillä resursseilla tätä tulevaisuuden kannalta tärkeää työtä tehdään. Koronan aiheuttama vauvabuumi on toki tuonut omat paineensa palveluihin ja myös se, että terveydenhoitohenkilökuntaa on ollut sidottuna koronaan liittyviin tehtäviin. Meilläkin kätilöt tekivät tuplavuoroja, synnytysvuodeosasto oli aivan piukassa, neuvolan kotikäynnit oli peruttu ja terveydenhuollon henkilökuntaa oli vaikea tavoittaa puhelimitse. Onneksi omalla kohdallamme kaikki sujui hyvin eikä erityisempää tukea tarvittu, mutta en voi olla miettimättä perheitä, joissa kohdattiin isompia haasteita tämän tilanteen keskellä.

Ihan jo muiden silmissä pienilläkin asioilla voi olla väsyneessä vauvaperheessä paljon merkitystä sekä suuria kerrannaisvaikutuksia yhteiskunnan tasolla. Saako esimerkiksi imettämiseen tukea, jos se ei lähde sujumaan? Onko kotiin mahdollista saada apua, jos omat voimat meinaavat loppua? Onko vertaistukiryhmiä tai tukipuhelimia kriisejä kohdanneille? Jos lapsia ja perheitä ei tueta varhaisessa vaiheessa, tulevat ongelmat yhteiskunnalle moninkertaisina takaisin myöhemmässä vaiheessa. Raskaassa elämäntilanteessa apua ei välttämättä myöskään jakseta lähteä itse hakemaan ja etenkin, jos palvelut ovat siroteltuina eri sektoreille ja paikkoihin. Siinä kärsivät ennen kaikkea lapset.

Yksi hyvä keino lapsen oikeuksien toteutumiseen uusilla hyvinvointialueilla on perhekeskusmallin kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Perhekeskukset tarjoavat kaikki lapsiperheen hyvinvointipalvelut “yhdeltä luukulta” niin paikan päällä, verkossa kuin kotonakin. Aiemmin erillään toimineet palvelut, kuten vaikkapa neuvola, perhetyö, psykologit, terapeutit ja sosiaalityö, yhdistyvät perhekeskuksessa tiiviiksi verkostoksi. Perhekeskuksissa asiakkaan tilanne nähdään kokonaisuutena ja yhdellä käynnillä saadaan hoidetuksi useampia asioita. Toinen äärettömän tärkeä kokonaisuus on terapiatakuun käyttöönotto hyvinvointialueilla, jotta etenkin nuorten mielenterveysongelmia voidaan tasa-arvoisesti ja riittävän nopeasti hoitaa.

Usein kun puhuu lasten hyvinvoinnista, saa eteensä kysymyksen, että entäs vanhukset sitten? Myös ikäihmisten palvelut ovat tulevilla hyvinvointialueilla tärkeitä, mutta ne ovat toisen kirjoituksen paikka. Lisäksi lapsiin ja nuoriin panostaminen on tulevaisuuteen panostamista, sillä ilman hyvinvoivia lapsia ja nuoria tänään, ei meillä ole hyvinvoivia aikuisia huomenna. Silloin ei myöskään ole työlle tekijöitä eikä veroille maksajia. Ja niillä taas hoidetaan esimerkiksi vanhusten palvelut. Jos perheet jätetään yksin selviytymään, ei lupaavasti kasvuun lähtenyt syntyvyyskään välttämättä jatku kovin kauaa näin hyvänä ja silloin huoltosuhteemme ajaa yhä kohti pahempaa kriisiä.

Valtuustoaloite 15.11.2021: Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannettava

Posted on by janika

Jätin valtuuston kokouksessa 15.11. seuraavan aloitteen varhaiskasvatuksen tilanteen parantamiseksi ja se sai hyvin allekirjoituksia yli puoluerajojen:

Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannettava

Lapsia on tänä vuonna syntynyt TYKSissä ennätysmäärä ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste koko yhteiskunnan tasolla on nousussa. Tämä on hieno asia, mutta tarkoittaa nyt ja tulevina vuosina yhä enemmän paineita varhaiskasvatuksen resursseihin, ellemme sitten halua lapsiperheiden kaikkoavan naapurikuntiin. 

Laadukas varhaiskasvatus on pohja myöhemmälle oppimiselle ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Se myös pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, kun vanhemmat voivat hyvillä mielin jättää jälkikasvunsa päiväksi hoitoon sekä saamaan varhaiskasvatusta, jotta he pääsevät itse palaamaan työelämään ja yhteiskunta saa verotuloja. Laadukas varhaiskasvatus ei kuitenkaan synny ilman riittäviä resursseja ja koulutettua henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksen kentältä on jo pitkään kuulunut hätähuutoja ympäri Suomen. Myös Turussa pulaa osaavasta henkilökunnasta on. Henkilökunnan suuri vaihtuvuus ja sijaisten saannin vaikeus kuormittavat olemassa olevaa henkilöstöä ja haastavat varhaiskasvatuksen laadukkaan ja turvallisen järjestämisen. 

Myös työolot karkottavat väkeä varhaiskasvatusalalta. Palkka on vastuuseen nähden pieni, työssä saattaa kohdata väkivaltaa ja muita raskaita tilanteita sekä henkilökunta joutuu jatkuvasti venymään henkilöstöpulan takia. Myös esimerkiksi työvaatteet joutuu hankkimaan itse, eikä paljon ulkoilevien varhaiskasvattajien eri kausien ulkovaatteet tule halvaksi. Meidän on kyettävä tarjoamaan kunnolliset työolot varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jotta osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa riittää ja sitä kautta lapset saavat laadukasta ja turvallista varhaiskasvatusta.

Ryhmäkoot, resurssit ja sijaisten saatavuus ovat ehdottomasti kiireisimpiä ja tärkeimpiä kuntoonlaitettavia asioita. Sen lisäksi Turku voisi parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa esimerkiksi tukemalla alan opiskelijoiden työssäoppimista ja harjoittelua turkulaisissa varhaiskasvatuksen toimipisteissä nykyistä enemmän, jotta nämä jäävät valmistumisen jälkeen kaupunkiimme töihin. Turku voisi mahdollistaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle paremman kehittymisen lisä- ja jatkokoulutusten kautta. Se voisi mahdollistaa nykyistä helpommin erilaisten vapaiden pitämisen ja osa-aikatyön, jotta jaksaminen ja perhe- ja työelämän yhteensovittaminen olisi helpompaa. Se voisi myös tukea työvaatteiden hankintaa ja osallistaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä yhä enemmän yksikköä koskevassa päätöksenteossa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet haluamme parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa Turussa edellämainituin keinoin.

Kuntavaalien jälkitunnelmia

Posted on by janika

Kesä ja vapaus! Huojennus ja kiitollisuus. Uusi elämänvaihe edessä.

Nämä ovat päällimmäiset tunteet juuri nyt. Lupasin vähän pidempää analyysia vielä vaaleista jälkikäteen, mutta juuri nyt tuntuu, että nämä yllämainitut asiat ovat eniten mielessä, joten mennään niillä. 

Talvi ja kevät oli pitkä ja vaiherikas. Vaalikampanjaa alettiin tekemään jo joskus marraskuun pimeydessä. Toki tämä puoliammatillisen poliitikon elämä on aina yhdenlaista vaaleihin valmistautumista. Uskon, että parasta valmistautumista on kuitenkin se, että hoitaa kulloinkin vastuullaan olevan tehtävän mahdollisimman hyvin. Samalla on silti aina myös mielessä iso pelko ja epävarmuus. Mitä jos se ei riitäkään? Mitä jos ihmiset arvostavat ihan eri asioita, kuin päätöksenteon arjessa puurtamista? Joskus joillain käy munkki. He ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, valmiiksi kuuluisia tai muuten juuri tietylle profiilille on paljon kysyntää ja vähän kilpailua. Mutta sivuille ei pidä vilkuilla liikaa, sen opin jo yleisurheilussa. Jokainen tehköön oman parhaansa ja sitten nähdään, miten pitkälle se riittää. Paljon näkee myös niitä epäreiluja kohtaloita, joissa joku olisi mielestäni kaiken puurtamisen jälkeen todella ansainnut tulla valituksi, mutta ääniä ei vaan tullut tarpeeksi. Sekin on silti demokratiaa.

Olen todella onnellinen ja kiitollinen, että sain vahvan noin 500 äänen mandaatin jatkaa Turun kaupunginvaltuustossa. Huojentunut myös, sillä harva asia on mulle yhtä tärkeää kuin tämä vaikuttaminen. Se on ollut minulle kutsumus ihan pienestä saakka. En oikein tiedä mistä se kumpuaa, kun meidän perhe ei ole ollut mitenkään poliittinen. Syytän ennen kaikkea Suomen huikeaa koulutusjärjestelmää, joka antoi esimakua vaikuttamisesta jo hyvin nuorena oppilaskunnan kautta ja joka on antanut intoa opiskella ja tehdä politiikkaa yhä vaan pidemmälle, aina näihin päiviin saakka. En tiedä voisinko olla elämääni tyytyväinen, jos en saisi tehdä tätä, mitä niin paljon rakastan. Toki on myös päiviä, jolloin tätä kaikkea vihaa ja miettii vaan, että kuka hullu haluaa poliitikoksi. 

Nämä vaalit olivat tosi erilaiset, se on varmasti tullut kaikille jo moneen kertaan selväksi. Ei voinut tehdä samanlaista jalkatyötä ihmisiä kohdaten, kuin yleensä. Vaalien ajankohdan siirtyminen kahdella kuukaudella eteenpäin oli sekin aika shokki. Se tarkoitti, että juuri maalisuoralla voimat ja resurssit pitikin allokoida uudelleen kestämään vielä paljon pidempään. Minullakin meni suoraan sanottuna näihin vaaleihin sen vuoksi paljon enemmän rahaa, kuin alunperin oli suunnitelma ja mikä hyvältä tuntui. Näin raskaana nuo yllättävät kaksi kuukautta lisää kampanja-aikaa oli myös aika stressaavia sen vuoksi, kun en voinut yhtään tietää, mikä olisi kesäkuussa vointi ja pystyisinkö vielä tekemään kahdeksannella kuulla helteessä ulkokampanjaa, jos sellainen taas sallittaisiin. Onneksi lopulta löytyi tasapaino näkyä ulkona, mutta tehdä se kuitenkin mahdollisimman turvallisesti. Ja onneksi olen voinut koko raskauden suhteellisen hyvin.

Nyt edessä on orientoituminen taas uuteen aikaan. Paitsi politiikassa, myös omassa elämässä. Olemme jo aloittaneet valtuustoryhmänä pormestarisopimukseen liittyvien asioiden hiomisen ja uskon, että Turku saa hyvän ja eteenpäin katsovan ohjelman. Sen jälkeen tulee tietysti vielä luottamuspaikkajako ja selviää, mitä paikkaa itse pääsen seuraavat vuodet pelaamaan. Omassa elämässä koittaa nyt hetkeksi kuitenkin odotettu kesäloma, jolta jäänkin sitten elämäni ensimmäiselle vanhempainvapaalle. Aika työorientoituneelle ihmiselle tämä herättää tavallaan ristiriitaisia tunteita, mutta ainakin parhaillaan tunnelmat ovat iloiset ja odotan innolla sitä kaikkea, mitä lapsi syntyessään elämään tuo. Alku on varmasti raskas, mutta eiköhän se balanssi siitä sitten taas löydy. 

Iso kiitos vielä kaikille matkassa mukana oleville, vaaleissa auttaneille ja tukeneille ja ennen kaikkea luottamuksensa äänestämällä antaneille! Teen parhaani, jotta voin lunastaa ne odotukset, joita teillä on. Sanomattakin on selvää, että aina saa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos on mielessä jotain epäkohtaa, jossa voisin olla avuksi.

Nyt: mukavaa kesää kaikille!

Mitä olen saanut aikaan tällä valtuustokaudella?

Posted on by janika

Teot ovat kauneinta puhetta. Politiikassa ei vielä riitä, että on hyviä tavoitteita ja arvoja, vaikka ne toki ovatkin kaiken lähtökohta. Vaikuttamisessa olennaista on myös kyky saada asioita tapahtumaan. Siihen vaikuttaa esimerkiksi poliittinen pelisilmä, kokemus ja verkostot. Olen usein käyttänyt sellaista vertauskuvaa, että haluaisit varmaan hammaslääkärin tai suuhygienistin hoitavan hampaasi, niin miksi et haluaisi politiikan ammattilaista valvomaan etuasi kunnallisessa päätöksenteossa? Minulle voit luottaa asioiden hoitamisen valtuutettuna.

Demokraattisessa päätöksenteossa harvoin voi mistään ottaa täysin yksin kunniaa, mutta istumalla vain passiivisesti mukana ei ainakaan saavuta mitään. Olen pyrkinyt olemaan aktiivinen valtuutettu, joka on jättänyt runsaasti aloitteita, vaikuttanut ryhmäni kannanmuodostukseen sen varapuheenjohtajana ja lautakunnan puheenjohtajana sekä osana kaupunginhallituksen pöytäkuntaa ollut keskeisessä roolissa vaikuttamassa Turun suuntaan. Kokouksiinkin olen ahkerasti osallistunut – muistaakseni kerran kuluneen kauden aikana olen ollut poissa valtuustosta työesteen takia. Minulla on edelleen kova palo ja intohimo vaikuttamiseen ja toivonkin, että pääsen jatkamaan aktiivista työtä turkulaisten paremman arjen eteen myös ensi kaudella!

Valtuustoaloitteitani 2017-2021:

Tärkeitä saavutuksia nuorisolautakunnan johdossa:

  • Avustusuudistus, joka on läpinäkyvämpi ja jonka avulla voidaan edistää tehokkaammin nuorisolautakunnalle tärkeitä painopisteitä kuten kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisyä
  • Uusia nuorisotiloja avattiin esim. Skanssiin ja monitoimitaloihin.
  • Turku Rock Academy laajennettiin valtakunnalliseksi malliksi
  • Nuorisotyötä on tuotu nuorten luokse esim. uudella Wautolla ja erityisavustuksilla jalkautuvaan nuorisotyöhön
  • Turkuun luotiin syrjäytymisen vastainen ohjelma
  • Koronakriisissä nuorisotyöntekijöitä ei lomautettu vaan toimintaa käännettiin ketterästi verkkoon ja nuoret saivat tukea vaikeassa tilanteessa.
  • Myös nuorten kesätyösetelit saatiin jakoon ja uutena oli mahdollisuus myös kehittää oma kesätyö ja ryhtyä kesäyrittäjäksi.

Kokoomuksen ryhmän johdolla (ja minä sen varapuheenjohtajana ja osana kaupunginhallituksen pöytäkuntaa) ollaan vaikutettu siihen, että Turussa:

  • On rakennettu uusia vetovoimaisia asuinalueita mm. Linnakaupunki, Pääskyvuoren rinne ja Pukkilan alue. Lisäksi täydennysrakentamista on viety eteenpäin mm. keskustassa, Telakkarannassa ja yliopiston läheisyydessä.
  • Kokoomuslaiset päättäjät ovat sinnikkäästi puolustaneet myös yksityistä palvelutuotantoa ja palvelusetelimallia lautakunta- , hallitus- ja valtuustotyöskentelyssä sekä talousarvioneuvotteluissa. Meille on tärkeää, että eri alueilla on riittävästi päivähoitopaikkoja ja asukkailla on mahdollisuus valita.
  • Kuluneella kaudella koulujen sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet terveysmurheita ja lukuisia väistötilapäätöksiä. Korjaustarpeista on nyt tehty kokonaisvaltainen suunnitelma ja systemaattiseen kiinteistöhuoltoon panostettu. Uusista kouluista Syvälahden monitoimikoulu valmistui Hirvensaloon 2018 ja Ypsilon Yli-Maariaan 2019. Myös esimerkiksi Suikkilaan tullaan saamaan upouusi alakoulurakennus liikuntasaleineen.
  • Kansainvälisyys on kohentunut ja uusia opiskelualoja on saatu Turkuun. Korkeakoulujen yhteistyön ja seudullisen edunvalvonnan paras työnäyte on ollut uusien diplomi-insinöörialojen saaminen Turkuun. Myös Turun AMK:n Educity rakentui Kupittaalle. Kaupungin kansainvälisyys on noussut vuosittain järjestetyillä Eurooppafoorumi-tapahtumilla. Myös kaupungin osallistumista on vahvistettu kansainvälisten kaupunkien verkostoihin mm. ilmastotyön edistämisessä.
  • Kaupungin liikuntapaikkaverkosta on päätetty laatia kokonaisselvitys ja pitkän aikavälin suunnitelma. Työ on osoittanut kumppanuuksien ja seura- sekä yritysyhteistyön tiivistämisen tärkeyden. Sporttikaupunki Turku on noussut omaan luokkaansa Paavo Nurmi Games -tapahtumien kansainvälisen tason yleisurheilukisojen myötä.
  • Digitaalisuudesta osoituksena voidaan pitää Fölin edelläkävijyyttä joukkoliikenteen digipalveluissa. Niin ikään korona-aikana kaupungin palvelut ovat ottanee digiloikan sekä terveydenhuollossa, sivistyksessä että kulttuurissa.
  • Turun kuntaveroprosentti on kokoomuksen johdolla onnistuttu kaudella 2017-2021 pitämään tasolla 19,50. 
  • Talouden tasapainottamiseksi on laadittu sopeutusohjelmia, joihin valtuuston enemmistö on sitoutunut. Säästöjen tekeminen ei ole miellyttävää eikä kiitollista, mutta vastuulliset päättäjät pystyvät priorisoimaan.
  • Kaupunkilaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi aloitettiin asukasbudjetointi vuonna 2020.
  • Turku on onnistunut kasvamaan n. 2000 uuden asukkaan vuosivauhtia. Työllisyysaste on parantunut, työttömien määrä vähentynyt ja talous jatkanut positiivista virettä (jos koronan aiheuttamaa tilapäistä pudotusta ei oteta huomioon). Varsinais-Suomi on ollut koko Suomen kasvun moottori. 
  • Lue lisää puolueeni saavutuksista vaikkapa KH pj Sinin blogista tai kokoomuslaisen kaupunginjohtaja Minnan sivuilta. Tsekkaa myös Turun puolella -sivusto.

Tästä varmasti monta hyvää asiaa vielä unohtuikin, mutta täydennetään kun mieleen tulee ja saa myös aina kysyä ja ehdottaa omia ideoita edistettäväksi!

Vaalikonevastauksia koottuna

Posted on by janika

Hei!

Haluatko tietää kantani eri teemoihin? Olen täyttänyt monta vaalikonetta ja perustellut niihin myös vastaukseni huolella. Tästä kirjoituksesta alempaa linkkien kautta pääset katsomaan vastauksiani eri vaalikoneissa. Jos johonkin ei niistä löydy kantaa, voi sivujeni hakutoiminnolla katsoa, jos olen kirjoittanut siitä joskus jo blogiini. Olen myös kirjoittanut arvoistani ja vaaliteemoistani erillisille sivuille. Jos näistä ei löydy vastauksia tai haluat muuten jutella, ota rohkeasti yhteyttä.

  1. YLEn kuntavaalikone
  2. Turun Sanomien vaalikone
  3. Helsingin Sanomien vaalikone
  4. Allianssin nuorten vaalikone
  5. Ilta-Sanomien vaalikone
  6. OAJ:n vaalikone (ei pysty laittamaan suoraa linkkiä minun vastauksiin, mutta hakutoiminnolla löytää)
  7. Iltalehden vaalikone
  8. Eläinpoliittinen vaalikone
  9. Suomi24 (ei pysty laittamaan suoraa linkkiä minun vastauksiin, mutta hakutoiminnolla löytää)

Janika Takatalo kokoomus Turku kuntavaalit

Janika seisoo betoniseinän edessä

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Posted on by janika

Julkaistu Verkkouutiset -blogissani 22.4.2021

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Eurooppa tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja tämä aiotaan paaluttaa lainsäädäntöön historiallisen ilmastolain kautta. Päätavoitteesta vallitsee laaja yhteinen näkemys, mutta vääntöä parlamentin ja jäsenmaiden välillä on käyty nyt erityisesti vuoden 2030 välitavoitteesta. Ongelmia liittyy muun muassa nielujen ja päästöjen laskentatapoihin sekä siihen, miten vastuut tullaan jyvittämään eri maiden välille.

Neuvotteluja on käyty Brysselissä tiivistahtisesti, sillä valmista piti tulla ennen Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä trilogeissa saavutettiinkin sopu EU-parlamentin ja neuvoston välillä. Sen mukaan EU sitoutuu vähentämään päästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasoon verrattuna). Jos hiilinielut toimivat hyvin, voidaan päästä jopa 57 prosenttiin. Tulos on erittäin hyvä, muttei likimainkaan täydellinen.

Mepit toivoivat vieläkin kunnianhimoisempaa 60 prosentin vähennystavoitetta. Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet 65 prosentin vähennystä. Vaikka näihin ei aivan päästykään, saavutetulla sovulla on kuitenkin tosiasiallista merkitystä maailman mittakaavassa ja se on selvä parannus nykytilaan. Huolena on kuitenkin se, miten kiristykset saadaan ulotettua tasaisesti jokaiseen jäsenmaahan. Nyt uhkaa käydä niin, että edelläkävijämaat tekevät paljon ja loput ovat vapaamatkustajia. Tiukempi ja kaikkia yhtäläisesti sitova välitavoite olisi myös helpottanut ja nopeuttanut vuoden 2050 päätavoitteeseen sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsyä.

Päästövähennystavoitteen lisäksi tervetullut päätös neuvotteluista oli EU-tason riippumattoman tieteellisen asiantuntijaelimen perustaminen. Se auttaa unionia tekemään tulevaisuudessa entistä paremmin tieteeseen perustuvaa ilmastopolitiikkaa. Lisäksi päätettiin hiilineutraaliusbudjetista vuosille 2030-2050. Komissio on myös valmistellut tiekarttaa, jolla se voi seurata tavoitteiden etenemistä ja tarvittaessa vaatia korjauksia.

Yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen torjuminen on mielestäni myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Jos annamme kasvi- ja eläinlajien köyhtyä, kiihdyttää se entisestään myös ilmastonmuutosta ja heikentää meidän kykyämme sopeutua siihen. Onneksi EU:lla on osana Green Dealia myös tuore biodiversiteettistrategia.

Katsoin siihen liittyen juuri paljon puhuttaneen Seaspiracy-dokumentin Netflixistä ja vaikka dokumenttia on myös kritisoitu, avasi se ainakin omat silmäni sille, mitä meren pinnan alla tapahtuu. Liikaa huomio on kiinnittynyt tähän asti vain maanpäällisen luonnon suojeluun, kun esimerkiksi liikakalastus ja siitä johtuva ekosysteemien romahdus veden alla on asia, joka vaikuttaa tulevaisuuteemme vieläkin nopeammin. EU aikoo nyt suojella 30 prosenttia Euroopan merialueista, mikä on hyvä alku.

Yhteisten ylikansallisten toimien lisäksi monet tulevaisuuden haasteista ratkaistaan kaupungeissa. Päättäjiksi kannattaakin tulevissa kuntavaaleissa äänestää henkilöitä, joilla on tietoa ja halua toimia vastuullisesti ilmaston ja ympäristön eteen. Ilmastokriisi voidaan ratkaista tekemällä kaikkemme niin globaalilla, paikallisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Vaikka kaikki toimista eivät olekaan kivoja ja helppoja, tulee niiden tekeminen paljon edullisemmaksi nyt kuin myöhemmin.

Janika seisoo betoniseinän edessä

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Posted on by janika

Julkaistu Turun Sanomissa 4.4.2021

Euroopan tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Kunnissa ja kaupungeissa tehdyt päätökset vaikuttavat läheisesti arkeemme, mutta voivat samalla ratkaista myös globaaleja kysymyksiä. Vuonna 2018 vajaa 40 prosenttia eurooppalaisista asui kaupunkialueilla ja vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan kasvavan jo 85 prosenttiin. Samalla merkittävä osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Onkin selvää, että nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan juuri kaupunkeja sekä niiden asukkaita ja yrityksiä.

Turun tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen sen jälkeen. Tämä on edelläkävijän tapa kantaa vastuuta ja sopii hyvin myös EU-tavoitteisiin. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman mukaisiksi muutoksen kärjiksi halutaan 100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Kukin missioon mukaan lähtevä kaupunki allekirjoittaa ilmastokaupunkisopimuksen, joka lähtee paikallisista erityispiirteistä. Älykkäiden ja hiilineutraalien kaupunkien on tarkoitus toimia eurooppalaisina kokeilukohteina ja innovaatiokeskuksina ja näin esimerkkinä muille. Suomalaisten kaupunkien kannattaa aktiivisesti pyrkiä mukaan tähän ohjelmaan, sillä sitä kautta on saatavilla myös rahallista tukea tavoitteiden saavuttamiseen.

Unionin ilmastotoimissa yksi suurimmista haasteista on liikennesektori, joka tuottaa tällä hetkellä yli neljänneksen EU:n kasvihuonekaasuista. EU:n uusi liikkuvuusstrategia listaa 82 aloitetta, joilla tuetaan päästöttömien ajoneuvojen, uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden sekä niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa. Autoilun lisäksi myös satamista ja lentokentistä halutaan päästöttömiä ja raide- ja pyöräilyreittejä tulee lisätä. Turussa on jo onnistuneesti otettu käyttöön esimerkiksi sähköbusseja ja raitiotietä suunnitellaan. Kevyen liikenteen kulkutapaosuutta tulisi vielä kyetä lisäämään tulevina vuosina.

Avainasemassa on myös erilaisten liikkuvuusratkaisujen yhdisteleminen, josta pitäisi saada niin kaupungin asukkaiden kuin siellä vierailevienkin kannalta jouhevampaa. Föli on juuri ottanut käyttöön ensimmäisenä Suomessa lähimaksamisen paikallisliikenteessä, mikä madaltaa kynnystä myös satunnaiseen joukkoliikenteen käyttöön. Meillä pääsee samalla lipulla kulkemaan niin kansallispuistoon kuin vesireittejä saaristoonkin.

Myös laajasti käytössä olevat digitaaliset ratkaisut, kuten erilaisten kulkuneuvojen jakamissovellukset, ovat edistäneet muutosta. Tulevaisuudessa datan ja tekoälyn hyödyntäminen on yhä keskeisempi tekijä kaupunkien menestyksen kannalta. Voimme niiden avulla muodostaa reaaliaikaisen kuvan kaupungin toimivuudesta ja ohjata kaupungin toimintoja kohti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja kaupunkilaisten tarpeita paremmin palvelevaa kokonaisuutta.

Rakentamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Rakennusten osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta on yllättävän suuri, noin 40 %.  Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten tehtävien toimien on oltava vaikuttavia. Turku on mukana EU:n laajuisissa uusiutuvan energian rakennushankkeissa esimerkiksi Turun ylioppilaskyläsäätiön kautta. Kun kokeilemme uutta, luomme samalla osaamista ja kykyä, jolle on paljon käyttöä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta samalla myös merkittävä tutkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan kohde.

Monet ilmastoratkaisut luovat paitsi uutta työtä ja toimeentuloa, myös viihtyisämpää, terveellisempää ja turvallisempaa elinympäistöä. Viimeistään koronapandemia on tehnyt selväksi luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme. Vihreän infrastruktuurin, kuten puistojen ja kaupunkimetsien, ottaminen järjestelmällisesti osaksi kaupunkisuunnittelua on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta myös siihen sopeutuessamme.

Turku on viime vuosina sijoitettu maailman sadan parhaan ilmastokaupungin listalle, valittu WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi sekä arvioitu Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa. On tärkeää, että Turku on aktiivisesti jatkossakin mukana kansainvälisillä foorumeilla tuomassa esiin suomalaisia ratkaisuja ja hakemassa uutta omaan kaupunkikehittämiseen.

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu (kok.)

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko (kok./EPP)

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Lisää jalkautuvaa nuorisotyötä ja mielenterveysresursseja

Posted on by janika
Julkaistu Turun Seutusanomissa 1.4.2021 Kuntapäättäjän kulma -palstalla

Lisää jalkautuvaa nuorisotyötä ja mielenterveysresursseja

Korona-aika on ollut lapsille ja nuorille raskasta. Erityisesti kuormitusta on kertynyt heille, joilla on jo aiemmin ollut ongelmia kotona tai esimerkiksi mielenterveyden kanssa. Kiireelliset yläkouluikäisten sijoitukset ovat lisääntyneet ja Turun nuorisopsykiatrian työryhmä on saanut 55 % enemmän 13–19-vuotiaisiin liittyviä lähetteitä kuin vuosi sitten. 

Tuleva kesä on yksi niitä ratkaisevia hetkiä, jolloin lapsille ja nuorille pitää olla tarjolla mielekästä vapaa-ajan toimintaa, jolla voidaan ehkäistä pahoinvointia, sosiaalisia ongelmia, yksinäisyyttä, syrjäytymistä sekä häiriökäyttäytymistä. Nuorisolautakunta päätti sen vuoksi viime kokouksessaan avata ylimääräisen 30 000 euron erityisavustushaun turkulaisille nuorisotyötä tekeville järjestöille. Tuki kohdennetaan jalkautuvaan nuorisotyöhön, jossa turvalliset aikuiset kohtaavat nuoria siellä, missä he aikaansa viettävät. 

Myös kaupungin johtoryhmässä on päätetty tehdä toimialat ylittävä ohjelma, joka vastaa nuorten koronasta johtuvaan pahoinvointiin. Se sisältää opiskeluhuollon suunnittelemaa ryhmäytymisen tukea, opettajien henkilökohtaista yhteydenpitoa koululaisiin, opiskelijoihin ja heidän perheisiinsä, psykososiaalisen tuen saatavuuden parantamista, ruoka-apua ja tehostettua tiedotusta käytössä olevista tukipalveluista.

Uusina toimina esitetään lisäksi kuraattori-psykologityöparin lisäämistä, kolmen uuden kouluterveydenhoitajan palkkaamista sekä kaupungin lisärahoitusta lastensuojelujärjestöjen Kotoa kouluun -hankkeeseen. Nämä toimet tulevat tarpeeseen, jotta pitkittynyt korona-aika ei jätä pysyviä jälkiä nuoriin. Paikallisten tekojen ohella tarvitsemme maan hallitukselta toimia esimerkiksi terapiatakuun voimaan saattamiseksi. 

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja (kok.)

Kuva Turun Seutusanomista

Lainvastaisille teoille oltava nollatoleranssi

Valtuustoaloite 15.3: Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa

Posted on by janika

Kokoomuksen valtuustoaloite 15.3.2021: Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi Turun kouluissa

Turun pitäisi olla mahdollisimman hyvä ja turvallinen kasvupaikka jokaiselle lapselle. Kaikille se ei sitä valitettavasti vielä ole. Kiusaaminen on sitkeä ongelma, joka pesii edelleen yhteiskunnassamme ja kouluissamme.

Kuten moni muukin ilmiö, myös kiusaaminen muuttaa jatkuvasti muotoaan ja löytää uusia tilaisuuksia. Meidän on päättäväisesti kamppailtava kiusaamista vastaan, sillä pahimmillaan kiusaaminen voi jättää koko elämän mittaisia, syviä vaurioita. On muistettava, että kiusaaminen jättää myös kiusaajaan jälkensä.

Kiusaaminen kehittyy, ja siksi myös kiusaamisen ehkäisyn ja kiusaamistilanteiden hoitamisen on kehityttävä. Kiusaamisen ehkäisyyn on vuosia haettu malleja, joista osa toimii paremmin, osa huonommin. Yhtä patenttiratkaisua ei ole, mutta kun toimiva malli löytyy, se kannattaa monistaa.

Etelä-Karjalassa on saavutettu hyviä tuloksia uudesta mallista lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi. Malli tarkoittaa tiivistettynä sitä, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja.

Etelä-Karjalassa on laadittu koko maakuntaan yhteinen ohjeistus, jonka mukaisesti lainvastaisiin tekoihin puututaan. Ohjeistuksessa on laadittu tapauskohtaisia ohjeita eri kiusaamistilanteisiin. Ohjeistuksen ydin on siinä, että se tuo yhteiset selkeästi kirjatut ja riittävän vakavat toimintatavat kiusaamiseen puuttumiseksi.

Etelä-Karjalan ohjeistus löytyy yksityiskohtaisemmin täältä.

Me kokoomuksen valtuutetut esitämme, että Turussa laaditaan yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa vastaava ohjeistus, jotta lainvastaiseen toimintaan puuttumiseksi on nykyistä selkeämmät ja suoraviivaiset ohjeet sekä yhteiset toimintamallit.Lainvastaisille teoille oltava nollatoleranssi