Janika seisoo betoniseinän edessä

Kenenkään ei tule joutua häirityksi – miten tämä ehkäistään?

Julkaistu 19.6.2022 alunperin Verkkouutiset-bloginani

Kansanedustaja Wille Rydmania (kok.) on syytetty Helsingin Sanomien jutussa nuorten naisten ja tyttöjen ahdistelusta. Aihe on herättänyt syystäkin paljon keskustelua ja tunteita. Puoluejohto on vastannut käyvänsä tarkasti läpi tapauksen ja tuomitsevan kaikenlaisen epäasiallisen käyttäytymisen. Aihe on kuitenkin yhtä kansanedustajaa ja puoluetta suurempi – siellä missä on valtaa, on helposti myös vallan väärinkäyttöä. Se, miten puolue ja yhteiskunta ehkäisee tällaista toimintaa ja käsittelee tapaukset niiden tultua ilmi, on se mitä tästä kaikesta on opittavana. Ja siitä toivon puhuttavan lisää.

Kuten monessa muussakin asiassa, opiskelijaliike on tässäkin askeleen edellä. Siellä on jo vuosia käytetty tapahtumissa häirintäyhdyshenkilöitä ja erilaisia code of conducteja. Tein itsekin Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajana ja puoluehallituksen jäsenenä aloitteen häirintäyhdyshenkilöistä puolueelle vuoden 2018 puoluekokoukseen. Aloite meni läpi ja toimintaa käynnisteltiin. Silloin moni puolueen jäsen ehkä naureskelikin asiaa, vaikka viimeistään nyt lienee laajemmallekin joukolle niiden tarpeellisuus selvä. Jokaisessa suurtapahtumassa tulee olla häirintäyhdyshenkilöt sekä anonyymit kanavat epäasiallisesta toiminnasta ilmoittamiseen. 

Opiskelijaliikkeessä on myös pitkään jo annettu koulutusta häirinnän tunnistamiseen ja siihen reagoimiseen. Jokaisen tapahtuman alussa usein luetaan tuo “Code of Conduct”, jossa esitellään organisaation asianmukaiset käytännöt ja sanoitetaan esimerkiksi se, mikä ei ole ok. Kokoomusnaiset teki aloitteen Code of Conductin käyttöönotosta puolueelle vuonna 2020. Väliin iski korona, joka perui monet suurtapahtumat, mutta en ole ainakaan vielä itse ollut paikalla puolueen tilaisuudessa, jossa nämä olisi käyty läpi, joten jalkauttamista vielä riittää. 

Rydman-tapaus on vain esille tullut jäävuoren huippu. Etenkin naisilla riittää kerrottavaa puoluetoiminnassa tapahtuneesta häirinnästä. Arvostan kaikkia, jotka uskaltavat näitä kokemuksiaan julkisesti avata. Usein niistä puhutaan vain hiljaa pienessä luotetussa porukassa, koska niiden esilletuonnista ei uskota seuraavan mitään hyvää. Helposti ikävät asiat halutaan politiikassa vaieta kuoliaaksi niin kauan kuin mahdollista. 

Johdon tehtävänä on tuoda esille, että häirintä ei ole missään tilanteessa ok, kuten nyt on tehtykin. Sen jälkeen tulee varmistaa whistleblower-kanavat, eli aidosti matalan kynnyksen ilmoituskanava epäasiallisesta käytöksestä. Sen jälkeen tulee puuttua jämäkästi ja käsitellä tapaukset perinpohjaisesti. Vaikka joku asia ei olisi rikosoikeudellisesti rangaistava, se voi kuitenkin olla moraalisesti ja eettisesti väärin. Sellaista kulttuuria emme voi tässä puolueessa hyväksyä ja siitä taas vastuu on jokaisella jäsenellä. Esimerkiksi alaikäisten juhlissa tulisi aina olla joku henkilö, joka katsoo viime kädessä turvallisuuden perään. 

Puolueen järjestölliseen kehittämiseen on harvoin todellista insentiiviä, sillä esimerkiksi puheenjohtajia arvioidaan ennen kaikkea galluplukemien ja vaalitulosten perusteella. Jonkun pitäisi kuitenkin käyttää aikaa myös tähän. Joskus kohu voi olla tervehdyttävä mahdollisuus tehdä muutos. Moni odottaa sitä nyt Kokoomukselta ja uskon, että pitkässä juoksussa tähän nyt käytetty aika vielä palkitaan. 

Toivon, että häirinnästä ilmoittamisen matalan kynnyksen kanava otetaan puolueessa pian käyttöön ja sinne tulleiden juttujen käsittelyyn luodaan toimiva malli. Samalla toivon, että puolueessa ja eduskunnassakin lisätään koulutusta häirinnän tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. Jokaisella tulee olla oikeus osallistua puoluetoimintaan ilman pelkoa häirityksi tulemisesta.

Janika Takatalo

Janika seisoo betoniseinän edessä

Vaalietkot IG-live 10.6. klo 20

Vaalien H-hetki lähestyy ja on aika pitää vaalietkot juuri ennen YLEn suurta pj-tenttiä to 10.6. klo 20.

IG-livessä keskustellaan työpaikkani ehdokkaiden kanssa, eli Henna Virkkusen, Arttu Rintasen ja Janiika Vilkunan kanssa. Tule rentoon juttuhetkeen kuulolle Instagramin kautta!

Mitä olen saanut aikaan tällä valtuustokaudella?

Teot ovat kauneinta puhetta. Politiikassa ei vielä riitä, että on hyviä tavoitteita ja arvoja, vaikka ne toki ovatkin kaiken lähtökohta. Vaikuttamisessa olennaista on myös kyky saada asioita tapahtumaan. Siihen vaikuttaa esimerkiksi poliittinen pelisilmä, kokemus ja verkostot. Olen usein käyttänyt sellaista vertauskuvaa, että haluaisit varmaan hammaslääkärin tai suuhygienistin hoitavan hampaasi, niin miksi et haluaisi politiikan ammattilaista valvomaan etuasi kunnallisessa päätöksenteossa? Minulle voit luottaa asioiden hoitamisen valtuutettuna.

Demokraattisessa päätöksenteossa harvoin voi mistään ottaa täysin yksin kunniaa, mutta istumalla vain passiivisesti mukana ei ainakaan saavuta mitään. Olen pyrkinyt olemaan aktiivinen valtuutettu, joka on jättänyt runsaasti aloitteita, vaikuttanut ryhmäni kannanmuodostukseen sen varapuheenjohtajana ja lautakunnan puheenjohtajana sekä osana kaupunginhallituksen pöytäkuntaa ollut keskeisessä roolissa vaikuttamassa Turun suuntaan. Kokouksiinkin olen ahkerasti osallistunut – muistaakseni kerran kuluneen kauden aikana olen ollut poissa valtuustosta työesteen takia. Minulla on edelleen kova palo ja intohimo vaikuttamiseen ja toivonkin, että pääsen jatkamaan aktiivista työtä turkulaisten paremman arjen eteen myös ensi kaudella!

Valtuustoaloitteitani 2017-2021:

Tärkeitä saavutuksia nuorisolautakunnan johdossa:

  • Avustusuudistus, joka on läpinäkyvämpi ja jonka avulla voidaan edistää tehokkaammin nuorisolautakunnalle tärkeitä painopisteitä kuten kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisyä
  • Uusia nuorisotiloja avattiin esim. Skanssiin ja monitoimitaloihin.
  • Turku Rock Academy laajennettiin valtakunnalliseksi malliksi
  • Nuorisotyötä on tuotu nuorten luokse esim. uudella Wautolla ja erityisavustuksilla jalkautuvaan nuorisotyöhön
  • Turkuun luotiin syrjäytymisen vastainen ohjelma
  • Koronakriisissä nuorisotyöntekijöitä ei lomautettu vaan toimintaa käännettiin ketterästi verkkoon ja nuoret saivat tukea vaikeassa tilanteessa.
  • Myös nuorten kesätyösetelit saatiin jakoon ja uutena oli mahdollisuus myös kehittää oma kesätyö ja ryhtyä kesäyrittäjäksi.

Kokoomuksen ryhmän johdolla (ja minä sen varapuheenjohtajana ja osana kaupunginhallituksen pöytäkuntaa) ollaan vaikutettu siihen, että Turussa:

  • On rakennettu uusia vetovoimaisia asuinalueita mm. Linnakaupunki, Pääskyvuoren rinne ja Pukkilan alue. Lisäksi täydennysrakentamista on viety eteenpäin mm. keskustassa, Telakkarannassa ja yliopiston läheisyydessä.
  • Kokoomuslaiset päättäjät ovat sinnikkäästi puolustaneet myös yksityistä palvelutuotantoa ja palvelusetelimallia lautakunta- , hallitus- ja valtuustotyöskentelyssä sekä talousarvioneuvotteluissa. Meille on tärkeää, että eri alueilla on riittävästi päivähoitopaikkoja ja asukkailla on mahdollisuus valita.
  • Kuluneella kaudella koulujen sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet terveysmurheita ja lukuisia väistötilapäätöksiä. Korjaustarpeista on nyt tehty kokonaisvaltainen suunnitelma ja systemaattiseen kiinteistöhuoltoon panostettu. Uusista kouluista Syvälahden monitoimikoulu valmistui Hirvensaloon 2018 ja Ypsilon Yli-Maariaan 2019. Myös esimerkiksi Suikkilaan tullaan saamaan upouusi alakoulurakennus liikuntasaleineen.
  • Kansainvälisyys on kohentunut ja uusia opiskelualoja on saatu Turkuun. Korkeakoulujen yhteistyön ja seudullisen edunvalvonnan paras työnäyte on ollut uusien diplomi-insinöörialojen saaminen Turkuun. Myös Turun AMK:n Educity rakentui Kupittaalle. Kaupungin kansainvälisyys on noussut vuosittain järjestetyillä Eurooppafoorumi-tapahtumilla. Myös kaupungin osallistumista on vahvistettu kansainvälisten kaupunkien verkostoihin mm. ilmastotyön edistämisessä.
  • Kaupungin liikuntapaikkaverkosta on päätetty laatia kokonaisselvitys ja pitkän aikavälin suunnitelma. Työ on osoittanut kumppanuuksien ja seura- sekä yritysyhteistyön tiivistämisen tärkeyden. Sporttikaupunki Turku on noussut omaan luokkaansa Paavo Nurmi Games -tapahtumien kansainvälisen tason yleisurheilukisojen myötä.
  • Digitaalisuudesta osoituksena voidaan pitää Fölin edelläkävijyyttä joukkoliikenteen digipalveluissa. Niin ikään korona-aikana kaupungin palvelut ovat ottanee digiloikan sekä terveydenhuollossa, sivistyksessä että kulttuurissa.
  • Turun kuntaveroprosentti on kokoomuksen johdolla onnistuttu kaudella 2017-2021 pitämään tasolla 19,50. 
  • Talouden tasapainottamiseksi on laadittu sopeutusohjelmia, joihin valtuuston enemmistö on sitoutunut. Säästöjen tekeminen ei ole miellyttävää eikä kiitollista, mutta vastuulliset päättäjät pystyvät priorisoimaan.
  • Kaupunkilaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi aloitettiin asukasbudjetointi vuonna 2020.
  • Turku on onnistunut kasvamaan n. 2000 uuden asukkaan vuosivauhtia. Työllisyysaste on parantunut, työttömien määrä vähentynyt ja talous jatkanut positiivista virettä (jos koronan aiheuttamaa tilapäistä pudotusta ei oteta huomioon). Varsinais-Suomi on ollut koko Suomen kasvun moottori. 
  • Lue lisää puolueeni saavutuksista vaikkapa KH pj Sinin blogista tai kokoomuslaisen kaupunginjohtaja Minnan sivuilta. Tsekkaa myös Turun puolella -sivusto.

Tästä varmasti monta hyvää asiaa vielä unohtuikin, mutta täydennetään kun mieleen tulee ja saa myös aina kysyä ja ehdottaa omia ideoita edistettäväksi!

Osaava Turku -tapahtuma 20.5.

Osaava Turku fb-live 20.5.

Miten Turku voisi panostaa osaamiseen, sivistykseen ja koulutukseen vielä nykyistäkin paremmin? Millainen on maailman toimivin opiskelijakaupunki? Miten Euroopan suuria haasteita, kuten ilmastonmuutosta, voidaan ratkoa kuntapolitiikan avulla? Näistä ja monista muista polttavista kysymyksistä 20.5. klo 17 FB-livessä ovat keskustelemassa Turun kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Janika Takatalo, Turun Kokoomuksen pormestariehdokas Minna Arve sekä MEP Henna Virkkunen. Tilaisuuden juontaa Turun kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Helen Urho. Kysymyksiä ja ideoita keskustelijoille voit jättää somessa jo ennakkoon tai kysyä lähetyksen aikana. Tervetuloa!

Osaava Turku -tapahtuma 20.5.

Lainvastaisille teoille oltava nollatoleranssi

Valtuustoaloite 15.3: Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa

Kokoomuksen valtuustoaloite 15.3.2021: Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi Turun kouluissa

Turun pitäisi olla mahdollisimman hyvä ja turvallinen kasvupaikka jokaiselle lapselle. Kaikille se ei sitä valitettavasti vielä ole. Kiusaaminen on sitkeä ongelma, joka pesii edelleen yhteiskunnassamme ja kouluissamme.

Kuten moni muukin ilmiö, myös kiusaaminen muuttaa jatkuvasti muotoaan ja löytää uusia tilaisuuksia. Meidän on päättäväisesti kamppailtava kiusaamista vastaan, sillä pahimmillaan kiusaaminen voi jättää koko elämän mittaisia, syviä vaurioita. On muistettava, että kiusaaminen jättää myös kiusaajaan jälkensä.

Kiusaaminen kehittyy, ja siksi myös kiusaamisen ehkäisyn ja kiusaamistilanteiden hoitamisen on kehityttävä. Kiusaamisen ehkäisyyn on vuosia haettu malleja, joista osa toimii paremmin, osa huonommin. Yhtä patenttiratkaisua ei ole, mutta kun toimiva malli löytyy, se kannattaa monistaa.

Etelä-Karjalassa on saavutettu hyviä tuloksia uudesta mallista lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi. Malli tarkoittaa tiivistettynä sitä, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja.

Etelä-Karjalassa on laadittu koko maakuntaan yhteinen ohjeistus, jonka mukaisesti lainvastaisiin tekoihin puututaan. Ohjeistuksessa on laadittu tapauskohtaisia ohjeita eri kiusaamistilanteisiin. Ohjeistuksen ydin on siinä, että se tuo yhteiset selkeästi kirjatut ja riittävän vakavat toimintatavat kiusaamiseen puuttumiseksi.

Etelä-Karjalan ohjeistus löytyy yksityiskohtaisemmin täältä.

Me kokoomuksen valtuutetut esitämme, että Turussa laaditaan yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa vastaava ohjeistus, jotta lainvastaiseen toimintaan puuttumiseksi on nykyistä selkeämmät ja suoraviivaiset ohjeet sekä yhteiset toimintamallit.Lainvastaisille teoille oltava nollatoleranssi

Teemojani piirin puheenjohtajavaalissa

Hyvä kokoomuslainen Varsinais-Suomessa!

Olen ehdolla piirin puheenjohtajaksi, sillä kokoomus on minulle tärkeä yhteisö, jonka eteen olen valmis tekemään lujasti töitä. Varsinais-Suomi on kokoomuksen sydänmaita ja täältä on perinteisesti lähtenyt liikkeelle puolueen uudistustyö. Haluan olla jatkamassa Saara-Sofia Sirénin kaudella hyvin liikkeelle lähtenyttä muutosta.

Varsinais-Suomi ja kokoomus ovat minulle tuttuja läpikotaisin. Olen syntynyt ja kasvanut Salossa, jossa myös lähdin kymmenen vuotta sitten lukiolaisena mukaan kokoomusnuorten toimintaan. Olen sittemmin siirtynyt opiskelijapolitiikan kautta Turun kuntapolitiikan ytimeen. Minulle on kertynyt puolueessa kokemusta esimerkiksi paikallisjärjestöistä, kunnallisjärjestöistä, piirivaltuustosta, puoluehallituksesta ja eduskunnassa työskentelystä. Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri ja teen lisäksi tohtoriopintoja Turun yliopistossa. Päivätyökseni olen kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa.

Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on syksyn mittaan esitellyt lähtökohtia puolueen strategiatyölle. Tutkimuksissa selvänä havaintona on noussut, että meidän on aivan kriittistä houkutella jäseniksi ja äänestäjäksi jatkossa enemmän etenkin nuoria, naisia, korkeasti koulutettuja ja kaupunkilaisia – nykyisiä peruskannattajia tietenkään unohtamatta. Olen paneutunut kysymykseen toimiessani kaksi vuotta Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajana. Kaudellani jäsenmäärä käännettiin kasvu-uralle ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen ja lisäksi paikkoja korkeakoulujen edustajistoissa lisättiin tuntuvasti. Keskeistä oli puhua ryhmää koskettavista aiheista, modernisoida järjestötoimintaa ja luoda uusia tapoja jäsenhankinnalle. Olen kiertänyt puhumassa aiheesta monelle kokoomusyhdistykselle ympäri Suomen. Tämän osaamisen haluan tuoda puheenjohtajana Varsinais-Suomen Kokoomuksen ja sen paikallisyhdistysten ja jäsenten käyttöön.

Piirin puheenjohtajan on oltava laajasti verkostoitunut niin maakunnassa kuin koko Suomessakin. Piirin puheenjohtaja edustaa piiriä esimerkiksi puoluehallituksessa, jonka jäsenenä olen toiminut jo kuluneet kaksi vuotta. Valtakunnallisen liiton johtaminen ja kaksissa valtakunnallisissa vaaleissa ehdolla oleminen ovat varmistaneet sen, että tunnen laajasti kokoomuslaisia niin omassa maakunnassamme kuin muissakin piirijärjestöissä. Se helpottaa asioihin vaikuttamista.

Lupaan kiertää kenttää, kuunnella ja auttaa. Aloitan alueellisen strategiatyön, joka tähtää järjestötyön uudistamiseen ja poliittisen linjan kirkastamiseen. Vahvistan toiminnan tietoperustaisuutta luomalla kyselytutkimukset niin jäsenille kuin potentiaalisille äänestäjillekin. Teen viestinnästä raikkaampaa ottaen käyttöön esimerkiksi piirin oman podcast- tai youtube-sarjan. Tekisin kaikkeni, jotta sekä vapaaehtoisilla että työntekijöillä olisi kova motivaatio ja tarvittavat työkalut kivuta kohti vaalivoittoa kuntavaaleissa 2021 ja sen jälkeen eduskuntavaaleissa 2023.

Minusta voi lukea lisää nettisivuiltani sekä minuun voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä niin puhelimitse kuin sähköpostillakin. Nähdään viimeistään syyskokouksessa!

Ehdolla Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtajaksi

Tiedote 23.11.2019
vapaa julkaistavaksi

Janika Takatalo tavoittelee Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtajuutta

 Turun kaupunginvaltuutettu, VTM Janika Takatalo asettuu ehdolle kokoomuspiirin puheenjohtajaksi. Hän työskentelee kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntijana ja tekee tohtoriopintoja Turun yliopistossa.

– Varsinais-Suomi on kokoomuksen sydänmaita ja täältä on perinteisesti lähtenyt liikkeelle puolueen uudistustyö. Nyt kun olemme oppositiossa, tehtävänä on kirkastaa poliittista linjaa. Kärkeen pitää asettaa sivistyksen lisäksi markkinatalouteen perustuva ympäristöpolitiikka, Takatalo linjaa.

Takatalo oli ehdolla keväällä kaksissa valtakunnallisissa vaaleissa, joissa hän keräsi yhteensä yli 10 000 ääntä. Takatalolle Varsinais-Suomi ja kokoomus ovat tuttuja läpikotaisin. Hän on syntynyt ja kasvanut Salossa ja sittemmin siirtynyt Turun kuntapolitiikan ytimeen. Kokoomuksen järjestötyöstä hänelle on kertynyt kokemusta niin paikallisjärjestöistä, kunnallisjärjestöistä, piirivaltuustosta kuin valtakunnallisen Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajuudestakin.

– Tunnen järjestötoimintamme perinpohjaisesti aina paikallistasolta valtakunnan tasolle. Kokoomus on minulle tärkeä yhteisö, jonka eteen olen valmis tekemään lujasti töitä. Annan suurta arvoa paikallisyhdistysten toiminnalle ja näen piirin tehtävänä tukea ja kannustaa vapaaehtoisia toimijoitamme koko maakunnassa, Takatalo sanoo.

Varsinais-Suomen Kokoomuksen piirijärjestön puheenjohtaja on vaihtumassa, sillä kansanedustaja Saara-Sofia Sirén ei ole hakemassa jatkokautta. Takatalo haluaa jatkaa Sirénin kaudella hyvin liikkeelle lähtenyttä uudistustyötä.

– Arvostan suuresti piirissämme tänä vuonna käynnistettyä uudistamista ja puheenjohtajana jatkan tarmokkaasti jäsenhankinnan kehittämistä ja puoluetoiminnan modernisointia. Olen joukkuepelaaja ja teen mieluusti yhteistyötä yli järjestö- ja kuntarajojen, kertoo Takatalo.

Puheenjohtaja valitaan Varsinais-Suomen Kokoomuksen sääntömääräisessä syyskokouksessa 4.12. Raisiossa.

Lisätietoja:

Janika Takatalo

janika.takatalo@turku.fi

+358 44 416 5292

Lahdessa, Raumalla, Kokoomus, varsinais-suomi, eurovaalit 2019

Sinivihreä sivistyksen ja kaupunkien puolue – kokoomuksen on uskallettava valita

Julkaistu alunperin Edistyskokoomuksen blogisarjassa 19.10.2019

Sinivihreä sivistyksen ja kaupunkien puolue – kokoomuksen on uskallettava valita

Syntyvyys ja kaupungistuminen – siinäpä syksyn kuumimmat puheenaiheet sen jälkeen, kun Tilastokeskus julkaisi syyskuun lopussa uudet väestöennusteensa. Näillä näkymin 2050-luvulla suomalaisia on 100 000 vähemmän kuin nyt ja heistä yhä useampi asuu pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella tai jossain muussa maakunnan keskuksessa yliopiston lähellä. 

Tämä teksti ei kuitenkaan käsittele syntyvyyden ongelmia, vaan puolueiden ja etenkin meille niin rakkaan Kansallisen Kokoomuksen tulevaisuutta. Puolueiden tulee ottaa demografiset muutokset huomioon strategioissaan, mikäli ne haluavat tulevaisuudessa pärjätä. Listasin kolme mielestäni tärkeää näkökulmaa.

1. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän kaupungeissa. Mitä enemmän väki pakkautuu Uudellemaalle ja muuhun Etelä-Suomen kasvukolmioon, sitä enemmän näillä alueilla on tulevaisuudessa kansanedustajia ja sitä enemmän puolueiden tulee näihin alueisiin panostaa. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta viime eduskuntavaaleissa voitettu Lapin lisäpaikka ei paljoa lämmitä sen rinnalla, millainen potentiaali mahdollisia uusia paikkoja menetettiin muualla. 

2. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän koulutettujen mielipiteen perusteella. Koulutustaso on noussut jatkuvasti maailmalla ja myös Suomi tähtää korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossaan siihen, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Jo nyt näemme selkeän trendin myös siinä, että korkeakoulutetuista yhä suurempi osa on naisia. Hankittu koulutus muovaa vahvasti arvoja ja asenteita.  Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. He myös äänestävät muita aktiivisemmin, ja siksi jokainen puolue käy yhä kovempaa kilpaa heistä.

3. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän voittamalla nuoret puolelle. Uusimman vaalitutkimuksen mukaan meidän ei tulisi olla niinkään huolissaan liikkuvien äänestäjien valumisesta muihin puolueisiin, vaan siitä, että äänestysikään tulevat nuoret eivät enää valitse kokoomusta yhtä usein kuin ennen. Nuorten naisten suosikkipuolue on vihreät ja nuorten miesten Perussuomalaiset. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että viestimme ei ole riittävän selvä. Identiteettipolitiikan aikana parhaiten näyttää pärjäävän se, joka pystyy ottamaan uudella ristiriitaulottuvuudella oman paikkansa janan vastakkaisessa päässä. 

Olen kirjoittanut aikaisemmin, että kokoomuksessa on hienoa se, miten erilaisesti ajattelevia ihmisiä voidaan tuoda yhteen samojen periaatteiden ja tavoitteiden taakse. Yksimielisesti hyväksytty uusi periaateohjelmamme on siitä hyvä esimerkki. Silti väitän nyt, että meidän on tulevaisuudessa uskallettava yhä selvemmin valita puolemme kiistaakin aiheuttavissa kysymyksissä. Meidän tulee muotoilla selkeästi se, mitä kokoomus on ja minkä puolella olemme. Minusta meidän tulee olla yhä enemmän kaupunkilaisten, koulutettujen ja nuorten puolue. Tämä ei tarkoita minkään nykyisen mielipiteen tai ryhmän jättämistä ulos, vaan selkeiden strategisten painopisteiden valitsemista tulevalle vuosikymmenelle.

Janika Takatalo

Kirjoittaja on VTM, kokoomuksen puoluehallituksen jäsen ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Turussa.

Turkuun tarvitaan pormestari

Tiedote 26.9.
heti vapaa julkaistavaksi
Kokoomuksen Aaltonen ja Takatalo: Turkuun tarvitaan pormestari
Turun johtamisjärjestelmän tulevia vaihtoehtoja esiteltiin kaupunginvaltuuston iltakouluasioina maanantaina 23.9.2019. Perusvaihtoehtoina ovat pormestarijärjestelmä ja osittain uudistettu nykyjärjestelmä kaupunginjohtajalla. Kokoomuksen valtuutetut Niko Aaltonen ja Janika Takatalo kannattavat pormestarimallia.
Pormestarimallin etuina nähdään muun muassa kansalaisten suorempi mahdollisuus vaikuttaa kaupungin korkeimpiin johtajavalintoihin.
“Tämä toki edellyttää, että puolueet julkaisevat pormestariehdokkaat pormestariohjelmineen avoimesti ennen kuntavaaleja. Näin kuntalaiset pääsevät arvioimaan eri vaihtoehtoja parhaalla mahdollisella informaatiolla”, kommentoi kaupunginhallituksen jäsen Niko Aaltonen (kok.)
Pormestarimallista on kokemuksia jo monessa Suomen kaupungissa, kuten Tampereella ja Helsingissä. Saatujen kokemusten mukaan päätöksenteon ennustettavuus on kasvanut ja päätösten läpivienti nopeutunut. Malli on myös selkeyttänyt päätöksentekoa kaupunkilaisille ja tehnyt kuntapolitiikasta kiinnostavampaa.
– Pormestarimalli antaa yhdet kasvot kaupungille ja takaa, että kaupungin keskeisin johtotehtävä on aiempaa selkeämmin poliittisessa kontrollissa. Kahden johtajan malli, joka koostuu kaupunginjohtajasta ja kaupunginhallituksen puheenjohtajasta, saa monen kuntalaisen ja jopa valtuutetun ymmälleen, sanoo valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Janika Takatalo (kok.)
Valtuutetut Niko Aaltonen ja Janika Takatalo katsovat, että johtamisjärjestelmään on syytä myös kirjata iltakoulussa esitetty periaate, jossa todettiin, että puolet lautakuntien jäsenistä tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tämä muutos tukee lautakuntapäättäjien sitoutumista valtuuston tekemiin linjauksiin esimerkiksi talouspuolella.
“Nyt on syytä katsoa eteenpäin ja tehdä pikaisesti tarvittavat päätökset uudesta johtamisjärjestelmästä. Turku tarvitsee pormestarin!”, päättävät Aaltonen ja Takatalo.
Lisätietoja:
Niko Aaltonen
Kaupunginhallituksen jäsen
niko.aaltonen@turku.fi
040-512 2836
Janika Takatalo
Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
janika.takatalo@turku.fi
0449820465
Kokoomus, Turku
pormestarimallin kannalla

Kokoomuksen on voitettava kilpa koulutetuista

Julkaistu myös Verkkouutisten blogivuorossa 8.8.2019

Politiikan perinteiset jakolinjat eivät enää palvele entiseen tapaan vanhoja puolueita, kuten kokoomusta, keskustaa ja demareita. Ennen jakolinjat kulkivat pääasiassa esimerkiksi sosioekonomisen luokan (omistava ja työtä tekevä luokka), maantieteellisen sijainnin (maaseutu ja kaupunkimainen ympäristö) tai uskontoon, kieleen ja kulttuuriin suhtautumisen mukaan. Nyt politiikan uusiksi keskeisiksi ristiriitaulottuvuuksiksi ovat nousseet esimerkiksi suhtautuminen ympäristönsuojeluun, tasa-arvoon ja maahanmuuttoon.

Perinteinen oikeisto­­–vasemmisto -jako on luokkasamaistumisen sijasta muuttunut enemmän ideologiseksi jaoksi niihin, jotka uskovat vapaaseen markkinatalouteen ja niihin, jotka kannattavat ennemmin laajempaa kontrollia valtion taholta. Samalla oikeisto­­–vasemmisto -jaon merkityksen on nähty ylipäänsä la

skeneen. Vanhat puolueet ovat kipuilleet uuden kilpailutilanteen kanssa ja yrittäneet löytää asemoitumisensa uudelleen. Kevään eduskuntavaaleissa nähtiin, miten hyvien positioiden löytäminen uusilla ristiriitaulottuvuuksilla palveli esimerkiksi vihreitä ja perussuomalaisia. Kokoomukselle on kriittisen tärkeää löytää asemapaikka, joka palvelee sitä pitkällä tähtäimellä uudella poliittisella kartalla.

Tutkijoiden mukaan globalisaation myötä nouseva uusi nouseva superjakolinja eurooppalaisessa politiikassa on jako korkeasti koulutettuihin ja vähemmän koulutettuihin. Kokoomus on pärjännyt koulutettujen puolueena ennenkin hyvin, mutta aiemmin jako ei ole ollut niin merkittävä, kun korkeasti koulutettujen joukko on ollut suhteellisen pieni. Koulutustaso on kuitenkin koko ajan noussut ja nyt Suomi tavoittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa sitä, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Samalla puolueiden välinen kilpailu koulutetuista äänestäjistä on kiristynyt, sillä esimerkiksi vihreät on onnistunut kipuamaan koulutettujen naisten puolueeksi.

Kouluttautumisen kanssa käsikädessä kulkee moni muukin puolueiden näkökulmasta kriittinen seikka. Koulutetut ihmiset äänestävät muita aktiivisemmin. Kaupungistumisen megatrendi johtuu pitkälti koulutettujen kansalaisten valumisesta kaupunkeihin, ja nämä myös valitsevat yhä suuremman osan tulevaisuuden kansanedustajista. Korkea koulutus vaikuttaa myös vahvasti ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. Kokoomus pärjää näillä teemoilla jo kohtuullisen hyvin, mutta se ei riitä. Ristiriitaulottuvuuksissa parhaiten pärjäävät ääripäät, joilla on selkeä vastinpari. Niin kauan kuin yritämme miellyttää vähän joka suuntaan, emme saavuta täyttä potentiaaliamme.

Kokoomuksen tulee uskaltaa priorisoida ja keskittää voimavarat kilpailuun koulutetuista. Tämä ei tarkoita pelkästään politiikan teemoja, vaan myös järjestökonetta. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta matemaattisesti tarkasteltuna tulevien vaalien tulosten kannalta olisi kriittistä resursoida kokoomustoimintaa etenkin Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja keskeisissä yliopistokaupungeissa. Tähän tarttumista odotan tulevalta puoluesihteeriltä ja tähän kokoomusopiskelijat haluavat olla tuomassa oman merkittävän panoksensa.

Voittaaksemme korkeasti koulutetut puolellemme jatkossakin, meidän on lujitettava kokoomuksen mainetta sivistyspuolueena. Puhutaan koulutuksen laadusta, tieteen ja tutkimuksen arvostamisesta ja näytetään se myös käytännössä. Ollaan Suomen johtava Eurooppa-puolue, puolustetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ihmisten moninaisuutta. Tuodaan esille kokoomuslainen ratkaisu ympäristöhaasteisiin, joka nojaa esimerkiksi uudenlaisten palvelujen käyttämiseen eikä kertakäyttöisten tavaroiden massakulutukseen. Sujuvoitetaan kaupunkien rakentamista ja panostetaan suurempia työssäkäyntialueita luoviin infrahankkeisiin. Mahdollistetaan uudenlaisten työpaikkojen synty ja huolehditaan, että Suomessa ahkeruus kannattaa.

Haastetaan aktiivisesti näissä teemoissa meille tarjolla olevia selkeitä vastinpareja. Esimerkiksi perussuomalaisia kansainvälisyydessä ja EU-myönteisyydessä, keskustaa kaupungistumisessa, demareita ja vasemmistoa kannustavan yhteiskunnan rakentamisessa, vihreitä ympäristöratkaisuissa, jotka eivät perustu degrowth -ajatteluun. Kirkastetaan kokoomuslainen linja ja otetaan syksyllä paikkamme opposition ykköspuolueena, joka tähtää suureen vaalivoittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa ja sitä seuraavissakin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja ja kokoomuksen puoluehallituksen jäsen

VTM ja tohtoriopiskelija

Janika Takatalo SuomiAreenassa